Tahdon enemmän kuin koskaan olen ketään tahtonut. Olen odottanut että tunne menisi ohi, mutta se ei vaan mene. Mitä me voisimme tehdä asialle?Tiedät kyllä kuka olen. Anna joku merkki... Ajatteletko vielä samoin?
Mä tahdon vain sut. Vieläkin.
bluehill
501353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Sama pirun ongelma tälläkin kirjoittajalla. Sydän pamppaa ja ahdistaa. Tunteiden tappaminen on hatusta.
saisit paremin vastauksia kun ite antasit ekasks johkin merkin.
No jos jostain syystä satut olemaan minun ihastukseni, niin lähde tänään kanssani syömään ;)
Tämä kuvaa mun hullaantumisen tasoa, että lähden vastailemaan tällaisiin, kun et kuitenkaan ole hän. Mutta kyllä! Olen yrittänyt rakastaa tunteen pois, vihata tunteen pois, surra sen pois, kaikkea mahdollista, mutta ei auta. Haluan enemmän kuin mitään koskaan ikinä. Saan tehdä täyden päivätyön pysyäkseni järjissäni ja pystyäkseni hoitamaan velvollisuuteni. Tarvitsisin apua tähän, mutta voiko kukaan toinen tuoda helpotusta...ei voi ja tiedät sen hyvin itsekin.
Mistä päin?
Mutta minä en halua sinua. Tiedät kyllä kuka olen. Turha kuvitellakaan mitään muuta. Sulla on taipumuksia satutädiksi, anna kerple nyt olla
Luulin, että se oli jo ohi. Miksi haluat palata tähän juuri nyt? Minun ajatukseni ovat olleet samanlaiset koko ajan.
Jos tämä olisi minun rakkaaltani - mitä se ei kuitenkaan ole - sanoisin, että rakastan sinua, no matter what. Tulet aina olemaan minulle erityinen.
MInä, olen kuitenkin vielä siinä ihastumisen asteella. Ihastutaan, rakastutaan.. mitä siitä voiskaan seurata. Njooh, tuohan on vain niitä ajatteluita, katellaan... Mutta todellakin, oisin eilen perjantaina halunnut sulle sanoa paljon. Nii-in, kun tiedän, mulla ois ollu mahollisuus sanoa, koskea... ja mä tyhmä en vaan saa sitä aikaseksi. Pöllö mikä pöllö.
Jos et saa aikaiseksi, et halua tarpeeksi paljon tai ainakaan et vielä. Kuulostaa haavemaailmassa elelyltä mun mielestäni.
Mun ihastus taitaa tyytyä haavemaailmaansa. Kivat hälle jos se hälle riittää, mulle ei riitä, mutta ei hän taida olla ihan yhtä syvissä vesissä mun kanssa kuin minä hänen. Muuten hän olisi jo tehnyt jotain.
Ootko itse tehny liikettä hänen suuntaansa? Aikas usein sitä vaan ootellaan toisen alotetta, pelätään jotain en oikeestaan tiedä ees mitä, ja sit se hetki vaan menee. Tyypillistä. Ja puhun nyt kokemuksesta. Tulee mietittyä mitä ois voinu olla jos, jos... ois vaan uskaltanu kun oli sen aika.
Olen tehnyt liikkeen, jonka pitäisi olla aika selkeä. Mutta en saanut mitään vastausta. Olen ajatellut asian niin, että hän ei vain halua tehdä asialle mitään, sillä hänellä olisi ollut mahdollisuus siihen. Menikö hänellä pupu pöksyyn vai eikö vain ole kiinnostunut? Sitä en tiedä. Mutta en kehtaa nolata itseäni enempää.
Mikäköhän se liikkeesi oli? Ei välttämättä ymmärtänyt vinkkiäsi täysin.
Miksi et voi vaan puhua minulle? Näissä viesteissä ja arvailuissa ei ole mitään mieltä. Luulen että haluat puhua kanssani, mutta sitten et haluakaan. En tiedä mitä minulta odotat.
Satutit...en voi katsoa sua silmiin enään...rakastuin...häpäisit...rakastin silti.Mutten häpeä! Anna olla...olen virhe joita tapahtuu...ja elämä jatkuu...
