Kauppojen kassoilla on näkee usein tarroja joissa lukee " molemmin puolisen luottamuksen säilyttämiseksi AVAATHAN KASSISI " . Tämä luottamus löytyy kaupan puolelta mielestäni siten että kauppias luottaa asiakkaaseen päästämällä hänen tilaan jossa on runsaasti hänen tavaroitaan elintarv. sun muuta , taas asiakkaan puolelta luottamus löytyy siinä että kauppias myy tuoretta ja hyvää ja hintatieto on oikea kassalla ja hyllyn reunassa , hoidetaan takuut jne.. Nyt jos luottamus rikotaan asiakkaan puolelta esim. näpistämällä tavaraa , ei häntä ole pakko päästää kyseiseen liiketilaan enää . Kaupan sitomiseen tarvitaan kaksi osapuolta ,ostaja ja myyjä , keneltäkään ei ole pakko ostaa eikä kenellekkään ole pakko myydä , tähän voi vedota jos liikkeeseen pyrkii henkilö jolla on taustoja . Asiasta kyllä kannattaa keskustella liikeen johdon kanssa ettei tule ristiriitoja , silloin vartija on todella nolossa tilanteessa . Esim. porttikieltoa ei vartija voi antaa , sen antaa vain virkamies oikeusteitse . Edellä mainitut asiat ovat ohjeellisia eivätkä perustu mihinkään painettuun sanaan , olen käyttänyt kohteessani tätä se on toiminut ja olen saanut kiitosta siitä . Menestystä ja hyvää kesää
pääsyn estäminen
Vanhempivartija
516913
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Jos ei osata käyttäytyä niin ei todellakaan mitään asiaa kauppaan ja totta helvetissä voi antaa vaikka ikuisen porttikiellon,vartija on isäntä talossa.Älkää suostuko pelleiksi ja pelätkö liikkeiden johtoja/raastupia.
Kyllä se on kauppias, joka viimekädessä niitä porttikieltoja jakaa, ei yksittäinen väijykone. Väijykone väijyy, kauppias myy ja hallitsee kauppaansa.
Ei pidä paikkaansa että kauppias päättää... Lain mukaan poliisi on myöntänyt valtuudet ko. tilaan vartiointiliikkeelle eli sitäkautta vartijalle/järjestyksenvalvojalle ja oikeuden hoitaa ko. toimea kaupassa ym... Eli laki sanoo mitä tehdään. Esim tilanteessa jossa kauppias ei ymmärrä lain ohjetta, vartija/valvoja päättää kuinka asia tehdään. Vartija on itse vastuussa lain edessä tekemisistään. Kauppias maksaa palkan.Thats all!
eli kannattaa soittaa sille kauppiaalle ja ilmoittaa että nyt tuli tämmöinen kaveri jolla on jo sen verran kova tausta että tiedät varmasti tämän syyllistyneen näpistys yms rikokseen...
kysy voitko välittää kauppiaan porttikiellon kyseiselle kaverille, josta on mielestäsi vain haittaa ?
jos nyt sattui niin hyvin että kauppias suostuu ja hyväksyy porttikiellon ja pääset välittämään sen...
jos käy huonosti ja kauppias ei suostu antamaan porttikieltoa niin kannattaa ottaa käyttöön järeät aseet eli jos asiakas sattuu pöllimään jotain tavaraa niin pysäytä asiakas kassalinjan jälkeen ja katso mitä asiakas näpisti kirjoita tavarat ylös ja anna näpistelijän mennä varastetut tavarat mukanaan. vie luettelo varastetuista tavaroista kauppiaalle ja sano että sinulla on kiinniotto oikeus ei velvollisuus, kannattaa vielä neuvoa että miten saa valvontakameroista videotallenteen ja missä on lähin poliisiasema missä voi tehdä rikosilmoituksen...
ensimmäisen kerran jälkeen kauppias on suostunut kaikkiin suosittelemiini porttikieltoihin...
Vartija/järjestyksenvalvoja ei voi porttikieltoa antaa.
koittakaa ny mennä nukkumaa jo ei teitä kuuntele ketää täysjärkine
EI! älkää menkö! eihän kukaan näitä lue tosissaan?
Toivottavasti ainakaan... täältä löytyy netin naurettavimmat jutut. Jatkakaa samaa rataa ja viihdyttäkää meitä vähäosaisempia. =)
Sinä ehkä olet vähäosainen, jolle tästäkin palstasta on suurta iloa ja mielihyvää. Ei pidä puhua monikossa jos puhut itsestä....
niin eli eihän tässä tapauksessa vartija antanutkaan porttikieltoa, vaan vain poisti kyseisen kaverin vedoten tähän kauppiaan antamaan porttikieltoon...
Kauppiaskaan ei voi porttikieltoa antaa. Ei sellaista ole olemassakaan. Jos olisi, kyseessä olisi rangaistusluontoinen toimenpide, eli se vaatisi oikeuslaitoksen taikka muun vastaavan viranomaisen päätöksen/tuomion.
Kauppa ja kauppias saavat valita asiakkaansa, mutta se tapahtuu valitsemalla kenelle myydään. Ihmisten liikkumisvapauteen - joka on perustuslaissa säädetty - ei saa puuttua omin päin eikä edes viranomaistoimilla ilman selvää lakiin kirjattua oikeutusta ja perustetta. Mikään laki ei anna kauppiaalle oikeutta estää asiakkaan pääsyä liikkeeseen. Jos siis muutkin ihmiset pääsevät kauppaan, myös potentiaalisen näppärin tulee päästä.
Ostosten tekeminen ei ole perustuslakiin kirjattu oikeus, joten sitä voidaan rajoittaa sillä että kauppias valitsee kenen kanssa harjoittaa perustuslakiin kirjattua elinkeinonvapauttaan.
Kauppiaan omaisuuden turvaa perustuslaki ja koska turvaaminen käytännössä onnistuu muulla keinoin kuin asiakkaiden perusoikeuksia polkemalla, ei "porttikieltoja" voida antaa. Vartijoiden hommaksi jää sitten turvata sitä omaisuutta käytännössä, kajoamatta tarpeettomasti ja laittomasti asiakkaan koskemattomuuteen.
PERUSTUSLAKI
7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
...
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.
9 § Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
15 § Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Edelleen kyllä kauppiaalla on oikeus valita asiakkaansa vaikka heti ovella kunhan valinta ei ole rodun, uskonnon, jne takia (syrjintä). Mielestäni mikään esittämistäsi perustuslain pykälistä ei estä kauppiasta antamasta porttikieltoa omassa hallinnasaan olevaan kiinteistöön. Jos joka kerta henkilön astuessa kauppaan hän yrittää näpistää jotain, on kauppiaalla täysi oikeus kieltää henkilöä tulemasta enää uudestaan.
Eli onko sinulla nyt jotain muuta kuin perustuslaki mihin vetoat? Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista antaa vartijalle mahdollisuuden poistaa henkilö mikäli hän ei noudata edustajan poistumiskäskyä. Missään ei kuitenkaan kerrota millä perusteella ko. edustaja saa poistumiskäskyn antaa, kaikki paitsi syrjintä on sallittua. Porttikiellossa taas vartija voi automaattisesti poistaa koska "henkilöllä ei selvästikään ole oikeutta oleskella alueella". Ja näin tämä asia myös uudella korttikurssilla opetettiin että kyllä voi porttikieltoja antaa kunhan ei ole syrjintää.
Olin joskus nuorena miehenä järjestysmieskurssilla, kun opettajana ollut JP:n komisario kertoi huvikiellon olevan koht'sillään historiaa. Ei kuulemma ole poliisipiirin päällikön tehtävä sellaisia jaella. Sanan varsinaisessa merkityksessä porttikieltoa ei ole oikeasti olemassakaan, kunhan vain kansan suussa elää tälläinen vanha hokema.
