Ketä kuunellaan? miksi joilakin on oikeus sanoa ja neuvoa mikä on oikein ja väärin.
olen esittänyt mielipiteitä rakkaudella inhimillisyyttä katsoen, esim. toisen ihmisen kunnioittamisessa ja arvostamisessa, ja puolustanut heikkoja tilaneissa missä keskusteltu NN asioista, mikä on tyypillistä, vaikka pitäis nöyryydellä ja rakkaudella lähestyä NN eikä juoruilla ja samalla sitä omilla mielipiteillä maustaa (keittää soppaa) vielä. Tunnen sen että en ois saanut tehdä sitä, tunne on erittäin vahva, jopa tulee paha olo siittä. kun käymme kylilemässä niin ollaan pyritty keskustelemaan ns. henkeviä joitenkin kansaa soi aamen ja toisten ns. oikeen ajattelevien (puhuja, johtokuntajäsen) kanssa ei oikeen sano sitä aamenta ne ovat monesti kovia ja kylmiä en näe kyynelten häivääkään heidän silmissään alkaa jotenkin pelottaa että missä mennään, onko lakihenkisyyttä vai vallan(mikä valta?)himo. Olen väsynyt kuntelemaan heitä ja heidän mielipiteitä esim keskusteluilloissa mikä sinänsä on myös valitettavaa. Äänen sävy on matala ja tiukanoloinen. (PS.en halua yleistää vaan meidän siionissa on tällainen henki vallallaan)
olen esittänyt mielipiteitä rakkaudella inhimillisyyttä katsoen, esim. toisen ihmisen kunnioittamisessa ja arvostamisessa, ja puolustanut heikkoja tilaneissa missä keskusteltu NN asioista, mikä on tyypillistä, vaikka pitäis nöyryydellä ja rakkaudella lähestyä NN eikä juoruilla ja samalla sitä omilla mielipiteillä maustaa (keittää soppaa) vielä. Tunnen sen että en ois saanut tehdä sitä, tunne on erittäin vahva, jopa tulee paha olo siittä. kun käymme kylilemässä niin ollaan pyritty keskustelemaan ns. henkeviä joitenkin kansaa soi aamen ja toisten ns. oikeen ajattelevien (puhuja, johtokuntajäsen) kanssa ei oikeen sano sitä aamenta ne ovat monesti kovia ja kylmiä en näe kyynelten häivääkään heidän silmissään alkaa jotenkin pelottaa että missä mennään, onko lakihenkisyyttä vai vallan(mikä valta?)himo. Olen väsynyt kuntelemaan heitä ja heidän mielipiteitä esim keskusteluilloissa mikä sinänsä on myös valitettavaa. Äänen sävy on matala ja tiukanoloinen. (PS.en halua yleistää vaan meidän siionissa on tällainen henki vallallaan)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kovin on tuttua täälläkin Espoossa.
Samat ne on aina äänessä ja muut on hiljaa.
Juuri näin ne suomut aukeavat silmistänne, huomaatte sydämellänne asioita, jotka omatuntonne herättää.
Kiitosäänet ja kyyneleet ovat loppuneet, nyt omassa ns. Viisaudessa uskonasioita pohtivat, viisaudessa ei ole rakkaudelle sijaa. Mielestäni pitäis enemmän todellisella rakkaudella asioista keskustalla, lapsen mielellä. Eikä syyttelyllä, mikä on erittäin typerää ja mikä nykyaikana on vallallaan. Onko se mielestäsi oikea tapa?
Päinvastoin: Rakkaus on viisautta ja viisaus on rakkautta.
Olen minäkin huomannut piireissämme seuraavan piirteen; toisia ihmisiä saa kyllä arvostella ja heistä puhua pahaa, mutta jos mietit ääneen onko yhteisössämme uskomisen perusteet oikeat, niin heti olet uskossasi kasvanut ja näet muut uskovaiset huonona joukkona. Eikö asia pitäisi olla juuri päinvastoin? Meidän tulisi rakastaa lähimmäistämme (kaikkia ihmisiä) niin kuin itseämme, toimia niin kuin toivoisimme itseämmekin kohdeltavan (ei puhua pahaa muista) ja ennenkaikkea huolehdittava siitä, ettei omakohtaiseen uskomiseen tulisi mitään ylimääräistä, että pelkä uskominen Jeesuksen pelastustyöhön riittää.
VL ovat kovia haukkumaan toisia ihmisiä, ainakin ne vl jotka minä tunnen. Haukkuminen kun ei vielä riitä valehdellaan päin naamaa, mutteivat kestä kuulla totuutta, kyllä minä vielä joskus kerron kaikki asiat.... sitä saa mitä tilaa jumalan valtakuntaan...
Vieläkö seurakuntailloissa on pyydettyjä puheenvuoroja?
Kukaan ei uskalla sanoa, mitä oikeasti ajattelee.
Vanhat kävyt käy pitämässä pyydettynä puheenvuoroja.