Onko Windows vajonnut jo 55%:iin pc:stä?

Ballmerin kuuluisassa piirroksessa Linux-, Mac- ja piraattiwindowsit muodostivat noin kolmanneksen kaikista pc:stä. Nyt osuus on siis noussut 40%:iin eli varsin looginen kehitys.

http://www.osnews.com/img/21035/ballmermacs.png

Kappas. Microsoft on siis vajonnut nopeammin kuin ennuste antoi odottaa. Hyvä hyvä. Ennusteiden mukaan Microsoftin markkinaosuus vajoaisi alle 50% vasta vuonna 2016. Tuo haamuraja siis saavutetaan sitäkin nopeammin.

Microsoftin markkinaosuuden vajoaminen ennakoi käyttöjärjestelmämarkkinoiden vapautumista kilpailulle ja enemmän vaihtoehtoja kuluttajille. On pelkästään siis hyvä kun Microsoft poistuu sitä myöden kun kukaan ei halua ostaa Microsoftin paskasoftaa.

Olet väärässä. Olen käynyt asentamassa Ubuntun monille työtovereille, naapureille, kavereille, tuttaville ja jopa kavereiden kavereille. Sen lisäksi Ubuntua ladataan hyvin paljon ja sillä on jo maailmanlaajuisesti yli 20 miljoonaa käyttäjää.

Kaverin firma pyörii kokonaan Ubuntu-pohjaisesti, firmassa ei ole työkäytössä Windows-koneita. Windowsilla kun ei tee mitään webbialan hommissa, todelliset työt tehdään Linuxilla.

Windows on paskasofta, joka sopii vain pelaamiseen ja siihenkin oikeasti huonosti. Konsolit ovat pelikoneena huomattavasti paljon parempia koska ne on erikseen optimoitu pelaamiseen.

Windowsin päin perseydestä kertoo kaiken tarpeellisen se, että Microsoftin osuus on vajonnut jo 55%:n kohdalle. Maaginen 50% saavutetaan varmasti ennen vuotta 2016. Veikkaan, että itse asiassa vuonna 2016 Microsoftin osuus on oikeasti jo alle 40%. Mietipä, että 40% tietokoneiden käyttäjistä ei enää osta Microsoftin tuotteita. Se on paljon se. Ihmiset vaihtavat Linuxiin ja Maciin.

Windows-idioottien suruksi on kerrottava, että tälläkin viikolla kalenterissani on tilattu työ, eli käyn asentamassa naapuritalon eräälle asukkaalle Ubuntun. Tämä kyseinen ihminen luopuu Windowsista kokonaan, sillä on sovittu, että ajan kiintolevyn puhtaaksi, partitioin ja asennan Ubuntun. Nimenomaan Ubuntun version 11.10 tällä kertaa. Menee Windows 7 sen sileän tien, käyttäjä ei ollut siihen lainkaan tyytyväinen.

Teen homman jälleen kerran ihan ilmaiseksi Linux-hengen mukaisesti. Olisi väärin periä maksu ilmaisen käyttöjärjestelmän asentamisesta, etenkin kun tuotettu vahinko kohdistuu jatkossa Microsoftiin, joka taas on omaa agendaani. Tämä ihminen, jolle asennan Ubuntun ei tule enää koskaan ostamaan käyttöjärjestelmää Microsoftilta. Saan palkan siinä kun vahingoitan Microsoftin bisneksiä tälla tavalla.

OpenSusesta minulla on takavuosilta kokemuksia jonkin verran. Siinä on muutama emämunaus roikkunut sitkeästi mukana, vaikka varmaan jotkin niistä on hoidettu kuntoon.

Tervetulosivulla pomppasi silmiin teksti Most annoying bugs -linkki, jonka esiintuominen on tietenkin markkinointimoka, rankka sellainen. Samalla sivulla luki, että OpenSuse pyrkii käyttäjäystävällisimmäksi jakeluksi.

Oikean sivun löytäminen pelkkää latausta varten oli tehty jotenkin hankalaksi, hieman samaan tapaan kuin takavuosien Centosissa. OpenSuseen Windowsista tuleville oli tarjolla linkki, jonka avulla piti saada Windowsiin ohjelma, jonka avulla voi polttaa iso-tiedoston eli tarvittavat asennus-cd:t. Kyseinen ohjelma ei pelittänyt ja sillä sai aikaan vain tuopinalusia.

Kun jotakin toista kautta sai asennuslevyn - anteeksi, levyt, muistaakseni viisi kappaletta ehtyä, niin itse asennus oli älytön. Ohjelman asentaja sai vastata kysymyksiin, joita ei edes ymmärtänyt. Käyttäjäystävällisyyttä OpenSusen tyyliin, tuumailin.

Koneella pääsi nettiin, mutta paketinhallinta oli rikki. Ohjelma teki jotakin kauhean kauan, mutta aina proseduurin jälkeen valitteli kuinka turvapäivitykset on hoitamatta, vaikka ne juuri oli hoidettu, tai siis nappuloita paineltu käskyjen mukaan.

OpenSusen konfigurointi tarjosi myös paljon toimenpiteitä, joissa esillä olevia käsitteitä ei selitetty millään tavoin.

OpenSuse sai jäädä sivuun, vaikka sen ulkoasu vaikutti houkuttelevammalta kuin silloisen Ubuntun. Parin seuraavan OpenSusen myötä totesin, että ärsyttävimmät bugit olivat edelleen esillä, asennus kysyy edelleen tyhmiä ja konfigurointi tuottaa tarpeetonta lisävaivaa Ubuntuun verrattuna, joten Ubuntu tuntui tietenkin luontevammalta vaihtoehdolta.

Mandriva, Mepis, Centos, Vector, Puppy, DSL ja monet muut on tullut kokeiltua. Centos ja Vector ovat ehkä vielä Ubuntua vakaampia, samoin kuin Debian, mutta Ubuntussa yhdistyy ylivertaisesti laajakäyttäjäyhteisö riittävän moderniin käyttöjärjestelmään ja monipuoliseen pakettivarastoon sekä hyvään laitetukeen, joten noin yleisesti suosittelen ensisijaisesti Ubuntua.

Aikaisemmin saatoin suositella jotakin Ubuntun kevytversiota vanhempiin koneisiin, mutta käyttäjän kannalta on tietenkin parempi saada linux-pohjaisesta käyttöjärjestelmästä mahdollisimman hyvä ensivaikutelma. Yleensä vanhemmissakin koneissa Ubuntu toimii oikein mukavasti, joten sen puolesta ei ole estettä sitä asentaa.

Mint? No, se passaa kyllä mainiosti. Käytännössähän se on Ubuntu pienin muokkauksin, jotka muutenkin teen Ubuntuun asennuksen yhteydessä.