Mutta sitten, jos kauppias on päättänyt, ettei myy jollekulle nimetylle, syystä tai toisesta niin eikös tästä automaattisesti seuraa, ettei puheenalaista kansalaista tarvitse ottaa liikkeeseenkään sisälle?
Tavanomainen kauppaliike on julkinen eli yleinen paikka. Tällaiseen paikkaan jokaisella on yhtälainen pääsy. Elinkeinonharjoittamisen yhteydessä on mahdollista kyllä valita sekin vaihtoehto, että kaupan ovi ei ole auki kaikille, vaan että se vain tarvittaessa avataan erikseen sovituille asiakkaille tms. Silloin kyseessä ei ole yleinen paikka.
Ehkäpä paras tapa tarkastella asiaa on katsoa sitä järjestyslain näkökulmasta. Järjestyslaki on pääsääntöisesti voimassa
"1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;"
...eli siis paikoissa jotka ovat yleisölle avoimia ja siten yleisiä paikkoja.
Oleskelua yleisella paikalla ei voi kieltää muulla kuin selvästi lakiin perustuvalla määräyksellä. Perustuslain säätämisessä on lähdetty siitä, että jos joitakin perusoikeuksia täytyy rajoittaa, pitää sen rajoitusperusteen olla selvästi lakiin (ei asetukseen eikä viranomaismääräykseen, puhumattakaan kauppiaan tahtoon) kirjattu ja määritelty. Tämä käy myös erityisen hyvin ilmi, jos lukee esimerkiksi parin viime vuoden aikaisia eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoja erilaisista oikeuksien rajoittamisista (mm. laki yksityisistä turvallisuuspalveluista).
Jos kyseessä on suljettu elinkeinohuoneisto, joka siis ei ole yleisön käytettävissä kyseisenä aikana, niin silloin järjestyslakia ei sovelleta eikä paikkaa muutoinkaan kohdella "yleisenä paikkana". Näin on esimerkiksi kaupan ollessa kiinni, tai jos kauppaan otetaan vastaan vain etukäteen nimettyjä tai muutoin rajattuja asiakkaita. Mutta silloin siis sen rajauksen pitää koskea kaikkia asiakkaita, ei vain sitä yhtä ongelmlapesäkettä.
Elinkeinon harjoittaminen avoimessa kauppaliikkeessä sisältää valitettavasti sen väistämättömän pakon, että sen liikkeen tulee sitten olla avoin kaikille.
Se ei riitä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaiseksi oikeudettomaksi oleskeluksi, että aiemmin kauppias on kieltänyt kaveria tulemasta kauppaan (oikeudetonta oleskelua olisi jos asiakas menisi henkilökunnan takahuoneeseen). Kauppias ei voi antaa tällaista rangaistusta. Sen sijaan kauppias voi kyllä JOKA KERTA AINA UUDELLEEN erikseen käskeä asiakasta poistumaan sen kertaisten häiriöiden, ongelmien tai vastaavien syiden takia (ja ehkäpä myös jos on perusteltua syytä epäillä että kaveri taas näpistää), ja ellei asiakas tottele on vartijalla silloin oikeus poisto tehdä. Mutta ei kauppiaskaan voi antaa sellaista määräystä jo huomista varten varuille ennakkoon. Ja ellei asiakkaasta ole vielä tällä kertaa mitään häiriötä tai haittaa ollut, on kyseenalaista voiko kauppias poistumiskäskyä antaa lainkaan. Vartija ei ainakaan voi poistaa asiakasta kauppiaan käskystä huolimatta, ellei kauppiaan käskyn takana ole selvästi välitön uhka omaisuudelle tai henkilöille, sillä muutahan vartija ei saa suojata.
ja tyhjentävää mitään siihen lisäämättä ja siitä pois jättämättä . Lisää tällaisia vastauksia näin saamme tämän palstan toimimaan .
Kiitos että jaksat vastata asiallisesti lukuisista asiattomista kommenteista huolimatta .
Tuota, yksittäinen kauppa, liike, myymälä ei ole juridisesti yleinen paikka. Se on ihan yksityisalue johon on vapaa pääsy. Kauppakeskus on eri asia. Se on yksilöity laissa yleiseksi alueeksi.
Ja porttikiellon voi antaa vain viranomainen mutta pääsyn estäminen on eri asia kuin porttikielto. Käytännössä pitkälle sama mutta laissa eri. Eli neuvoisin, että älkää ammatissanne käyttäkö porttikielto sanaa vaan jotain muuta.
Niin ja tuota järjestyksenvalvontalakia ei voida soveltaa myymälävartioinnissa. Se kun perustuu vartioimisliikelakiin ja asetukseen. Nyt kun uusi järjestyksenvalvontalaki tuli voimaan niin esim. isoissa kauppakeskuksissa voidaan vartijan sijasta toimia järjestyksenvalvojina jolloin eri oikeuksia tulee lisää ja työn suorittaminen on helpompaa mutta tämä koskee vain niitä henkilöitä jotka suorittavat kauppakeskuksen järjestyksen valvontaa ei niitä jotka ovat kauppakeskuksen eri myymälöissä tai muissa pisteissä töissä.
Työtä säätelevä juridiikka turvallisuusalalla on ollut yksi lempiaineitani aina, on se niin mielenkiintoista vääntöä:)
Todella kiva huomata, että täällä on vihdoinkin ihmisiä jotka kykenevät asialliseen, ammattimaiseen keskusteluun!
Kiitos teille siitä:)
Kyllä yksittäinenkin kauppa on yleinen paikka. Se on järjestyslain tarkoittama liikehuoneisto, johon yleisöllä on aukioloaikana vapaa pääsy. Kauppakeskus mainitaan kyllä erikseen järjestyslaissa, mutta vain siksi että kauppakeskuksen käytävät EIVÄT ole liikehuoneistoa vaan "ulkona olevaa yleistä paikkaa" - etenkin jos niitä voi käyttää jalkakäytävän tapaan läpikulkuun.
Ja kyse on siis järjestyslaista, johon itsekin viittaat, ei järjestyksenvalvontalaista. Laki järjestyksenvalvojista on asia aivan erikseen, järjestyslaki taas toinen juttu.
Sen lisäksi vartioimisliikelakia ja -asetusta ei ole olut enää olemassa puoleentoista vuoteen, alkaen 01.10.2002 kun laki yksityisistä turvallisuuspalveluista tuli voimaan. Eli lakien nimissä oli kirjoituksessasi hieman heittoa, mutta vartija vs. JV -asiasisältö oli kyllä oikein.
Kyse ei tässä tapauksessa ollutkaan järjestyslain (saati järjestyksenvalvojalain) soveltamisesta, vaan niissä käytettyjen määritelmien osoittamista lainsäätäjän tarkoituksista. Hmh, olipa hankalasti ilmaistu...
Edelleen mainittakoon, kuten on aiemmin jo mainittukin, että porttikieltoja ei ole juridisesti olemassa. Ainoa porttikielto, joka on ollut, oli vanhan huvilain (kumottu 1.9.1999) säädös jonka mukaan poliisipiirin päällikkö sai antaa jollekulle porttikiellon poliisipiirin alueella järjestettäviin huvitilaisuuksiin (siis ei esim. ravintoloihin). Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että koko sanaa "porttikielto" ei pitäisi käyttää missään yhteydessä, koska se on hyvin arveluttava ja on helposti tulkittaviksi siten että "porttikiellon" antaja rikkoo lakia. Aina kannattaa pitäytyä pääsyn estossa "tällä kertaa", jos siihen on oikeus, tai sitten poistamisessa "tällä kertaa".
