Käteeni osui yllättäin mieheni vanha päiväkirja, jota en aluksi edes tajunnut päiväkirjaksi - oli sellainen vihkonen vain. Aloin selaamaan sitä ja se vaikutti aluksi pintapuoliselta muistivihkolta vaan, jossa oli lyhyitä reportaaseja mm. mökkireissuilta jne. Minä tyhmä sitten jäin sitä pläräämään ja loppua kohden teksteihin alkoi ilmaantua eräs tyttö, johon mieheni oli muinoin palavasti rakastunut. En voinut enää lopettaa lukemista, niin kauniisti ja kiihkeästi hän tytöstä vihkosessaan kirjoitti. Vihkonen eteni suhteemme alkuaikoihin, jolloin sain vihkosta selville hänen olleen rakastunut tähän tyttöön vielä kauan suhteemme alkamisen jälkeen. Hän oli ennen suhdettamme seurustellut tämän neidon kanssa ja tapaillut tätä vielä meidän yhdessä ollessamme. Vielä puoli vuotta yhdessä olomme jälkeen mieheni kirjoitti haikeasti tuosta tytöstä, tytölle hän ei ollut edes kertonut meidän seurustelustamme. Kun lopulta muutimme yhteen, päiväkirja merkinnät hiipuivat ja lopulta loppuivat. Tuntui todella pahalta saada selville, että mieheni oli noin koukussa tuohon tyttöön. Ja kun tuossa päiväkirjassa ei puhuttu minusta laisinkaan. Tälle tytölle mieheni oli ostanut koruja ja vienyt kukkia, minulle hän ei ole tehnyt sitä koskaan! Miehelläni on yhä tämän tytön kuvia säilössä ja tiedän kuka hän on. Kyseessä on uskomattoman kaunis nainen ja itse olen suht arkisen näköinen nainen. Nyt olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 2,5 vuotta ja mua vaan vaivaa tuo tyttö...
Mieheni päiväkirjasta....
zaratar
92858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mutta sinähän olet se voittaja!!!
Sinun takiasi tämä toinen rakkaus loppui, hän aloitti uuden elämän sinun kanssasi! Minusta tämä on tosi romanttista. Minunkin käsiini osui kerran mieheni ns. päiväkirja, tosin hän oli kirjoitellut ajatuksiaan meidän ensitapaamisistamme. Luulen, että miehesi täysin luottaa sinuun, siksi hän ei ole koskaan piiloitellut vihkostaan. Eli mielestäni sinun ei kannata surra, päinvastoin, hän valitsi sinut!
itse seurustelin jokus yhden pojan kanssa. oltiin oltu jo kauan kun siivotessani löysin hänen entisen tyttystävänsä valokuvia erikoisesta piilosta. en tiedä oliko runkkukätkö. kyllä romahti, tuli tunne että kaikki mitä tyyppi vannoo mulle on vain sanahelinää ja päässä pyörii vanhat kuvat. ei meistä sitten loppupeleissä tullutkaan paria. loukkaavaa!
Hankkikaa elämä ja antakaa muidenkin elää!
olette typeriä. Mitä ne vanhat kuvat ei niitä voi nussia. Olette nyt ja sillä selvä.
Tehän olette nyt miehen elämässä , ehkä muutenkin kun nussimista varten.
Pitäähän miehellä olla muistoja , joskus huonojakin, mutta muistoja kuitenkin.
Älkää ollko mustasukkaisia entisille, sillä te olette nykyaikaa ja ne muistot on mennyttä aikaa.
Olit typerä kun valokuvat "joka on nimimerkkisikin" teki sinulle tuollaisen tempun.
Oletko ihan viisas vai niin helvetin mustasukkainen ettet voi nähdä kuviakaan?
Ota ero seuraavastakin jos hänellä on jonkun naisen kuva jossain tallessa.
Siitä vasta kahakka nousee, jos naisella on entisten rakastajiensa kuvia, voipi nyrkkikin heilahtaa.
Saitko edes luvan lukea päiväkirjaa? Päiväkirjaa ei lueta salaa ilman toisen lupaa. Oli kyseessä poikakaveri, avomies tai aviomies. Kunnioitetaan päiväkirjaa ja luotetaan toiseen.
Toisen päiväkirjaa ei yksinkertaisesti lueta ilman toisen lupaa.
Asuiko miehesi silloin yhdessä tämän naisen kanssa? Minulla nimittäin on käyny niin, että olen kirjoittanu päiväkirjaani eräästä miehestä, jonka kanssa seurustelimme, vaan emme asunee milloinkaan yhdessä. Niinpä illan hämärinä tunteina kirjoittelin kirjaani näitä rakkauden ja kaipuun tunnustuksia, ei ollu puhelinta vielä silloin. Nyt ei tartte kirjoitella kun on mies illat vieressä että voi sanoa ihan suoraan. Ja nuoruudessa ei paljon muuta mahtunu mieleenkään kuin uusi rakkaus, nyt työ, lapset, koti. Ajat muuttuu, tavat muuttuu...
Minkä ikäisiä olette? Asuuko tuo tyttö samalla paikkakunnalla?