Voiko 16-vuotias ostaa koiran...

Täähän on iha provo juttu. Etsä voi ilman vanhempien lupaa tosta noin vaan ostaa koiraa. Toivottavasti vanhempasi sanovat että osta itse ruuat, maksa lääkärikulut, ja myös se jos koiralle sattuu jotain. Oletpa vastuuntunnoton ihminen. Joo mene vaan koirasi kanssa kadulle istumaan. Tuon ikäsenä et saa edes omaa asuntoa, Vanhemillasi on oikeus perua kauppasi ihan helposti, se menee vaikka oikeusteitse.

Ja hyvässä lykyssä ostat sairaan koiran. Tuosta tulee sulle iso ongelma senjälkeen. Kannattaisi puhua vanhempien kanssa jos he suostuisivat ostamaan koiran, ja mahdollisesti saisitte terveenkin koiran. Ja rotukoira voi maksaa 1000€

Täysi-ikäisenä voit ostaa, jos on edellytykset huoltaa koira kaikin tavoin. Ulkoiluttamista vähintään 4xpäivässä, siisteysopetysta kolmisen kk.tta, rokotukset ja muut hoitomaksut. Jos vielä erehdyt ottamaan trimmattavan lajin, siitäkin tulee lisäkuluja. Asutteko ok.talossa? Kerrostaloon en koiraa suosittele nyt, enkä myöhemminkään. Siitä tulee kuitenkin valituksia naapureilta.

Vaikutat uhmaikäiseltä murkulta, joka tahtoo nyt heti. Rauhoitu ja aikuistu. Hanki ammatti ja oma elämä. Sen jälkeen asia voisi olla hallittavissa. Siis malttia viitisen vuotta, ehkä kauemminkin.

Koiran valinnassa pitää tutustua eri kenneleiden toimintaan. Hyvät käyttävät ainakin ajoittain koiriaan näyttelyissä. He valitsevat tarkoin kumppanit ja pyrkivät välttämään sairauksia kantavia sukuja/koiria. Laatu maksaa ainakin sen 1000euroa. Päälle muut vermeet, peti, ruoka, virikelelut jne.

Ja ihan kokemattomana saatat ostaa tosi sairastuneen koiran, vaikka ilmoituksissa kuinka väitettäisiin, että koira on terve ja blaa blaa. Tulee sitten se päivä kun itku kurkussa kipität äidin helmoihin ku kaikki ei mennytkään hyvin. Ja jos koira on halpa ja jos ilmenee sairaus, se on kuule sun lompakolle pitkä penni vaikka kuinka yrittäsit sen pelastaa, Sattumalta et voi tehdä mitään, jätätkö koiran heitteelle, annat sen kärsiä, jos vanhempasi eivät auta rahallisesti. Menee eläimen hyvinvoinnin laimminlyönniksi. Mietippä nyt kuule uudestaan,,,,, ja mieti montavuotta, keskity kouluun ja mahdolliseen uuteen työhön kun sen saat, sitten voit jopa harkita paremin koiran hankintaa, kun sinulla on koulutus alla, pysyvä työ, oma koti. ja Raha asiat kunnossa. Resursseja viettää aikaa koiran kanssa. ja niin edelleen

No alaikäisenä et ilman vanhempien suostumusta saa omaa kämppää, kun asut vanhempiesi luona, vanhemilta on oltava lupa, sinun saada ostaa koira. Vanhemilla on täys päätösvalta, että haluavatko he talouteensa koiraa ollenkaan. Olet kyllä aika kurittamaton lapsi jos kehtaat ostaa koiran ilman vanhempien lupaa. Ja myyjä varmasti haluaa tietää ikäsi ja varmaan pyytää vanhempasi mukaan. Ja varmaan vanhempasi joutuisisivat allekirjoittamaan sopimuksen.

No en muuta voi sanoa kun, että toivottavasti koiralla on rokotus todistukset ja tosidtus koiran terveydestä madotuksetkin ok. hampaat hyvässä kunnossa ja silmät. Ja myös että se on rekisteröity. Onko sillä koiralla näitä olemassa

Tiedän yhden tapauksen josa 14 vee osti vieläpä isorotuisen pennun ja vei sen kylmästi vaan kotiin (äiti on ihan oikeasti tosi saamaton vätys), no, koira ehti olla perheessä pari päivää kun äiti sitten vihdoinkin keräsi rohkeutta ja palautti koiran.

