Pakko oli tänne tulla purkamaan pahaa oloa. Miten sen nyt sitten purkaisi kun tuntuu että se on jäänyt pysyäkseen aina läsnä-.- Tuntuu vaan niin yksinäiseltä, joka ilta kun pistän pääni tyynyyn toivon etten enää aamulla heräisi, joka aamu kun herään mietin jospa mua huomenna ei enää olis. Missä mun elämäniloni on.. Olin ennen niin iloinen ja tuntu vaan että elämä menee hyvin. Nyt "aikuisuuden kynnyksellä" rukoilen että elämäni olisi ohitse. Vaikka kuinka yrittäisin ryhdistäytyä ja sanon itselleni että on aika ottaa niskasta kiinni ja elää sitä elämää täysillä mikä mulle on annettu, mutten jaksa. En vaan jaksa enää hymyillä. En vaan jaksa. On mulla ystäviä, vaikka nykyisin ei enää niin läheisiä välejä kenenkään kanssa. Alan olla sitä ikäluokkaa että ystäväni alkavat seurustella vakavasti ja muuttavat yhteen, sillä välin kun itse huomaan etäytyväni ja erakoituvani.. oon niin yksin. Kun yritän etsiä miehiltä hyväksyntää päädyn johonkin yhden illan juttuun eikä miehiä enää sen yön jälkeen kiinnosta. Oon niin eksyksissä, en ikinä halunnu yhden illan juttuja, halusin sen oman miehen jonka kainalossa saisi viettää iltoja ja sen joka oikeasti välittäisi. Itsetuntoni on poljettu täysin alas, millä rohkeudella uskallan enää ikinä mennä kenenkään miehen luokse. Ja miksi uskon sinisilmäisenä kaikkia miehiä ja petyn kerta toisensas jälkeen..Mutta ehkäpä huomenna en enää ole täällä, ehkä mun ei enää huomenna tarvii kestää uusia pettymyksiä, ehkä huomenna mulla on parempi olla..
Mulla on...
..niin paha olla
3111
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuinka vanha olet?
Tämän saman tarinan on tälläkin palstalla saanut lukea jo monta kertaa.. et siis ainakaan ole yksin noiden ajatuksiesi kanssa. :/
Miksi harrastat yhden yön juttuja. Yritä kerätä itseluottamustasi ja arvostaa itseäsi sellaisena kuin olet, ehkkä siten löydät miehiäkin jotka arvostavat sinua.