>Axel Tigerstedt puolestaan kuunteli punaisten lennätinlinjoja ja selvitti vastusmittauksella kiskoista missä Punakaartin junat liikkuvat.>
http://www.pkymasehist.fi/radtied.html
Tuo lennätinlinjan kuuntelu on selvä, mutta miten tuo vastusmittaus selvitti junien sijainnit. Kiskon ja junan akselin kautta toiseen kiskoon välitettiin sähkövaraus ja kait matkan aiheuttaman jännitehäviön perusteella voitiin päätellä junan etäisyys mittauspaikasta.
Oivalsinko oikein?
Tietääkö joku miten tarkkaa tuo mittaustapa on ja minkälaisista jännitehäviöistä puhutaan esim. 5 tai 50 km päässä olevasta junasta?
Pystyikö esim. resinalla harhauttamaan mittausta vai oliko resinoissa kumisuojatut pyörät?
Entä kiskovaihteen vaikutus?
http://www.pkymasehist.fi/radtied.html
Tuo lennätinlinjan kuuntelu on selvä, mutta miten tuo vastusmittaus selvitti junien sijainnit. Kiskon ja junan akselin kautta toiseen kiskoon välitettiin sähkövaraus ja kait matkan aiheuttaman jännitehäviön perusteella voitiin päätellä junan etäisyys mittauspaikasta.
Oivalsinko oikein?
Tietääkö joku miten tarkkaa tuo mittaustapa on ja minkälaisista jännitehäviöistä puhutaan esim. 5 tai 50 km päässä olevasta junasta?
Pystyikö esim. resinalla harhauttamaan mittausta vai oliko resinoissa kumisuojatut pyörät?
Entä kiskovaihteen vaikutus?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eihän tuossa mitään ihmeellistä, Vastusmittari kiskojen väliin ja kokeellisesti määritellään, paljonko kiskojen vastus on per kilometri. Ilmeisesti tarkemman tuloksen saa isommilla virroilla ja käyttämällä junan muodostamaa kiskolenkkiä osana Wheatstonen mittaussiltaa.
Nykyisin voidaan samaa tehdä kaapelitutkalla. Sillä näkyy, missä kohti on epäjatkuvuuskohta (oikosulku) kiskoissa.
En tiedä, onko kiskovaihteissa sähköinen jatkuvuus. Ilmeisesti nykyisten sähköjunien aikaan on.
Nykyäänhän sähköradat on "pätkitty" tietyn mittaisiin pätkiin..taitaa olla muistaakseni 2 km, voi vaihdellakin, vaihteet ei muuta asiaa niissä kiskotus jatkuu samanalaisena olipa sinä risteäviä raiteita, kiskojen päiden välissä nykyään fiiberi tai muovinen eristyskappale. toinen on kiskoista menovirta ja toinen paluuvirtakisko, kiskot nykyään maadoitettu kaikkeen mikä lähellä ratoja esim pylväät, sillat yms.
Ei ennen kumipyöriä tavan resiinoissa ollut..nykyään ei resiinoita saa käyttää lainkaan. enempää en viitsi tekniikasta kertoa ettei joku valopää mene vahinkoa tekemään.
Joskus lapsena laitettiin potkukelkka kiskoille ja saatiin puomit laskeutumaan.
Kiitos Kisko Kid ja 3rew.
Tuosta Wheatsonen sillasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wheatstonen_silta
... kun nykyisin on siis kiskot hitsattu yhteen ( betonipölkyt), jotta paluuvirta pääsee kiskoa pitkin kotiin.
Ennen sähkövetureita, kiskonpätkän välissä oli ilmaväli lämpölaajenemisen takia ( puupölkyt). Oliko kiskonpätkät kuitenkin galvaanisesti yhteydessä? Muutenhan mittaus ei oisi mahdollista?
Olikohan niissä metallikouru kiskojen alla yhdistämässä vaikka kisko lämpölaajeni?
Oli kiskot 16mm2 kaapelilla yhdessä