Samalla viivalla (9. luku)

Seuraava viikko kului Mikon osalta hyvin menneitä kisoja fiilistellessä ja Pyryn ja Juuson seurasta nauttiessa. Torstaina koulun jälkeen Juuso, Mikko ja Pyry jäivät jutustelemaan viikonlopun suunnitelmistaan.

''Mitäs teillä on ohjelmassa?'' Juuso kysäisi ohimennen. ''Mulla ei oo mitään. Oikeesti. Ei yhtään mitään'', Mikko päivitteli. ''Mä meen muun porukan mukaan Suomen perseenreikään, että saatte sitten kaivaa mut sieltä ens viikoks kouluun'', Pyry kertoi. Juuso repesi hervottomaan nauruun ja Mikollakin oli vaikeuksia pitää pokka. ''Eli sä et ole saatavilla'', Mikko totesi. ''Kyllähän mulle voi aina soittaa, mutta mä palaan vasta sunnuntai-iltana.'' ''Varmasti soitan. Mut entä sä, Juuso?'' Mikko aprikoi. ''Mun mutsi ja faija menee viikonloppuna sinne faijan uudelle kämpälle. Ne vie sinne tavaroita ja järjestelee siellä. Mä jään tänne'', Juuso vastasi. ''Yksin?'' Mikko kysyi toiveikkaana. ''Ihan yksin.'' ''No mut mähän voisin tulla sinne viikonlopuks!'' Mikko ilahtui, mutta loi katseen Pyryyn ja vakavoitui. Juuso ei vastannut mitään, vaan katsoi myös Pyryyn. ''Mitä te mua katotte? Ei mulla oo mitään sitä vastaan, että sen kun meette ja naitte niin paljon kuin huvittaa'', Pyry täräytti heilauttaen kättään. ''No just. Mä meen ekaa kertaa Juuson luo viikonlopuks ja sä luulet, että me mennään heti sänkyyn?'' Mikko kysyi pyöritellen päätään. Samassa hän huomasi Juuson epäuskoisen ilmeen. Pyry naurahti: ''Katotaan sitten, kun mä tuun takas, että missä mennään.'' ''Katotaan vaan'', Mikko sanoi kuin riitaa haastaen. Juuso ei vieläkään sanonut mitään.

Pyry katsoi kelloa. ''No mut mä taidan tästä lähtee. Pitää pakata huomiseks. Morjens.'' ''Moro'', Mikko ja Juuso sanoivat yhtä aikaa. Pyryn lähdettyä Mikko kysyi Juusolta: ''Mistä toi ilme?'' ''Ei mitään...'' ''Ei kun nyt kerrot. Mä kerron sulle kaiken, niin sä kerrot mulle kaiken. Eiks meidän pitäny olla sydänkäpysiä?'' Mikko turhautui Juuson puhumattomuuteen. ''En mä mitään sen kummempaa-'' ''Musta tuntuu, että se kuuluu just siihen Sen kummempaa -osastoon. Ala puhua.'' Juuso katseli ympärilleen. Ketään ei näkynyt. ''Kyllä mä ainakin haluun sua. Ihan oikeesti. Olitsä tosissas, kun sä sanoit Pyrylle siitä, että me ei mennä sänkyyn?'' Juuso oli vakavissaan. Mikko ei vastannut mitään, koska hän ei tiennyt, mitä olisi vastannut. Kyllähän hän halusi, mutta hän ei halunnut edetä liian nopeasti.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Juuso latasi täyslaidallisen: ''Mä rakastan sua, mutta mä haluan myös lähempää kontaktia kun ainoastaan pussailua. Jos sä et oo sellaiseen valmis, niin mä joudun etsimään jonkun muun.'' Mikko katsoi parhaaksi puolustautua ja korjata asia: ''Kyllä mä haluan sun kanssa vähän muutakin, kun vaan pussailua, mutta mulle herää sellanen ajatus, että edetäänks me vähän liian nopeasti? Yleensä rakastumisesta menee kuukausia ennen kuin mitään alkaa tapahtua.'' ''Mistä Cosmosta sä ton luit?'' ''Oon vaan havainnu, että näin se menee.'' ''Kuinka kauan sulla sitten kestää? Mä olisin valmis vaikka heti.'' ''Katotaan sitten viikonloppuna, jooko?'' ''Okei... No joo, mun pitää nyt mennä. Nähdään huomenna'', Juuso sanoi ja painoi huulensa Mikon huulia vasten. ''Nii, vasta huomenna.'' Mikko raotti huuliaan, ja pojat suutelivat kiihkeästi toisiaan. Mikko oli jo ehtinyt unohtaa, kuinka hyvältä Juuson suu maistuikaan. Se oli herkuista paras.

Pyry lähti kävelemään hyllykön välistä kotiinsa. Hän ei ollut voinut vastustaa kiusausta, joten hän oli jäänyt piiloon tarkkaillakseen, mitä Mikko ja Juuso puuhaisivat. ''Niin varmaan, Mikko. Kyllä mä sut tunnen.''