Ihmetellä saattaa, kuink ajoku uskoo ummet ja lammet, että on lupa ostaa koira (alaikäinen) ilman minkäänlaista lappua saati että, toinen vanhemmista on mukana.
Pakko olla vain niin, että rahat pois ja hyvä kun päästiin taas yhdestä pennusta eroon.

Olin ihan järkyttynyt kun kuulin jutun.

kyllä minä jos olisin äiti ja talouteeni tulisi koira ilmanlupaa niin suuttusin ja todella pahasti, kotiarestia ja viikkorahat pois. Ei mitään muutaku koulustakotiin ja kotoota kouluun ja lukemaan läksyjä.

ja koirakin lähtis hyvin äkkiä helvettiin, takasin sille myyjälle >_

Oikea kasvattaja ei myy alaikäiselle koiraa. Ja varsinkaan, jos vanhempasi eivät siihen suostu. Sinun on aivan turha uhmata vanhempiasi tuolla asialla. Käytöksesi on juuri sitä, että sinä vain yksinkertaisesti sen koiran haluat, etkä ole miettinyt asiaa sen enempää. On vain kiva kun on koira.

Itse olen 17, ja asun poissa kotoa. Avopuolisollani ja minulla on 2 koiraa, joista toinen tuli 11kk ikäisenä ja toinen aivan pentuna. Nyt toinen 1,6v ja pentu 7kk. Mielestäni en olisi pärjännyt vuosi sitten pennun kanssa, kun nytkin jo "on tehnyt tiukkaa". Koiran kasvattaminen on oikeasti raskasta notta saat siitä kelpo koirakansalaisen. Itse päädyin ottamaan koiran näin nuorena, koska kaipasin lenkkeilykaveria, ja avopuolisonikin oli jo pitkään kaivannut jotain joka vie sen ulos. Toisekseen, olin kasvattanut jo yhden pennun aijemmin pääsääntöisesti yksin, vaikka koira olikin siskoni, koska tällä ei rahkeet riittäneet. Hän on kuitenkin minua 4v. vanhempi ja koiraa hankkiessaan oli 16 jolloin minä siis 12. Olen kouluttanut myös ongelmakoiraa vaikka nuori olenkin - minulla myös on vanhempieni tuki jos oikeasti apua tarvitsen.

Mieleeni ei olisi koskaan tullut ottaa koiraa ennen kuin olen saanut opiskeluni päätökseen jollei minulla olisi sisaruksieni ja vanhempieni tukea jos sitä joskus tulen tarvitsemaan. Harkitse vielä, vaikka tietäisit mitä tuleman pitää. Missään nimessä sinun ei tule ottaa koiraa ilman vanhempiesi lupaa alaikäisenä, ja vanhemmillasi on oikeus koska vain antaa koira pois/palauttaa se kasvattajalleen jos viet sen ilman heidän lupaansa kotiin.

Suosittelen sinun puhumaan viellä vanhempien kanssa. Ja eikö ole opetettu että vanhempiakin kunnioitetaan???

Hmm...ei tarkoita että kennelin kasvattaja olisi vastuuntunnoton jos myy alaikäiselle koiran.
Itse hankin kääpiökoiran tossa noin vuosi sitten, ja nyt olen 17½ v.
Kerroin, että asun omillani, kerroin asunnosta ja ympäristöstä, ja mitä minulla olisi koiralle antaa.
Kerroin että käyn koulua, ja minulla vara elättää koira.
Niin mikäs tässä mättää?
Jotkut ovat valmiita kasvattamaan ja laittamaan aikansa pentuun, ja huolehtimaan siitä jopa 15 vuotta. Jopa myös näin nuorena kouluttamaan sitä..
Vaikka jäisikin biletys ja muu hengaus väliin, minua ei haitannut/haittaa.

Tuossa mättää se että kakara asuu viel vanhempien luona jotka eivät halua koiraa. 1. mukula muuttakoot sitte omilleen. 2. hommatkoon sitten sen koiran.

Entä jos vanhemmat allergisia ja siksi ei halua koiraa taloon.Eli missä pentu oliis jos ei saa edes kämppään sisälle tulla.Ja kyllä vanhemmat voi estää kaikki ostokset niin kauan kun olet 18v.Ja voi ne vanhemmat heittää alaikäisekin kämpästä ulos kun vain sanovat sossutantoille jotta eivät jaksa katsoa suoi niin kyllä sossutantat vie heti veke nykyisin.

