Pakottaminen tuottamaan yhä halvemmalla pakotta viljelijä pidentämään koneiden vaihtoväli, käytännössä ruoka tuotetaan ikivanhoilla koneilla..
Satokaudelle myytiin noi 350 uutta puimuria. Kun suomen 60000 tilan määrällä jakaa 300 uutta puimuria, tekee se 170 vuotta kun jokaine tila vaihtaa uuden puimurin. No, vaikka viljanvilelytiloja olisi 20000, tulee uusi puimuri jokaiselle tilalle 57 vuoden välein. Uusi traktori ostetaan joka tilalle noi 20 vuoden välein.
Ainakaan minusta tiloille ei osteta uutta traktoria tai puimuri kovin usein.
Pienet tilat eivät osta uutta puimuria tai traktoria ollenkaan, vai todella isot tilat niitä ostavat.
Traktorit kasvavat, myynti hiipuu
Viime vuonna myytiin vajaat 3 700 kappaletta yli 40 kW:n traktoreita. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni traktoreista päätyy kokonaan maataloustuotannon ulkopuolisiin töihin ei ole, mutta luultavimmin osuus on 15-20 prosenttia.
Myyntitilastojen mukaan Suomen pelloille ilmestyy vuosittain reilut 3 000 uutta traktoria ja kun maatiloja on kuitenkin edelleen reilut 60 000 kappaletta, muodostuu vaihtoväliksi peräti 20 vuotta. Laskelma on hyvin paljon yksinkertaistettu, mutta vaikka todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä.
Satokaudelle myytiin noi 350 uutta puimuria. Kun suomen 60000 tilan määrällä jakaa 300 uutta puimuria, tekee se 170 vuotta kun jokaine tila vaihtaa uuden puimurin. No, vaikka viljanvilelytiloja olisi 20000, tulee uusi puimuri jokaiselle tilalle 57 vuoden välein. Uusi traktori ostetaan joka tilalle noi 20 vuoden välein.
Ainakaan minusta tiloille ei osteta uutta traktoria tai puimuri kovin usein.
Pienet tilat eivät osta uutta puimuria tai traktoria ollenkaan, vai todella isot tilat niitä ostavat.
Traktorit kasvavat, myynti hiipuu
Viime vuonna myytiin vajaat 3 700 kappaletta yli 40 kW:n traktoreita. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni traktoreista päätyy kokonaan maataloustuotannon ulkopuolisiin töihin ei ole, mutta luultavimmin osuus on 15-20 prosenttia.
Myyntitilastojen mukaan Suomen pelloille ilmestyy vuosittain reilut 3 000 uutta traktoria ja kun maatiloja on kuitenkin edelleen reilut 60 000 kappaletta, muodostuu vaihtoväliksi peräti 20 vuotta. Laskelma on hyvin paljon yksinkertaistettu, mutta vaikka todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
karehditaan mutt sorvia ei vaikka sorvi voi olla kymmenen kertaa kalliimpi kuin traktori.
......................
-
JA sorvarin palkka moninkertainen viljelijään verrattuna.Tilanne muuttuisi aika tavalla, jos se sorvari ostaisi sen sorvin.Niin se vain on.
-
Siis 350 uutta puimuria. Nyt jos on yhtään järkeä päässä ja taloudellista ajattelua niin jokaisella noista puimureista puidaan vähintään 100 ha per vuosi, mieluummin 150. Noilla puimureilla pitäisi puida siis noin 50.000 hehtaaria per vuosi. Nyt kun suomalaisen tilan keskikoko on noin 35 hehtaaria josta viljaa ehkä noin 25 hehtaaria niin tuo tarkoittaa noin 2.000 tilan puinteja. Ja sen kun sitten suhteuttaa tuohon 60.000 tilaan niin se ei sitten enää teekään kuin 30 vuotta vaihtoväliksi.
vuodessa puhki, ruoste pitää kasassa muutaman vuoden, puimuri pitäisi uusia viiden vuoden välein.
Tiloja joilla ei ole viljaa ollenkaan!
Ostetaanko meillä puimureita siks kun naapurissakin on?
Aika outuu kun samalla julkisuuteen tuodaan viljatilan kannattavuuskerrointa joka on 0,o jotain!!!!
niitä ostetaan että saadaan viljat puitua ja ruokaa suureen suuhusi.
Ja on paljon tiloja joilla ei ole nurmikasveja ollenkaan, kotieläintilat ovat vähentyneet roimasti, ja muuttuneet viljatiloiksi.
