Olen toistuvasti lukenut täällä että normaalit naiset kyllä rakastavat lastaan heti kun tietää olevansa raskaana..
Ja jos väittää ettei rakastanut, tai että ei edes kykene ajattelemaan alkiota lapsena, tai edes sikiötä lapsena, että se lapsi on konkreettinen lapsi vasta synnyttyään, niin se on vain traumaisen murhaajan höpinöitä, koska ei uskalla tunnustaa mitä teki lapselleen,
Mutta mitä sitten, kun tunnen naisia jotka eivät ole koskaan turvautuneet aborttiin, kun hekin sanovat että eivät oikein mitenkään osaa ajatella että se sama lapsi jonka syliin sai synnytyksen jälkeen, todella on se sama olio joka siellä kohdussa on mönkinyt?
Että ei edes heti synnytyksen jälkeen tuntenut rakkautta, vaan se rakkaus tuli vasta myöhemmin?
Että se raskaus oli lähinnä välttämätön paha, että siitä ei nauttinut ja välillä toivoi ettei raskaana olisikaan?
Odotuspalstalla nyt törmäsin ketjuun, jossa muutamat vastaajat sanovat että eivät tunne vielä rakkautta...
Pitäisikö olettaa että jokainen on tehnyt abortin joskus?
Pitäisikö olettaa että nämä naiset joista yllä puhuin valehtelevat, että oatkin abortissa käyneet?
Vai ovatko vain epä-normaaleja, jotka eivät lapsia edes ansaitse koska ei tunne rakkautta heti plussan jälkeen?
Ja jos väittää ettei rakastanut, tai että ei edes kykene ajattelemaan alkiota lapsena, tai edes sikiötä lapsena, että se lapsi on konkreettinen lapsi vasta synnyttyään, niin se on vain traumaisen murhaajan höpinöitä, koska ei uskalla tunnustaa mitä teki lapselleen,
Mutta mitä sitten, kun tunnen naisia jotka eivät ole koskaan turvautuneet aborttiin, kun hekin sanovat että eivät oikein mitenkään osaa ajatella että se sama lapsi jonka syliin sai synnytyksen jälkeen, todella on se sama olio joka siellä kohdussa on mönkinyt?
Että ei edes heti synnytyksen jälkeen tuntenut rakkautta, vaan se rakkaus tuli vasta myöhemmin?
Että se raskaus oli lähinnä välttämätön paha, että siitä ei nauttinut ja välillä toivoi ettei raskaana olisikaan?
Odotuspalstalla nyt törmäsin ketjuun, jossa muutamat vastaajat sanovat että eivät tunne vielä rakkautta...
Pitäisikö olettaa että jokainen on tehnyt abortin joskus?
Pitäisikö olettaa että nämä naiset joista yllä puhuin valehtelevat, että oatkin abortissa käyneet?
Vai ovatko vain epä-normaaleja, jotka eivät lapsia edes ansaitse koska ei tunne rakkautta heti plussan jälkeen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
En minäkään muiden lapsia rakasta, mutta en niitä voisi tappaakkaan, omista nyt puhumattakaan!!
Omienkaan lasten välitön rakastamattomuus ei ole niinkään epänormaalia kuin minkä tahansa lasten tappaminen.
Että erotellaan taas asiat toisistaan..
"En minäkään muiden lapsia rakasta, mutta en niitä voisi tappaakkaan, omista nyt puhumattakaan!! "
Missä minä muiden lapsista puhuin, eli miten tämä lauseesi liity mitenkään mihinkään..?
Pointti tässä oli se, että täällähän väitetään toistuvasti, että se että ei ole voinut alkiota/sikiötä ajatella lapsena, johtuisi nimenomaan siitä abortista, kun ei pysty myöntämään mitä on tehnyt ja kenelle.
Ja että väitetään toistuvasti että normaalit ihmiset rakastavat lapsensa heti plussan nähytään.
Samaa seikkaa -jonkinlaisen ultimaatisen äidin rakkauden kokemisen tunteen myyttiä- pidetään yhtenä syynä siihen, että noin joka viides äiti masentuu synnytyksen jälkeen.
Jokaisen siis joka meinaa joskus lapsia tehdä pitäisi sisäistää perusteellisesti, että ei mitään sellaista suurta rakkauden tunteiden räiskettä todellakaan ole raskausaika tai pikkuvauva-aika. Kun ei odota liikoja ei pety siihen, että tuntee vain sitä väsymystä, kipua, pahaa oloa, turhautumista, tylsistymistä jne...
On ihmisiä jotka rakastuvat päätä pahkaa. Nettideittailuissakin jotkut rakastuvat jo henklilöihin joita eivät ole koskaan edes tavanneet. Mutta normaalia se ei ole. Kyllä ihmiset rakastuvat yleensä sen kautta että he kiintyvät toiseen olentoon ja toisiin kiinnytään yhteisten kokemusten kautta. Raskausaikana voi varmastikin raskastaa alkiota tai sikiötä, mutta yleensä ihmiset rakastavat kuitenkin sitä mielikuvaa vauvasta. Tästä osoituksena on se, että esimerkiksi sikiödiagnostiikan ilmentämä vammaisuus monesti murentaa koko unelman. Jos sikiötä rakastaa sikiönään, eikä mielikuvanaan terveestä punaposkisesta vauvasta, niin silloin vammauutinen ei muuta mitään, eikä aiheuta pettymystä.