Ja kuten olen aiemminkin sanonut (muistaakseni), sananvapaus takaa kyllä mahdollisuuden ystävällisesti kertoa asiakkaalle, ettei hänen kannata hukata arvokasta aikaansa pyrkimällä tähän paikkaan enää uudelleen sisälle, koska riski on varsin suuri, että hänet kuitenkin poistetaan saman tien.
Aivan oikein tuo lain nimi eli todellakin joo kun puhutaan uudesta laista niin se on laki yksityisistä turvallisuuspalveluista.
Mutta kauppa ei ole yleinen paikka. Se on yksityisalue johon yleisöllä on vapaa pääsy.
Esimerkkinä kaupan pysäköintialueella pysäköinninvalvoja ei voi sakottaa ilman "isännän" pyyntöä alueelle koska kyseessä on yksityisalue.
Yritän etsiä missä tämä määritelmä oli mutta aikoinaan suorittaessani turvallisuusvalvojan eat vartioimis osiota tätä käsiteltiin aika laajalti kunhan nyt löydän muistiinpanoistani nuo lain kohdat..
Se oli kuitenkin sellainen määritelmä jossa oli olemassa tuo yleiseen käyttöön tarkoitettu yksityisalue yms. Siinä se oli samassa määritelmässä mutta palaan asiaan kun löydän kohdat.
Taitaa olla käsitesekaannus. Yleinen paikka ei terminä ota kantaa siihen, kuka tai mikä alueen omistaa. Totta kai jokainen yksityisessä omistuksessa oleva alue on omistussuhteittensa puolesta yksityisaluetta. Se ei kuitenkaan poissulje mahdollisuutta olla myös yleinen paikka, sillä yleisen paikan määritelmä lähtee tosiasiallisesta käytöstä eikä omistussuhteista.
Suurin osa muista yleisistä paikoista kuin ulkoalueista on yksityisomistuksessa, mutta se ei vähennä niiden luonnetta yleisenä paikkana. Se kylläkin antaa paikan omistajalle mahdollisuuden pistää paikka kiinni, jolloin se ei enää ole yleinen paikka.
Yksityisalue ei sinänsä tarkoita mitään, kun on kyse tässä keskusteltavasta "porttikielto-oikeudesta". Ei ole merkitystä kuka paikan omistaa, kun ei ole kyse kotirauhan piiristä.
Eli kauppa on yleinen paikka JA se on yksityisaluetta johon yleisöllä on vapaa pääsy. Se on yleinen paikka JUURI SIKSI että sinne on yleisöllä vapaa pääsy.
Viittauksesi pysäköinninvalvojan toimintaan menee sikäli ohi aiheen, että pysäköinninvalvojan toimivalta perustuu toisaalta lakiin & asetukseen pysäköintivirhemaksusta ja toisaalta tieliikennelain & -asetuksen pysäköinti- ja pysäyttämissäädösten rikkomiseen.
Tieliikennelaki on yleisesti voimassa vain teillä, mutta lain 28 §:n 2.momentti (voimaan 1.10.2003) sanoo:
"Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi
havaittavalla tavalla."
Tämän perusteella pysäköinninvalvoja (olipa kunnallinen tai poliisi) saa ja voi sakottaa myös yksityisalueella, jos pystyy selvästi toteamaan milloin mainittua lupaa ei ole. Tosin eihän se pysäköinninvalvoja voi omin päin tietää, kenellä on lupa ja kenellä ei, jollei asiasta jotakin sovita kiinteistön/alueen omistajan/haltijan kanssa (esim. että täytyy olla tietynlainen parkkilupalappu).
Tämä P-homma menee siis aivan eri lakien alle.
Eli kyllä, on olemassa yleiseen käyttöön tarkoitettu yksityinen alue, ja se nimenomaan on Yleinen Paikka. Myös kaupassa.
Se ei tee paikasta yleistä aluetta että sinne on vapaa pääsy:))
Mutta en ala tästä väittelemään tämän enempää vaan neuvon itse kutakin joka on erimieltä kysymään asiaa ammattilakimieheltä. Minä jouduin opiskeluni ja myös työn puolesta tuon kysymyksen kanssa painimaan aikanaan ja minulla on siitä juristin lausunto:))
Mutta se siitä..
Järjestyslain mukaan juuri se, että sinne on yleisöllä vapaa pääsy, tekee paikasta yleisen paikan, jos se on jonkinlainen liikehuoneisto taikka vastaava. Olkoonkin, että järjestyslain määritelmä yleisestä paikasta koskee vain järjestyslakia, mutta se on vallitseva tulkinta ja samaa periaatetta noudattavat muutkin lait.
Toistan lakitekstistä: Järjestyslaki tarkoittaa yleisellä paikalla:
"b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;"
Mielestäni tuo on aika selvästi sanottu.
juuri tähän viittasin pääkirjoituksessa ei ole kuin kansansuussa niin sanottua porttikieltoa eikä sitä sanaa kannattaisi vartijan käyttää koska se aiheuttaa , kuten jo huomaamme erilaisia mielipiteitä ammattiihmistenkin joukossa .
Pääkirjoituksessa kerrroin että nämä eivät perustu mihinkään painettuun sanaan , pitää vain olla ovelampi kuin se henkilö jota et kohdepaikkaasi halua päästää jälleen anastelemaan .
Vanhempi vartija kiittää kaikkia vastauksia ja huomaa että joukossamme on ammattilaisia .
Liikehuoneistot juridisesti ovat julkisrauhan alaisia. Julkisrauhan mukaan liikehuoneiston omistaja taikka haltija saa antaa poistumiskehoituksen yksittäiselle asiakkaalle. Tapauksessa jossa henkilön tiedetään ennestään esim. näpistäneen myymälästä voi siis kauppias valita, ettei tämä henkilö esim. toistaiseksi käy tässä myymälässä. Mutta, poistamiskehoituksen voi antaa kauppias mutta hänellä ei ole oikeutta poistaa henkilöä itse jos tämä kehoituksesta ei suostu poistamaan. Tähän on suomen lain mukaan oikeus vain vartijalla ja poliisilla. Ja vartijalla luonnollisesti vain siinä tapauksessa että tässä myymälässä on voimassa oleva toimeksiantosopimus vartioimisliikkeen kanssa vartioinnista ja tämä vartija on sillä hetkellä suorittamassa em. sopimukseen kuuluvaa työvuoroa kyseisessä myymälässä.
Tässä tapauksessa siis on poistamisoikeus. Tässä poistamisessa voidaan käyttää tarpeellisia voimakeinoja henkilön poistamiseksi. Jos henkilö vastustaa voimakkaasti poistamista hän syyllistyy rikokseen jossa täyttyy myös kiinnioton perusteet jolloin hänet voidaan poistamisen sijasta ottaa kiinni ja kiinniotosta on välittömästi ilmoitettava poliisille jne..
Näistä kaikista vartioimiskysymyksistä aika tyhjentävän vastauksen saa esim. sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisemasta yksityiseen turvallisuusalaan liittyvästä lainsäädännöstä. Tässä kirjassa on koko lainsäädännön esityö jota käyttää mm. tuomarit ja muut oikeuden virkamiehet konfliktitapauksia ratkaistessaan. Laki on aina laki mutta oikeudessa asiaa tarkastellaan esityön kautta. Siksi monesti ihmetellään kuinka tuomio oli tuollainen vaikka laissa selvästi sanotaan noin ja näin. Esityössä aihe kun olikin laajemmasti ilmaistu tuli tuomio sen mukaan kuitenkin lakia noudattaen.
Ei vaikeaa, vaatii vain paneutumista.
T
Kerrankin asiallinen vastaus
Olet oikeassa siinä, että liikehuoneistot, kuten kauppa, ovat julkisrauhan piirissä. Se ei kuitenkaan anna automaattisesti paikan omistajalle tai haltijalle oikeutta käskeä ketään poistumaan ilman perustetta. Toisaalta tuskinpa sitä oikeasti tarkoititkaan. Näpistelijätilanteessa sellaista käskyä voidaan varmasti pitää perusteltuna.