Niin, tämä selkeyttää: http://www.lyricsbox.com/paul-young-lyrics-wont-look-back-hxvc2jv.html
Kyllä ajattelen. Olisitko se sinä upea tumma kaunottareni.
Itse olen rakastanut nyt lapsuuden rakkauttani, hmm, viitisen vuotta vissiin. Hukkasin hänet hetkeksi murrosiän myrskyissä, mutta sitten tunne tuli takaisin ja ilmeisesti jäädäkseen. Itse toivon vain että rakastun vielä joku päivä johonkuhun muuhun niin lujasti että unohdan hänet. Joskus epäilen ettei niin koskaan tapahdu, mutta toivossa on hyvä elää.
"Meri oli niin kaunis sinä aamuna kun mä tajusin hän ei oo enää ikinä mun"
Kunpa tietäisit Rakas miten paljon olen Sinua kaivannut
Ihmisten ympäröimänä,
kuitenkin toteemina tyhjyydessä.
Kosmisessa yksinäisyydessä
poden peiton alla ikävää.
Mutta joka aamu nousen vahvempana
-- odottamaan sinua.
luulin laittaneeni sinut joskus kiusalliseen tilanteeseen
Tuuli kuljettaa ikäväni
henkäyksessä yli meren.
Tunnetko sen kaulallasi??
se et ole sinä
Yksikään kulunut päivä ei ole vähentänyt rakkauttani Sinuun. Ei ole ollut päivää, ei yötä ettet olisi ajatuksissani ollut. Olen kantanut Sinua sydämessäni koko tämän ajan, kaikkialla,kaikkialle. Mitään en ole tehnyt ilman Sinua. Öisin olen hiipinyt luoksesi Sinua koskemaan, suutelemaan, rakastelemaan. Olet kauneinta mitä tiedän, kaikin tavoin. Ikinä en ole näin paljoa ketään halunnut kuin Sinua. Sen olen Sinulle kertonnut, tosin hieman eri sanoin. En ole uskaltanut Sinua uudestaan lähestyä. En ole ollut varma tunteistasi, mutta rakkaus Sinuun on ollut suurin syy. Ollakseni rehellinen, en ole varma vieläkään tunteistasi, sillä et ole tietääkseni selkeää viestiä minulle lähettänyt, joten saatat kaivata jotain toista ihmistä nyt. Tai sitten et ole ajattelemani ihminen laisinkaan. Taidan haavemaailmassani elää. Mutta sellainen minä olen, haaveilija. Päivät, jotka sain lähelläsi viettää eivät unohdu koskaan. Olet niin kaunis, sen halusin Sinulle silloin ja vielä sanoa. Rakastan Sinua joten kaipaan Sinua. Ensi yönä olet syleilyssäni, suutelen Sinua, hyväilen Sinua.
Voi meitä rakastuneita. Ei mulle mutta tunnen samoin hänestä. En ole noin lempeään rakastamiseen kyllä kyennyt mutta sydämessä kulkee hänkin. Näyttää menevän hyvin...
Minä olen sanonut hänlle että hän on kauneinta mitä tiedän. Ja tänään(kin ) mietin kauneutta ja se todella kuvaa häntä. Oih, miten ihana hän on.
Suukko
voisitkoseollasinä;)
sun pitää ottaa selvää
Suukko, Sinua!
juu ei,sorry
masentaa, kohta tämä taas on jossakin arkiston kätköissä. kaikenlaista sitä kuvitteleekin....
oletko sinä täällä vielä?
Bluehill?
Täällä vielä. Alan olla epätoivoinen. Olen aistinut viime aikoina että yrittäisit vihjailla, että pysyisin kauempana. Koitan löytää keinon päästä eroon tästä tunteesta. Mutta se on niin vaikeaa. Sillä välillä tuntuu niin selkeältä, että jotain on sinunkin puolelta. Mutta onko se vain sääliä jonka tulkitsen väärin? Hulluksi tässä tulee. Tämä pitäisi selvittää että pääsisin jatkamaan elämääni, jos et siihen halua kuulua jotenkin. Jos haluat, niin voidaan keskustella... En halua leikkiä. Luottaisit.
