Miten moni teistä diagnoosin saaneista on töissä? Mä olen saanut diagnoosin noin kolme vuotta sitten ja työpaikkaa olen vaihtanut sinä aikana neljästi, mutta olen samalla alalla edelleen. Toiveena on alan vaihto vielä, kun se voisi olla mahdollista (41v.)? Koulutusta ja työkokemusta muusta kun ei ole, tulee se olemaan vaikeaa löytää. Oletteko muut kokopäiväisessä työssä/lyhennetyllä viikolla tai muulla?
Vaikeuksia töissä selviytymiseen
:):
1176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Työtön korkeakoulutettu. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 2,5 vuotta täysipäiväistä opiskelua kuusi työpaikkaa... Aika repaleista siis. Puolen vuoden työn jälkeen alkaa tuntua rutiinilta kun homma on opittu. Väsynkin helposti.
On ollut tosi huonoa tuuriakin noiden työpaikkojen suhteen. Muutamassa olisin halunnut jatkaa, oli vakituinen työ, mutta kohtalo päätti toisin... tehtaan sulkemisia ja konkursseja tms. jotka eivät olleet oma valintani.
Nyt ensisijainen toive olisi osa-aikainen työ. Muutama hakemus tehtykin, mutten edes haastatteluun pääse. On vaikeaa, kun haen alle oman osaamistasoni (asiantuntija) töitä: kukaan ei usko, että olen tosissani. En silti uskalla perustella kiinnostusta työhön sillä, että olen bipo ja pysyn terveenä vain, jos en väsy töissä.
Takana 9 kk sairauslomaa, lopetin kun Kela alkoi kysellä lisäperusteluita ja korvauspäivätkin lähenivät loppuaan. Todennäköinen tulevaisuus nyt on kaksi vuotta työttömänä ja sitten kun korvaukset loppuvat, takaisin sairauslomalle ja sitten kun siinä max. päivät, niin eläkehakemus.
Ehdit hyvin vielä vaihtaa alaa. Mulla on vasta nyt tullut ikä (48) vastaan, tähän asti olen työllistynyt helposti ja nopeasti.
Mun omahoitaja kertoi, että suurin osa hänen bipo-potilaistaan on mukana työelämässä.