Meinasin kirjoittaa kirkko kuulolla palstalle,mutta siellä tuntuu olevan niin outoa ja fanaattista puhetta, etten halua keskustella heidän kanssaan. Mulla on kysymys, joka saa mut polvilleen. Haluaisin nimittäin uskoa, että Joku pitää meidän puolia, myös mun, mutta mä en pysty käsittämään, miksi pitää pettyä niin monta kertaa. Miksi jonkun on rakastettava niin paljon ja täydesti, mutta joutuukin toteamaan, että oli toiselle vain pieni piristys ja buusteri? Miksi ihmiset käyttävät hyväksi ja heittävät pois helpommin kuin vanhan parittoman sukanrähjän? Miksi maailman kylmyyden täytyy tuhota ihmisestä se, mikä on tai oli aidointa? Miksi rakkauden hintana on kärsimys? Miksi en osaa varoa, vaan rakastun ihmiseen, joka ei anna sille mitään arvoa? Tämä ei ole sitten mitään teiniangstia (vähättelemättä sitäkään) vaan ihan keski-ikäisen naisen avautumista. Kevyin perustein en tällaista kirjoittaisi...
Pari kertaa Miksi
sydänrauhaa!
1207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos sulla on se rakkauden lahja, mutta olet vähän kärsimätön opettaja? Kaikki ei välttämättä hiffaa asioita kovin nopeasti.