Julkisrauhaa ja sen seurauksia ei tosiaan itse lakitekstissä määritellä muualla kuin julkisrauhan rikkomista koskevassa RL 24 luvun pykälässä 3. Sen mukaan julkisrauhaa rikkoo oikeudeton meneminen, tunkeutuminen, kätkeytyminen tai jääminen mm. liikehuoneistoon. Koska asiakkaalla on kuitenkin oikeus käydä avoimessa kauppaliikkeessä - siinä missä kenellä tahansa - ei hänen menemistään kauppaliikkeeseen tai olemistaan siellä aukioloaikana voida pitää "oikeudettomana". Ja toisaalta vaikka voitaisiinkin, niin pykälän 2.momentin edellytys että syntyy suurempaa kuin vähäistä haittaa, ei varmastikaan täyty pelkästään sillä että asiakas on paikalla.
Jos julkisrauhan rikkominen täyttyisi, niin se johtaisi kahteen asiaan:
1) kuka tahansa saisi ottaa rauhaa rikkovan henkilön kiinni jokamiehen kiinniotto-oikeuden perusteella, ja
2) kuka tahansa joka tietää että paikan omistajan tai haltijan mielestä rikkomiseen on puututtava saisi hätävarjelun nojalla puolustaa paikkaa (mikä käytännössä tarkoittaisi pois käskemistä ja ehkä jopa ulos taluttamista tuskaa tuottamatta); toisaalta lievemmän keinon periaatteen mukaisesti asiakkaan varmaankin voisi poistaa myös jokamiehen kiinniotto-oikeuden nojalla varsinaista kiinniottoa tekemättä (ainakin vartija voisi näin toimia, jokamiehen kohdalla asia ei ole niin yksikertainen)
Siis jos aiemmin näpistelyistä kiinni jäänyt asiakas tulee taas paikalle, menee liikkeessä tiloihin joihin asiakkailla ei ole lupaa mennä ja hänen paikalla olonsa aiheuttaa selvästi haittaa, saa lähes kuka tahansa heittää asiakkaan ulos (joskin vain hyvin lievin keinoin) tai toimittaa poliisille. Mutta edellytys on, että asiakas on paikalla oikeudettomasti, joten normaalissa myymälätilalla tämä ei tule kyseeseen - ei vaikka paikan omistaja/haltija antaisikin poistumiskäskyn.
Sen sijaan jos sellainen poistumiskäsky annetaan, niin sitten vartija saa silä kertaa poistaa asiakkaan omaisuuden suojaamiseksi. Näin kirjoititkin.
Porttikieltoihin ja muihin vastaisuuden varalle annettuihin "tänne et enää pääse" -käskyihin tämä ei sovellu, vaan poistumiskäsky tulee antaa joka kerta aina erikseen. Pääsyn estokäskyä ei siten myöskään voi antaa.
Pykälä vielä:
3 § Julkisrauhan rikkominen
Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka
2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,
on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
Olet selvästi pitkälle perillä näistä juridisista asioista! Muistutat minua joku vuosi sitten kun en voinut nukkua jos jokin asia oli tietämykseni ulkopuolella ennen kuin otin asiasta selvää:))
Mutta, jos suoritetaan jokamiehen kiinniotto-oikeudella kiinniotto, kiinniotettua henkilöä ei voida enää päästää vapaaksi muuta kuin poliisin toimesta.
Ja toiseksi, liikehuoneistosta eikä mistään muualtakaan yleiseen käyttöön tarkoitetulta yksityisalueelta tai yleiseltä alueelta ei voi poistaa henkilöä joka kieltäytyy poistumasta kehoituksesta kukaan muu kuin vartija tai poliisi. Näin lukee sisäasiainministeriön määritelmässä ja siihen on luotettava koska sama opus on se kirja josta oikeuden herratkin apua ottavat jos eivät itse tarkkaan ottaen ymmärrä mitä laki pitää sisällään.
eli tämä kuvaamani opus on "Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä lainsäädäntö" ja sitä voi tilata Sisäasiainministeriöstä itselleen. Se on hyvä opus jossa on aika selkokielellä selitetty lain sisältö esitöineen, eli lain tulkintoineen.
Suosittelen tätä kirjaa kaikille jotka turvallisuusalalla työskentelevät. Enpä ole suomesta vielä toista yhtä selkeätä tulkitsijaa löytänyt.
Aikoinaan kun valmistelin itseäni vartioimisliikealan ammattitietokokeeseen eli kansankielellä vastaavan hoitajan tenttiin ei ollut olemassa mitään tällaisia opuksia ja opiskelu oli todella paljon vaikeampaa siltä osin, että kuinka kirjoitettua lakia käytännössä tulkitaan. Nyt on tilanne toisin kun alaa aletaan näinkin paljon arvostamaan, että sis.min. poliisiosasto itse painattaa tällaisia opuksia meidän kaikkien parhaaksi:)
Olet ilmiselvästi oikeasti turvallisuusalan kouluttaja? Minä en ole enää yksityisen sektorin alalla vaan valtion virkamies nykyään niin joitain asioita unohtuu yksityiseltä alalta joten ihan kiva käydä lukemassa täältä vielä alalla olevien kommentteja ja faktaa asioista.
En sanonutkaan, että kiinniotettu päästettäisiin vapaaksi, vaan että kiinnioton sijasta turvauduttaisiin lievempään keinoon (jota vartijan on velvollisuuskin käyttää) ja poistettaisiin asiakas alueelta.
Jokamiehen kohdalla tämä on vähän hankalampi homma, sillä jokamiehelle ei ole säädetty lievemmän keinon periaatetta pakolliseksi, joten jos jokamiehen kiinniotto-oikeuden edellytykset täyttyvät niin on siinä ja siinä voiko kiinnioton sijasta vain poistaa asiakkaan (jos se sopii asiakkaalle). Tai no, harva asiakas lienee niin tyhmä että jos tarjotaan vaihtoehdot a) otan sut kiinni ja menet poliisille, tai b) heitän sut pihalle eli lähdet menemään, niin valitsisi A:n.
Sinänsä tuo jokamiehen poistomahdollisuus on siis kovin teoreettinen.
Taistelin taannoin Poliisikoulun juristien kanssa siitä, että heidän mielestään kiinniotetun voi päästää vapaaksi (ja pitääkin päästää), jos kiinnioton peruste raukeaa. Heidän mukaansa tällaista raukeamista olisi jos vaikkapa näpistelijä sopii kauppiaan kanssa että hän maksaa tavarat ja vähän extraa päälle. Eli he ovat sitä mieltä (ja ilmeisesti myös valtakunnansyyttäjä Kuusimäki), että silloin ainakin vartijan pitäisi vähemmän haitan periaatteen mukaan päästää kiinniotettu poistumaan. Minun kantani on, että jos kerran laissa selvästi lukee että "kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle", niin siten on tehtävä eikä lähteä omin päin pois päästämään. Eli olen aivan samaa mieltä kanssasi.
Mielestäni kiinnioton peruste ei raukea sillä että syyteoikeuden haltija ilmoittaa luopuvansa syyteoikeudesta. Se ei poista tapahtunutta tekoa, eikä ole kiinniottajan asia miettiä tuleeko teosta tosiasiallisia seuraamuksia vai ei. Jos päästää kiinniotetun poistumaan ilman poliisin lupaa, on se aika selvä vangin laiton vapauttaminen. Sitten saa ottaa itsensä kiinni :-)
Eri juttu tietysti on, jos on ottanut jonkun kiinni erehdyksessä - silloin totta kai kiinniotto puretaan heti, koska se ei koskaan ollutkaan kiinniotto vaan tuottamuksellinen vapaudenriisto.
