Kyyläpäs on ollut huvittavaa seurata tät VL-lafkan opetusten "joustavuutta" ajan mukaan.
Yksi korneimmista muutoksista on tapahtunut ns. eronneen VL:n uudelleenavioitumisopissa.
Kerronpa esimerkin:
Tarkkaa vuosilukua en muista, mutta tämä tapaus sattui ns. henkientaistelun aikakaudella, eli "siunauksellisilla" ajoilla.
Oli entisestä vaimostaan eronnut VL-mies, joka teki pari lasta toisen naisen kanssa. Tämä uusiopari sitten teki VL-parannuksen. Tämän jälkeen olisivat halunneet mennä keskenään naimisiin.
Ottivatpa asian tiimoilta yhteyttä paikalliseen VL-kirkkoherraan, joka näin lausumaan:
"Voin minä kyllä teidät avioon vihkiä, mutta kyllä siinä usko menee" (pariskunnalta).
Jättivät sitten avioon menemättä, jottei usko menisi.
Sitten vastaava tapaus tältä vuosituhannelta. Rikas VL-tehtaanjohtaja päätyi avioeroon vaimonsa kanssa. En tiedä kumpi oli aloitteellinen erossa, mutta eihän se saisi asiaan vaikuttaakaan?
Meni jonkin aikaa kunnes tämä tehtailija löysi itseään selvästi nuoremman elämänkumppanin. (joo, joo, ei iällä tietenkään saa olla merkitystä...)
Menivätten sitten avioliittoon. Eipä aikaakaan kun tämä pariskunta sitten oli ry:llä seurakunnan edessä anteeksi pyytämässä syntiään.
Kuinka ollakaan oli ensimmäisenä kädennostajan paikallisen ry:n puheenjohtaja. Niinpä siinä katuville saarnattiin kaikki synnit anteeksi, myös tämä avioon hairahtuminen.
Kaikki tuli anteeksi ja avioelämä sai jatkua. Jumalan terveellä tervehditään edelleen. Ei mennyt usko eikä hyvä omatunto...
Yksi korneimmista muutoksista on tapahtunut ns. eronneen VL:n uudelleenavioitumisopissa.
Kerronpa esimerkin:
Tarkkaa vuosilukua en muista, mutta tämä tapaus sattui ns. henkientaistelun aikakaudella, eli "siunauksellisilla" ajoilla.
Oli entisestä vaimostaan eronnut VL-mies, joka teki pari lasta toisen naisen kanssa. Tämä uusiopari sitten teki VL-parannuksen. Tämän jälkeen olisivat halunneet mennä keskenään naimisiin.
Ottivatpa asian tiimoilta yhteyttä paikalliseen VL-kirkkoherraan, joka näin lausumaan:
"Voin minä kyllä teidät avioon vihkiä, mutta kyllä siinä usko menee" (pariskunnalta).
Jättivät sitten avioon menemättä, jottei usko menisi.
Sitten vastaava tapaus tältä vuosituhannelta. Rikas VL-tehtaanjohtaja päätyi avioeroon vaimonsa kanssa. En tiedä kumpi oli aloitteellinen erossa, mutta eihän se saisi asiaan vaikuttaakaan?
Meni jonkin aikaa kunnes tämä tehtailija löysi itseään selvästi nuoremman elämänkumppanin. (joo, joo, ei iällä tietenkään saa olla merkitystä...)
Menivätten sitten avioliittoon. Eipä aikaakaan kun tämä pariskunta sitten oli ry:llä seurakunnan edessä anteeksi pyytämässä syntiään.
Kuinka ollakaan oli ensimmäisenä kädennostajan paikallisen ry:n puheenjohtaja. Niinpä siinä katuville saarnattiin kaikki synnit anteeksi, myös tämä avioon hairahtuminen.
Kaikki tuli anteeksi ja avioelämä sai jatkua. Jumalan terveellä tervehditään edelleen. Ei mennyt usko eikä hyvä omatunto...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Missä kohtaa tuossa on se muutos tapahtunut?
Tuossahan kerrotaan kahdesta aivan erilaisesta tapahtumasta. Olisi sen ensimmäisen tapahtuman parin pitänyt tajuta ensin mennä avioon ja sitten vasta hurahtaa parannukseen niin ei olisi ollut ongelmaa. Olisi sitten voinut jatkaa perhe-elämääkin ilman huoruuden syntiä...
Jälkimmäinen pari tajusi tehdä asiat oikeassa järjestyksessä.
Onhan se oppi todella muuttunut. Lähisukulaispiiristä seuraava tapaus:
Mies jäi leskeksi muutaman lapsen kanssa. Tarvittiin lastenhoitajaa ja sitten teki jo mieli mennä lastenhoitajan kanssa naimisiin. Ongelmana oli, että näinen jo oli naimisissa, mutt asui erossa miehestään tiettyjensyitten takia. Molemmat siis vl-ihmisiä. No, vaimoehdokas kävi kyselemässä saarnamiehiltä, että saako ottaa eron ja mennä uudelleen naimisiin. Useampi saarnamies "antoi luvan" eikä yksikään siis kieltänyt.--Tämä tapahtui 1930-luvulla.
No aikaa kului ja perhekin lisääntyi. Sitten "siunauksellisina" hoitokokousvuosina tuli ilmi tämäkin vanhusten hairahtuminen, eli ero ja uudelleen avioituminen. Se oli nyt tietenkin ihan kauhea synti ja siitä piti tehdä parannusta. Anteeksi saarnattiin ja elo jatkui entisellään.
Ennen sitä sai ottaa eron huoruuden perusteella, kuten Raamattukin opettaa, mutta nyky-vl-käsityksen mukaan ei.
Oppi on siis muuttunut. MOT.