Jos olet odottanut koiran saamista 16 vuotta niin etköhän voi odottaa vielä kaksi vuotta lisää! :) Eikö olisi paljon mukavampi että saat hankkia koiran niin ettei sitä tarvitse tehdä jonkun selän takana? Vanhempasikin varmasti mieluummin auttavat sinua koiran hoidossa jos et ole hankkinut sitä nuin riitaisissa oloissa kuin nyt suunnittelet.
Olen itse ollut pienestä pitäen koirafanaatikko ja joka joulu ja syntymäpäivä pyysin koiraa syntymäpäivälahjaksi sitä saamatta koska siskoni oli allerginen, Sitten siskoni muutti pois kotoa ja äitini kysyi hankitaanko nyt se koira, mietin hetken ja sanoin ei, otetaan mieluummin kissa. Vaikka silloinkin olisin halunnut koiran olin ONNEKSI niin järkevä teini että tajusin ettei minulla ole aikaa koiralle, oli opiskelut, kaverit ja muut harrastukset. Nyt olen 24 vuotias ja hankin ensimmäisen oman koirani vuosi sitten enkä ole katunut hetkeäkään sitä että odotin! Ei minulla olisi ollut aikaa antaa koiralle niin paljoa huomiota kuin se tarvii ja nyt on ihanaa kun on voinut rauhassa suunnitella elämä siihen malliin että koira siihen sopii.

Kannattaa nyt oikeasti miettiä ja harkita tarkkaan. Sinulla on kuitenkin iästäsi päätellen toisen asteen opiskelut alkamassa tai alkaneet ja elät sellaista vaihetta elämässäsi jolloin itse ainakin olin menossa koko ajan ja kotona tuli viettettyä aika vähän aikaa ja sekin meni opiskellessa. Siinä helposti jää koira vähemmälle huomiolle ja se saattaa jopa olla rasitteenna. Jaksatko mennä aamulla kouluun jos pentusi on pitänyt sinut hereillä koko yön? Tai jos sille tulee eroahdistusta kun olet poissa? Entä yllättävät menot jos pentu vaikka satuttaa itsensä? Eikö olisi mukavampaa jos voisit itse maksaa koirasi kulut eikä vanhempasi, jotka eivät alunperinkään koiraa tahtoneet..?

Odota! Olet nuori, elämässäsi tulee vielä moni asia muuttumaan. Olen ollut itse samassa tilanteessa, halusin koiran. Ruinasin ja kinusin koiraa vanhemmiltani pitkään, ennenkuin sitten sain sen 14 -vuotiaana. Toki koira tuli koko perheeseen, minulle vain nimellisesti. Olin innoissani, hoidin pentua hyvin, olen jopa itse kouluttanut sen ja aikas hyvä tuli! Mutta... Lähdin opiskelemaan 16 -vuotiaana ja koira jäi vanhemmille. Muutin omaan asuntoon (pieni) jonne en voinut koiraa ottaa tilanpuutteen vuoksi ja pian olinkin jo 3-vuorotyössä! Ei ollut aikaa, ei tilaa, ei mitään. Harmitti vietävästi kun koirani oli vanhempieni "huostassa" monta monta vuotta. Nyt koirani on 11 -vuotias, minä asun omakotitalossa ja minulla on ihanteelliset olot pitää koiraa. Olen siis vasta nyt saanut koiran lopultakin itselleni kokonaan! 9 vuotta meni koirani kanssa hukkaan, kun minulla ei ollut aikaa, usko pois, harmittaa! Nyt minulla on myös 9kk ikäinen toinen koira vanhukseni lisäksi. Ja ompa ihanaa kun voin antaa niille molemmille aikaa ja rakkautta mielin määrin, kun olen asettunut aloilleni ja elämä vakiintunut. Odota, niin tulevan koiran kuin itsesi takia!

Miksi et kysy kasvattajalta antaisko hän hoitoon koiran niin saisit kokeilla miltä tuntuu, voihan sinulla olla osto-oikeus mikäli kasvattaja haluaa myöhemmin myydä.

itseasiassa itse olen 16v ja asun yksin omassa asunnossa vanhemmat asuvat eri kaupungissa.

Jos oot 16-vuotias niin luultavasti opiskelet jotain niin mistä ajattelit hankkia aikaa koiran koulutukseen .