Blaah, pitkä teksti lyhyestä väärinymärryksestä.
Mutta sitten siitä poistamisesta:
Edellä jo mainitsin miten epävarmalla pohjalla jokamiehen kiinnioto-oikeuden sijasta tehtävä poisto olisi, joten se siitä.
Sen sijaan hätävarjelu tulee kyllä kyseeseen, jos tapahtuu julkisrauhan rikkominen. Julkisrauhan rikkomista vastaan taas rikoksen luonteesta johtuen ei voi kunnolla puolustautua kuin aiheuttamalla rikoksentekijän poistuminen rikotun julkisrauhan piiristä. Juridisesti kyseessä on hätävarjelu, mutta tosiasiallisena toimena se on siis asiakkaan poistaminen. Siinä ei käytetä poistamisoikeutta vaan hätävarjeluoikeutusta, ja käytettyjä keinoja ei arvioida voimankäyttökeinoina vaan hätävarjelukeinoina - jos nyt oikeuteen saakka päästään.
SM:n opus on oikeassa, joskin yksinkertaistanut asioita jos siinä puhutaan vain vartijasta ja poliisista: poistamisOIKEUS on yleensä vain vartijalla, poliisilla, JV:llä ja poliisitehtävää hoitavalla viranomaisella, ja tietysti lisäksi ainakin joukkoliikenteen kuljettajalla ja lipuntarkastajalla, matkustaja-aluksen päälliköllä, ilma-aluksen päälliköllä, erinäisillä turvatarkastajilla, liikenteenohjaajalla, pysäköinninvalvojalla, leirintäalueen henkilökuntaan kuuluvalla ja majoitus- tai ravitsemisliikkeen henkilökuntaan kuuluvalla (neljällä viimeisellä ilman voimakeino-oikeutta).
HätävarjeluMAHDOLLISUUS ja sitä kautta tapahtuva poistaminen taas on jokaisen kansalaisen ulottuvissa koti- ja julkisrauhan suojaamilla alueilla.
Ja kyllä, olen oikeastikin alan kouluttaja.
listan jatkoksi mm. tullimies, rajavartiomies, anniskelualueen henkilökuntaan kuuluva (muu kuin ravitsemisliike), ja itse asiassa jokainen minkä tahansa sellaisen paikan henkilökuntaan kuuluva jossa tupakointi on lain nojalla kielletty. Varmasti jäi vieläkin mainitsematta muutamia, vaikka pysyttäisiinkin yleisillä paikoilla. Siis lähes jokaisella on oikeus poistaa joku jostakin, jos niikseen tulee...
Onhan näitä palstoja kiva lukea, oikoa joitakin käsityksiä ja hakata päätä seinään :-)
Vai?
Niin no, se oli Poliisikoulun kanta, että jos peruste poistuu niin vapaaksi pitää päästää.
Periaatteessa olen samaa mieltä siitä, mutta eri mieltä sitten taas siitä että mikä olisi perusteen poistumista.
Mielestäni kiinioton perusteena ollut näpistys EI poistu sillä, että näpistäjä sopii kauppiaan kanssa asian. Sillä ei saa tehtyä näpistystä tekemättömäksi. Sillä saa vain rangaistusuhan poistumaan, kun kerran asianomistaja (jolla on ainoana syyteoikeus) ilmoittaa että ei tule syytteitä. Mutta yhtä laillahan sitä voisi ottaa murhaajan kiinni, ja sitten syyttäjä voisi päättää, että ei tule syytteitä. Ei kiinniottaja voi sen takia päästämään ketään vapaaksi, koska kiinniottoa ei tehdä siksi että teosta TULEE rangaistus, vaan kosk teosta VOI TULLA rangaistus, tai se on joku erikseen luetelluista teoista (tulipa rangaistusta tai ei).
Entä jos se näpistelijä ei maksa heti, vaan lupaa maksaa "huomenna" ja tyhmä kauppias suostuu (ottaa vaikka näpistelijän kännykän [joka tietysti on myös näpistetty eikä siten maksa näpistelijälle mitään] pantiksi). Sitten kun ei maksua kuulu, alkaa kauppias syyttämään kiinniottajaa joka päästi kaverin menemään. Tai yrittää ajaa syytettä näpistelijää vastaan jolloin selviää että hänet oli kiinni otettu mutta päästettiin pois. Entä sitten..?
Ja jos peruste todella tällöin poistuisi, niin kiinniottajahan olisikin yhtäkkiä syyllistynyt tuottamukselliseen vapaudenriistoon?!?
Jokamiehen tai vartijan kiinnioton peruste poistuu hyvin harvoin. Ehkä kyseeseen voisi tulla luvaton käyttö, sillä silloin omaisuuden oikea omistaja voisi jälkeenpäin sopia, että kyllä rosmolla oli lupa ottaa käyttöön. Siihen ei oikein voi sanoa mitään muuta kuin "oho, sori, saat mennä sitten". Silloin siis jälkeenpäin saadaan mitätöityä tehty rikos. Ja kaipa niistä vankeusuhan alaisista teoista voisi löytyä jokin muu vastaava kiinniottoperuste, joka voi mitätöityä, mutta en kyllä nyt keksi sellaista. Siksi ajatus siitä, että kiinnioton peruste poistuu näissä tapauksissa, on aika outo.
JV:n kiinniotossa ja poliisin kiinniotossa on paljon enemmän mahdollisuuksia siihen, että kiinnioton peruste poistuu. Jos asiakas otetaan kiinni koska hän on päihtynyt ja häiritsevä ja siten aiheuttaa välitöntä vaaraa, niin siinä voi mennä ohi 1) päihtymys, 2) häiritsevä käytös ja 3) vaaran mahdollisuus. Säilöstähän tällöin JV joutuu asiakkaan pois päästämään, mutta kiinnioton kohdalle ei ole kirjattu että se pitäisi lopettaa kun peruste poistuu. Joten en todellakaan suosittele sellaistakaan ilman poliisin lupaa.
Aina on mahdollista että tulee otettua oletettu rosmo kiinni erehdyksessä. "Luulin että laittoi tavaraa taskuunsa", "Luulin että tämä kaveri oli se joka löi" jne. Silloin ei kuitenkaan ole tehty laissa tarkoitettua kiinniottoa, vaan tuottamuksellinen vapaudenriisto, koska ei ollut juridista perustetta kiinniottoon. Niinpä silloin ei ole kyse kiinniotetun vapauttamisesta, vaan vääryydellä aiheutetun vapaudenriiston välittömästä korjaamisesta. Eli asiakas totta kai pääsee heti vapaaksi, koska hänet otettiin kiinni laittomasti.
Yhteenvetona: Poliisikoululla ollaan sitä mieltä, että syyteoikeudesta luopuminen on sama kuin teon poistuminen. Minun mielestäni niin ei voi olla, vaan silloin poistuu vain rangaistavuus, ei teko. Historia ei muutu vaikkei tuomiota tulisikaan. Jos vapauttaa kiinniotetun omin päin, on se vangin laiton vapauttaminen eli rangaistava teko.
Mainitsemasi opus kiinosti minua kovasti, mutta olenko lahjaton netin käyttäjä vai missä vika..
Eli löytyykö opus SM:ltä juuri tuolla nimellä vai..
T: Opuksesta kiinnostunut.
Kirjan oikea nimi on Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä lainsäädäntö ja se on sisäasiainministeriön julkaisu vuodelta 2002 kirjan yksilöinti ISBN on 951-734-496-1 ja sitä voi tilata: Sisäasiainministeriö / Turvallisuusalan valvontayksikkö puh. (vaihde) 09-16001
tostos
tuottamuksellisen vapaudenriisto (kun on erehdyksessä ottanut jonkun kiinni). Luulen myös että tämä on juuri se mitä Poliiskoulu visaudessaan haluaisi ilmaista.