Suomalainen maatalous
perustuu perheviljelmiin
Maatalouden rakenne on muuttunut Suomessa viime
vuosina. Tilamäärä on vähentynyt yli kolmen prosentin
vuosivauhtia. Kotieläintaloudessa vähenemä on ollut
jopa seitsemän prosenttia vuodessa. Vuonna 2007 aktiivitiloja
oli 66 800. Tilojen toimintaa on tehostettu ja
tilakokoa kasvatettu vastaamaan ajan haasteita.
Suomalaisten tilojen päätuotantosuunnat ovat
maidontuotanto ja viljanviljely. Useimmat tilat saavat
lisätuloja metsätaloudesta. Suomessa menestyviä viljalajeja
ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis. Lisäksi viljellään
useita erikoiskasveja. Noin neljänneksellä viljelyalasta
kasvatetaan nurmea. Avomaan vihanneksista viljellään
eniten herneitä, porkkanoita, sipuleita ja keräkaaleja.
Kasvihuoneissa kasvatetaan tomaatteja, kurkkuja, ruukkuyrttejä
ja salaatteja vuoden ympäri.
Suomalaisilla tiloilla on peltoa keskimäärin 33,5
hehtaaria ja metsää keskimäärin 48 hehtaaria. Joka
viides maatila tuottaa maitoa. Suurin osa maitotiloista
sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maitotiloilla on keskimäärin
24 lehmää. Lehmien keskituotos on lähes 8000
litraa vuodessa.
Maatiloista yli puolet tuottaa viljaa. Viljatilojen
enemmistö sijaitsee Etelä-Suomessa. Eniten viljatiloilla
kasvatetaan ohraa, kauraa ja vehnää. Viljatiloilla on
keskimäärin 31,7 hehtaaria peltoa.
Maatalous perustuu Suomessa perheviljelmiin. Maatiloista
lähes 90 prosenttia on yksityisomistuksessa.
Viljelijöiden keski-ikä on 50 vuotta.
Suomessa maanviljelijöillä on oikeus pitää 25 päivää
vuodessa lomaa. Lomitusjärjestelmän avulla maanviljelijä
saa lomittajan tekemään maatilan työt loman ja
sairauden aikana.
lomaa saa vain karjatilat, viljatilojen koko on kaksikertainen ja mihin potsit unohtui, mitä nyt olisi ensisilmäyksellä huomasin, hyvä olisi mainita lähdekin mistä tiedot on peräisin.
.....................
todellisuudes tarkon huolletulla puimurilla pui viis hehtaarii tunnis jos terät on kunnos joten lman mouruumista menee yhren tilan viljat päiväs vähiinpäin sängell puintipäiväi on vuores 50 uusia puimureita oll 350 näin tulee pelkästään uusien puimureiden puintipäiviä 17500 kertaa päiväs puitava 50 hehtaarii on 875000 hehtaarii joten on selvää että puimureita seisoo suuleis tyhjänpanttina
tuplaisi helposti puintialan, tuo lumi haittaa kyllä vähän puimista
No aika kova puima mies/nainen olet jos 5ha. tunnissa pistelet. Ehkä jossain pohjanmaalla suurimmilla puimureilla päästään lähelle tuota mutta minun vuoden -79 John Deerellä saa olla tyytyväinen jos päivässä saa tuon 5 ha. ajetuksi. Puitavaa on siinä 40 -60ha. vuodesta riippuen. Hyvin toimii deere joskin on hidas mutta kun kukkaroa penkoo niin ei tarvitse puimuri kaupoillekaan lähteä. Uusin Traktori on vuodelta -97.
Aivan varmaan seisoo tuhansia viisikymmentäluvun lopun ja kuusikymmentäluvun säkkipuimureita. Puimureitahan ei rekisteröidä, joten ilmeisesti miltei kaikki suomessa myydyt puimurit on tilastoissa. Mistä tilaston pitäjä voi tietää mikä puimuri ei ole enää käytössä.
Terien kunnostako puintiteho onkin ainostaan riippuvainen. Eikö siihen vaikuta lakoisuus, viljan määrä ja viljan pituus sekä kosteus mitään tai viljalaji.
Entä kuvurin kapasiteetti. suomen suurinpiin kuivureihin lukeutuva kuujokelainen kuivuri kuivaa normaaleissa olosuhteissa 20-30ha viljat vuorokaudessa, mutta kun on sateisiakin vuosia. Taitaa keskimääräisella kuivurikoolla kuivata 10ha viljat vuorokaudessa.
"Kuusjokisen Mika Äijälän hankkimassa uudessa Antti-Teollisuuden alipainekuivurissa kuivuu vuorokaudessa 20-30 hehtaarin viljasato.
Äijälän kuivuri lienee ensimmäinen Suomeen valmistuvista isoista Antti-Teollisuuden alipainekuivureista". Maatilan pellervo
ne pitää ehdottomasti vaihtaa sanoo palstan koneasiatuntija
-