Olis aika moinen yhteensattuma jos sinä olisitkin minua varten vielä täällä. Mutta en uskalla ottaa enää sitä riskiä. Itseasiassa pelkän sitä niin paljon että et minua haluaisikaan että torjun häntä koko ajan, vähän kauemmaksi.
Olen heikko!
Luulenpa ettet sittenkään ole hän, vaikka kovin haluaisin. Minua ei pidättele enää mikään, sen tiedät -jos hän olet. Sen sijaan en ymmärtää miten voisit minut sovittaa kuvioihisi. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, sinä hajoaisit. Siksi olen alkanut vältellä. Jos kuitenkin, Kuolen ikävästä.
Gardeners: miten niin sinua ei pidättele enää mikään? Ja miten niin hajoaisin? Minäkin kuolen...
En usko että olet hän, mutta kerro silti, jos saan jotain vinkkejä.
bh vai ph, just. jos olisit hän / alkuperäinen kirjoittaja, ymmärtäisit, tietäisit kyllä. Joten mitään vinkkejä en anna. Ei nyt yhtään huvita pelleillä ja leikitellä, nolata itseään enempää. Mutta meillä on "jonkinlaista" historaa takana, joten annapa tulla, mistä voisin sinut tunnistaa.
Olen ap, eli bh, mutta sinä et valitettavasti ole "hän". Silti kiinnostaisi kuulla miten teidän tarina on edennyt jos saisin siitä jotain vinkkejä hänen käytökseen, jota en ymmärrä, sillä tartun nyt kaikkiin oljenkorsiin. Mutta ymmärrän jos et halua.
Ei ole edennyt. Monilla perhe on esteenä. Ja jotkut hullut rakastuvat perheellisiin.
voi meitä hulluja ;) kai se meilläkin nyt lopullisesti tyssää. ei tämä tästä mihinkään kuitenkaan etene.
Sano muuta. Teimme aikoinaan samassa lafkassa töitä. Mutta mun ihastuksellani on siis perhe, eikä hän ole mitäään selkeää viestiä minulle antanut, tai ainakaan en ole ymmärtänyt jos onkin. Mutta jotain jäi kesken, tai näin olen itseäni kannatellut. Tapahtui vain sellainen pikku juttu, josta ymmärsin että jotain olisi voinut tapahtua. Hän oli kait vain ystävällinen. Hölmö mikä hölmö. Näemme toisinaan,sattumalta. Enkä uskalla häntä lähestyä, eikä hän lähesty minua. Uskalla sinä lähestyä ihastustasi. Nimeni alkaa P:lla. Eli ei taida edetä.
Välillä tunnen, että tämä viesti olisi kirjoitettu minulle. Ja toisinaan sitten taas... no niin. En yritä vihjailla mitään, en sääli enkä myöskään halua leikkiä. Haluan kuulua elämääsi, mutta et ole sellaista koskaan pyytänyt. Mihin ihmeeseen voisin luottaa?
Joskus se vain tulee niin voimakkaana, halu koskettaa ja saada toinen lähelle. Haluaisin tietää miltä se tuntuu; olisiko se lainkaan sellaista kuin olen lukemattomat kerrat kuvitellut. Pakenen omaan haavemaailmaani aina vain useammin. Siellä on turvallista, kukaan ei voi satuttaa tai tuottaa pettymyksiä.
Ehkä olet jo matkalla iholleni. Tule, tunne, kosketa. Vain siten saamme tietää. Rakastavaisilla on luvattu maa. Väistämättömän on tapahduttava, ennemmin tai myöhemmin. En sattuttaisi sinua koskaan.
En tiedä minne olen matkalla - sinun luoksesi vai ehkä ohitsesi. Tahtoisin uskoa uskomattomaan, että väistämätön olisi se mitä odotan. Tiedän, ettet satuttaisi. Välillä elämä vain satuttaa.
"Paljastaa mulle voit kyyneleesi
Avata voit oven heikkouteesi
Se vahvuutta on edessäin olla voit lohduton"