"Jos vapauttaa kiinniotetun omin päin, on se vangin laiton vapauttaminen eli rangaistava teko."
Tässä RL:n 16 luvun 15 §:n mainitsema vangin laiton vapauttaminen tulee kyseeseen Pakkokeinolain 1:1 §:n kohdalla vasta sitten kun kiinniotettu on luovutettu viranomaisille, muuten kiinniotetun voi vapauttaa jos katsoo etteivät edellykset riitä kiinnioton jatkumiseen. Eli tarkkaanottaen tuo 15 §:n kohta astuu voimaan vasta sitten kun kiinniotetun luovutus on tapahtunut ja poliisi on asemansa perusteella suorittanut kiinnioton. Eli jos on ottanut jokamiehen oikeuksilla jonkun kiinni, ja vapauttaa ilman poliisille luovuttamista, niin kyseessä ei ole rangaistava teko.
"Minun mielestäni niin ei voi olla, vaan silloin poistuu vain rangaistavuus, ei teko."
Erikoinen näkökulma, sillä pakkokeinolain yhtenä tehtävänä on juuri oikeudenkäynnin ja siihen liittyvän esitutkinnan turvaaminen ja mahdollistaminen. Mikäli kyseessä on asianomistajarikos ja asianomistaja ei nosta syytettä, niin perustetta kiinniotollekkaan ei voi olla, kun ei ole rikostakaan, josta voi saada tuomion. Siis rikos tarkoittaa tekoa, jonka tekemisestä voi saada tuomion, mikäli asianomistaja estää tämän tuomion mahdollisuuden omalla päätöksellään, niin ei voi olla sellaista tekoakaan jonka perusteella voi käyttää kiinniotto-oikeutta itenäisesti.
"Mutta yhtä laillahan sitä voisi ottaa murhaajan kiinni, ja sitten syyttäjä voisi päättää, että ei tule syytteitä."
Etkö näe mitään outoa siinä että rinnastat näpistyksen ja murhan toisiinsa, toinen on vähäinen asianomistajarikos ja toinen vakava yleisen syytteenalainen rikos. Ovathan ne nyt eriluokan asioita, enkä näe mitä olet hakenut tällä rinnastuksella. Siis kiinniottamiseen on olemassa jokamiehen oikeus, se ei ole velvollisuus kuten viranomaisella, vaan kiinniotto voidaan keskeyttää, vaikkei mitään perustetta keskeyttämiselle edes olisi, ainoa vaatimus on mikäli sitä jatketaan, niin silloin on välittömästi pyrittävä luovuttamaan kiinniotettu poliisille.
Olet muuten aivan oikeassa tuossa vangin laittomassa vapauttamisessa. Sen suhteen perun sanani. Ei riitä edes julkista valtaa käyttävän henkilön asema näköjään soveltamissäännösten mukaan, vaan se tosiaan koskee vain viranomaisia.
Siitä päästäänkin tilanteeseen, jossa laki vaatii luovuttamaan kiinniotetun poliisille, mutta jos niin ei tee, niin ei se mitään. Toisaalta virkarikoksia koskevat säädökset soveltuvat joka tapauksessa tilanteeseen, joten jos vartija tai järjestyksenvalvoja päästää kiinniotetun poistumaan vastoin lain nimenomaista säädöstä, on sitten kyseessä virkavelvollisuuden rikkominen tai tuottamuksellinen sellainen (ellei haitta ole vähäinen, mitä se toisaalta luultavasti kylläkin on, jos kiinniotetulle ei seuraamuksia olisi tulossa kuitenkaan).
Kunnan palkkalistoilla oleva bussikuski jää sopivasti eri asemaan kuin muut bussikuskit, koska hän on virkamies...
----------------
"Mikäli kyseessä on asianomistajarikos ja asianomistaja ei nosta syytettä, niin perustetta kiinniotollekkaan ei voi olla, kun ei ole rikostakaan, josta voi saada tuomion"
Mutta mistä se kiinniottaja voi tietää, nostaako asianomistaja syytettä? Vaikka hän nyt sanoisi, että ei nosta, niin ei mikään kiellä häntä muuttamasta mieltään myöhemmin. Asianomistaja kun ei tee virallista syyttämättäjättämispäätöstä. Siis jos se näpistelijä tai vahingontekijä nyt väittää korvaavansa vahingon "muttei mulla nyt rahaa ole mukana, mä maksan huomenna" ja asianomistaja uskoo, niin ei se takaa että juttu on sillä selvä. Jos nilkki ei maksakaan, ei se asianomistaja koeta sopimusrikkomuksesta juttua tehdä, vaan siitä alkuperäisestä rikoksesta. Pitäisi saada asianomistajalta sitten mielellään kirjallisena vakuutus siitä, että syytettä ei tule.
Siis se teko tekohetkellään on ja oli sellainen, että siitä VOI saada tuomion. Ei ole kiinniottajan asia miettiä SAAKO siitä tuomion vai tuleeko mitään seuraamuksia. Jos on etukäteen tiedossa tai ilmeistä, että teosta ei voi saada tuomiota, niin silloin ei tietenkään voida kiinniottoa tehdä (esim. nyrkkeilyottelu, joka muutoin sinänsä kyllä täyttäisi pahoinpitelyn tunnusmerkit).
Kiinniotto tapahtuu ennen syyteharkintaa, tekipä sen syyteharkinnan sitten syyttäjä tai asianomistaja. Ei niitä ole sidottu toisiinsa. Ainoa menettelytapasäännös on "Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle."
Itse pitäisin rajana sitä, että jos poliisille on jo ilmoitettu, että täällä on roisto kiinniotettuna, niin sitten sitä kiinniotettua ei enää voi lähteä vapaaksi päästämään ainakaan soitamatta uudelleen poliisille ja pyytämättä siihen heiltä lupaa. Jos ei ole vielä poliisille ilmoittanut, niin voitanee katsoa ettei kiinniottoa ole vielä kokonaisuudessaan toimitettu, jolloin sen oikeuden käyttämisestä voi luopua kesken kiinniottoprosessin. Kuten kirjoitit, kyseessä on oikeus eikä velvollisuus.
Ja kyllä, on erittäin kärjistettyä rinnastaa näpistys ja murha. Olisin voinut valita muunkin esimerkin, mutta pointti oli yksinkertaisesti juuri tuo edelläkin esitetty, että syyteoikeus ja seuraamukset ovat yksi asia, itse tapahtunut teko on toinen, ja kiinniottajaa kiinnostaa vain tapahtunut teko.
"Toisaalta virkarikoksia koskevat säädökset soveltuvat joka tapauksessa tilanteeseen, joten jos vartija tai järjestyksenvalvoja päästää kiinniotetun poistumaan vastoin lain nimenomaista säädöstä, on sitten kyseessä virkavelvollisuuden rikkominen tai tuottamuksellinen sellainen"
Virkavelvollisuuden rikkominen voi tulla kyseeseen vain silloin kun kyseessä henkilö, jolla on virkavelvollisuuksia. vrt omaan tekstiisi: "Kuten kirjoitit, kyseessä on oikeus eikä velvollisuus."
Kyllä, vartijalla/JV:llä on velvollisuus noudattaa lakia, muttei se silti vielä synnytä virkavelvollisuutta siinä mielessä, että noudattamatta jättäminen johtaisi tämän pykälän mukaiseen syytteeseen. Syy miksi tämä pykälä ei sovellu on siis perusteiltaan sama kuin miksei tuo vangin vapauttamispykäläkään sovellu. Eli kiinniotto-oikeus, joka perustuu jokamiehen oikeuksiin ei aiheuta velvollisuutta ottaa kiinni, eikä siten myöskään automaattista velvollisuutta luovuttaa sellainen kiinniotettu poliisille, joka päästetään vapaaksi.
Nuo RL:n 40 Luvun 9:n ja 10:n §:t ovat luonteeltaan vähän sellaisia "jämä"/"roskakori"-pykäliä, joita yleensä sovelletaan silloin kun muita varsinaisia rötöksiä ei löydy. Jos sinä nyt jonkun virkarikosnimikkeen haluat, niin kyseeseen tulisi lähinnä 7 §, eli virka-aseman väärinkäyttäminen, ja tämäkin vain silloin kun kiinniotettua ei päästetä vapaaksi, eikä luovuteta viranomaiselle säädetyissä ajoissa, jolloin hänelle syntyy haittaa muttei juuri muuten nämä virkarikospykälät tule sovellettavaksi. (no okei, tietenkin nämä salassapito- ja lahjuspykälät ovat voimassa, mutta ne eivät nyt liittyneet tähän kysymykseen)
"Kunnan palkkalistoilla oleva bussikuski jää sopivasti eri asemaan kuin muut bussikuskit, koska hän on virkamies..."
Joo onhan näitä siivojankin virkoja edelleen olemassa, mutta jos oikein käsitin ajatuksesi, niin ei se nyt ihan noin kaavamaisesti mene. Tietenkin se riippuu siitä julkisesta vallasta jota virkamies käyttää, käsittääkseni bussikuskilla ei nyt kovin laajaa harkintavaltaa ole, eikä juuri päätöksentekomahdollisuuksiakaan, joissa voi syyllistyä virkarikokseen.
" Asianomistaja kun ei tee virallista syyttämättäjättämispäätöstä."
Ei tee, koska hänen ei tarvitse, sillä esitutkinta ei ala ennenkuin luovutus poliisille on tapahtunut, mikäli asiat sovitaan tätä ennen, niin mitään virallistä päätöstäkään ei tarvita.
"Pitäisi saada asianomistajalta sitten mielellään kirjallisena vakuutus siitä, että syytettä ei tule."
Kyllä, olen samaa mieltä tässäkohdin, se olisi vartija oman oikeusturvan kannalta varmaankin selkeintä näissä tapauksissa.
"Kiinniotto tapahtuu ennen syyteharkintaa, tekipä sen syyteharkinnan sitten syyttäjä tai asianomistaja."
Vartijan kiinniotto tapahtuu myös ennen esitutkintaa, joten mitään virallista ei ole alkanutkaan mikäli asia sovitaan ennen luovuttamista asianomistajien kesken. Tietenkin asia on eri mikäli kiinniotettu on syyllistynyt selvästi niin vakavaan rikokseen, että se on ilman epäilystä yleisen syytteen alainen, kyllä minäkin tällöin suosittelen erittäin vahvasti että kiinniotettu luovutetaan välittömästi poliisille, eli tämä meidän pohtimisemme koskee siis näitä vähäisempiä asianomistaja rikoksia, ihan näin tarkennuksena.
"Itse pitäisin rajana sitä, että jos poliisille on jo ilmoitettu, että täällä on roisto kiinniotettuna,... kirjoitit, kyseessä on oikeus eikä velvollisuus. "
Samaa mieltä koko kappaleesta.
" ja kiinniottajaa kiinnostaa vain tapahtunut teko."
Sinulla on kovin amerikkalaistyylinen, melkeimpä sanoisin teologinen (synti on synti) näkökulma asiaan. Kysymys ei ole siitä että tuo olisi väärä näkökulma, vaan siitä että oikeita ja laillisia näkökulmia on useita, joiden mukaan voidaan toimia.
Nämä ovat tosiaan vain minun ajatuksiani ja mielipiteitäni, joista osa saattaa olla pahastikin harhaisia... Tulkintoja on useita, ja kuten sanoit, moni tulkinta tai näkökanta voi olla oikea vaikka olisivatkin ristiriitaisia. Sinänsä kyseinen ongelma on koko tälle palstalle varsin tyypillinen, eli kyse on vain epämääräisestä pohdinnasta joka ei mitenkään takaa lopputulosta missään oikeusasteessa. Ei ainakaan ennen kuin käytössä on suoraan soveltuva KKO:n ennakkoratkaisu, ja hyvä jos sittenkään.
Mutta tosiaan loppuyhteenvetona toistan sen, että en suosittele päästämään ketään kiinniotetua menemään keskustelematta asiasta ensin poliisin kanssa edes puhelimitse, jos poliisi on jo kerran paikalle pyydetty; ellei sitten ole kyseessä ilmeinen erehdys. Ja tämäkin on vain mielipide, ei fakta.
Kiitos Caveat Emptorille hyvistä korjauksista/lisäyksistä ja kommenteista.
Virkamiehistä ja bussikuskeista tarkoitun, että jos virkamiesbussikuski ottaa virkamiesbussikuskina asiakkaan kiinni, on asiakas virkamiehen hallussa, ja se vangin laiton vapauttaminen sanamuodon puolesta...
Julkisrauha edellyttää, että liikehuoneistoon ei ole vapaa pääsy. Tällä tarkoitetaan siis esimerkiksi asianajotoimiston tiloja.
Tavallisen ruokakaupan yhteydessä kyseessä ei ole julkisrauha.
Toivoisin että tulevat juristit voisvat olla vähän monisanaisempia ja vaikka perustelisivat väitteensä.
Esitöissä mainitaan julkisrauhasta seuraavaa: (niin siinä puhutaan kylläkin luvattomasta tunkeutumisesta, mutta sillä termillä ajateltiin vain ensin korvata vanhat virastorauhan ja julkisen kotirauhan käsitteet koska määrite laajeni, mutta se sitten muuttui myöhemmin julkisrauhaksi, eli älä anna sen hämätä.)
"Luvattoman tunkeutumisen kohteena voisivat olla sekä sellaiset tilat, joihin yleisöllä on pääsy, että sellaiset paikat, jotka ovat yleisöltä suljettuja. Niinpä tyypillisiä pykälässä tarkoitettuja yleisöä palvelevia liikehuoneistoja ovat ravintolat, kahvilat, pankit, postit ja kaupat. Säännöksen soveltamisalaa ei rajoitettaisi liikkeiden aukioloaikaan tai yleisölle varattuun tilaan, vaan luvattoman tunkeutumisen kohteena voisi olla yleisöä palveleva liikehuoneisto myös sen aukioloajan jälkeen sekä liikehuoneiston muu kuin yleisön palveluun varattu tila."
HE 184/1999
Eli kaupan yhteydessä tulee myös kyseeseen julkisrauha.
Kauppiaalla on oikeus olla päästämättä asiakasta sisään kauppaansa. Tämä johtuu niin sanotusta sopimusvapaudesta, jonka mukaan kauppias saa valita asiakkaansa. Kauppias ei kuitenkaan saa syrjiä asiakkaitaan esim. etnisen alkuperän vuoksi. Saahan esim. baarikin valita, kenet sisään päästää.
Liikehuoneistot juridisesti ovat julkisrauhan alaisia. Tällöin edellytetään kuitenkin, että yleisollä on niihin pääsy kielletty. Näin ei ole normaaleissa kaupoissa.
Kauppias voi kuitenkin esimerkiksi kieltää kuvaamisen liikkeessään.
Kaupat ovat siis tietyssä mielessä julkisia paikkoja. Ihmisiä saa melko vapaasti esim. kuvata kaupoissa sekä järjestysmiehillä on jo lain mukaan laajat oikeudet kaupoissa, koska kyseessä on yleinen/julkinen paikka.
Perustuslain liikkumisvapauteen on toisaalta perusteetonta vedota, jos kauppias ei päästä ihmistä sisään. Tähän kauppialla on täysi oikeus, jos ei syyllisty syrjintään. Tätä kauppiaan tahtoa voi kaupan ovella toteuttaa vartija.
Ei kuulosta kovin asiantuntevalta tekstiltä, anteeksi vain. Ehkä kannattaisi jatkaa opiskeluja vielä.
Kuvailemallani tavalla tämä asia menee. En tiedä, mitä tarkoitit asiantuntevuudella. Voisit vaikka perustella.
Asia on kuitenkin melko simppeli.
Liikkumisvapaudella ei esimerkiksi ole asian kanssa mitään tekemistä. Kauppa ei siinä mielessä ole yleinen paikka. Yleinen paikka se on siinä mielessä, että vartija saa siellä kohdistaa asiakkaaseen toimenpiteitä kauppiaan valtuutuksella. Riippuu siis täysin laista ja tilanteesta, mitä kaupan "yleisellä paikalla" tarkoitetaan.
Elinkeinonharjoittajalla on täysi oikeus päättää, kenet päästää tiloihinsa (kunhan ei syyllisty syrjintään).
Milläs estät pääsemisen, paitsi sulkemalla oven ajoissa? Voimakeinoin ei onnistu, kuten esimerkkisi baarissa tarvittaessa. Vartija ei voi toteuttaa kauppiaan tahtoa estämällä voimaa käyttämällä pääsyn. Järjestysmiehiä taas ei ole olemassakaan.
"Kauppiaalla on oikeus olla päästämättä asiakasta sisään kauppaansa. Tämä johtuu niin sanotusta sopimusvapaudesta, jonka mukaan kauppias saa valita asiakkaansa."
Niin, asiakkaansa. Tarkoittaa että kenelle myy ja kenelle ei. Sisäänpääsyyn tämä ei vaikuta, koska sisäänpääsy ei tee asiakkaaksi eikä aiheuta osto-myynti-tilanteen kaltaista sitoumusta tai sopimusta.
"Saahan esim. baarikin valita, kenet sisään päästää."
Ei saa. Majoitus- ja ravitsemisliikeasetus säätää, että kyseinen liike saa järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-ajatuksen vuoksi evätä pääsyn asiakkaaksi pyrkivältä, olla tarjoilematta tai poistaa asiakkaan liikkeestä. Jos kyse ei ole selkeästi järjestyksenpitoperusteesta, niin sitten tarvitaan aina "toiminta-ajatuksen" vastaisuus. Tällä on lähinnä tarkoitettu, että ravintola on paikka johon mennään syömään ja juomaan siellä tarjoitavia tuotteita eikä omia eväitä. Hotelli taas on paikka johon mennään majoittumaan, eikä harjoittamaan vaikkapa liiketoimintaa tai bilettämään käytävillä.
Tuota "toiminta-ajatusta" on laajennettu käytännössä koskemaan monia muitakin seikkoja, esim että skottibaariin ei pääse ilman kilttiä, tai että hienoon ravintolaan ei pääse kumisaapaissa. Mutta minkäänlaista vapaan valinnan mahdollisuutta pykälä ei anna asiakkaiden valitsemiseen.
Järjestyksenvalvojilla on lisäksi omat oikeutensa ja velvollisuutensa estää pääsyjä, ja alkoholilakikin säätää omansa. Olennaista on, että ne perustuvat LAKIIN tai edes asetukseen (jota muuten ollaan muuttamassa laiksi juuri siksi että se sisältää säädöksiä joiden uuden perustuslain mukaan pitäisi olla lain tasoisia). Kauppojen kohdalla ei ole vastaavaa lakia tai asetusta.
"Liikehuoneistot juridisesti ovat julkisrauhan alaisia. Tällöin edellytetään kuitenkin, että yleisollä on niihin pääsy kielletty."
Tuohon jo vastauksen saitkin, eli kyllä julkisrauha koskee myös yleisölle avoimia liikepaikkoja.
"...järjestysmiehillä on jo lain mukaan laajat oikeudet kaupoissa, koska kyseessä on yleinen/julkinen paikka."
Kuten myös on jo vastattu, järjestysmiehiä ei ole olemassa, eikä ole ollut lähes viiteen vuoteen. Järjestyksenvalvojilla taas ei ole tavalliseen kauppaan asiaa, he voivat toimia vain kauppakeskuksissa, ja silloinkin melko suppeilla oikeuksilla muihin toimipaikkoihinsa verrattuna. Esimerkiksi pääsyn eston oikeutta ei ole lainkaan.
"Perustuslain liikkumisvapauteen on toisaalta perusteetonta vedota, jos kauppias ei päästä ihmistä sisään. Tähän kauppialla on täysi oikeus, jos ei syyllisty syrjintään. Tätä kauppiaan tahtoa voi kaupan ovella toteuttaa vartija."
Ei voi. Vartijalla ei ole pääsyn eston oikeutta. Järjestyksenvalvojalla kauppakeskuksessa ei ole pääsyn eston oikeutta. Kauppiaallakaan ei ole. Ellei mikään muu laki (tai edes asetus) toisin säädä, perustuslain antamat vapaudet ovat käytettävissä. Siksi juuri viime aikoina on hyvin paljon jouduttu tekemään muutoksia lainsäädäntöön, että saadaan tuo uuden perustuslain tuoma vaatimus täytettyä.
En ymmärrä, mistä kiikastaa. Kauppias saa päättää, kenet päästää kauppaansa. Tämä on juridisesti täysin selvä asia. Ei tästä voi edes väitellä.
"Tuohon jo vastauksen saitkin, eli kyllä julkisrauha koskee myös yleisölle avoimia liikepaikkoja."
Ei koske.
"Ei tästä voi edes väitellä."
Totta, väittelyyn kuuluu että esitetään mielipiteitä ja yritetään perusteluiden avuilla saada vastapuoli vakuuttuneeksi siitä että oma näkemys on oikea. Et ole edes yrittänyt perustella sitä minkä tulkintoihin sinun näkemyksesi perustuvat puhumattakaan siitä että ne olisivat oikeat, se että olet oikeustieteen opiskelija ei vielä ole hyväksyttävä argumentti jonkin väitteen oikeellisuuden puolesta.
"Ei koske."
Odotan innolla perusteluja tällekin näkemykselle, ainakin lain esityöt ovat erimieltä sinun väitteesi kanssa.
Olin tosiaan väärässä. Julkisrauha koskee kauppoja. Olisi pitänyt tarkistaa.
olen toiminut vastaavissa tehtävissä vuodesta 79 myymäläetsivänä ja vahtimestarina ja nykyisin vartijana , kirjoitin pääkirjoituksen opastaakseni muita pääsyn estämiseksi jo aikaisemmin näpistykseen syylistyneen henkilön kohdalla mutta pisarasta muotoutui meri .
Itse olen soveltanut ja estänyt myymälään pääsyn monelta , silti jatkan edelleen vartijana .
"Soveltakaa" älkää tuijottako lakitekstiä , laki on niin kuin sitä halutaan tulkita .
Oli niin tai näin , jos näen henkilön joka aikaisemmin on jäänyt kiini minun vartioimassa myymälässä "kannetaan" pihalle , huom. sitaatit sanassa kannetaan .
Kyllä kai se järjen käyttö on suvaittavaa.. Eiköhän laki ihmisetkin joskus ajattele järjellä eikä luki häröllä..
lakejahan monesti muutetaan silloin kun käytäntö ei enää kohtaa todellisuutta.
eli yhdyn Vanhempivartijan mielipiteeseen.
Karmeeta ,että invapysäköintiin tarkoitetulla luvalla ei saa pysäköidä kerrostalon piha-alueella,koska se on määrätty yksityisalueeksi!
Koko invalupa on näinollen melkein yhtä tyhjän kanssa.
PS: talossa ei ole inva pysäköinti paikkaa järjestetty.