Sain juuri ystävältä paketin, jossa oli kolme Asterixia. Olivat suosikkejani jo kauan sitten.
Muita suosikkejani ovat Pulteri, Jere, Velho ja aina yhtä särmikäs Fingerpori.
Muita suosikkejani ovat Pulteri, Jere, Velho ja aina yhtä särmikäs Fingerpori.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No joo.
Ei tule seurailtua enää kovin aktiivisesti. Jonkinlainen sarjakuvakokoelma kyllä on. Vieläkin harmittaa kun tuli joskus aikoinaan myytyä muovikassillinen Asterixeja rahapulassa. Piru, kaikki oli kotimaan ensipainoksia. Hokasin tossa kirjakaupassa, että Korkeajännitys ja Ilmojen korkeajännitys lehdistä oli tullut sellaiset paksummat kokoelmakirjat. Mulle aikanaan tuli kumpikin. Vaan, nekin tullut joskus myytyä jonnekin. Ja sekin mukavaa, että vanhat Aku Ankka-stripit on julkaistu vuosikirjoina, vanoja lehtiä ei oikein löydä mistään, ainakaan halvalla.
Mutta noi Bilalit, Crumbit, Mafaldat, Sokalit ja onneksi Jymy-lehdet, sekä Tapiirit... onhan nuo vielä tallessa. Viime vuosina kotimainen sarjis voinut hyvin, paljon tekijöitä ja korkeaa laatua. Ei vain tule ostettua, netissä kun löytyy haeskelemalla kaikkea, paha juttu sekä itelle, että piirtäjille. Sajiksen tekemisellä ei moni tienaa elantoaan, joku Juba harvinainen poikkeus.
No joo, parit kotimaiset fafouritit, olen viimeaikoina kiinnostunut enenpi stripeistä, kuin pitkostä sarjiksista.
Juho Juntunen::
http://www.poppamies.fi/juntunen.php
Holecec:
http://www.verikoirat.com/
Ja pakkohan se on laittaa linkki Robert Crumbin saitille, klassikkosarjikset löytyy kyllä googlaamalla:
http://www.crumbproducts.com/
=DW=
"Viime vuosina kotimainen sarjis voinut hyvin, paljon tekijöitä ja korkeaa laatua."
- Voisi sanoa että sarjakuvan uusi tuleminen. Ja pilapiirrosten myös. Vai onko niissä oikeastaan mitään eroa.
"Ei vain tule ostettua, netissä kun löytyy haeskelemalla kaikkea, paha juttu sekä itelle, että piirtäjille. Sajiksen tekemisellä ei moni tienaa elantoaan, joku Juba harvinainen poikkeus."
- Esimerkiksi Milla Paloniemi kirroilevan siilinsä kanssa valloittaa Eurooppaa. Netistä hän tunnetuksi tuli ja sitä kautta sai kustannussopimuksen. Joten voisi sanoa, että netti toimii mainoskanavana uusille tekijöille.
Mauri Kunnas tienaa hyvin, samoin varmaan Juba ja Pertti Jarlakin.
Hesari julkaisi (kai vieläkin) sarjakuvaa, jossa oli kolme pikkupoikaa ja tyhmä koira. En muista sarjan nimeä, mutta pidin siitä.
Tekijöitä on, kauppa vaan ei käy. Lehtien levikit laskevat, niistähän se perusruoka stripin tekijöille on tullut. Nettijulkaisuista sinällään ei saa mitään, jos kukaan ei ole lunastanut oikeuksia.
Kiroilevan siilin tekeminen piirtäminen on sitten loppu.
Kuten todettu, hyvin harva tienaa elantoa sarjiksilla. Ihan sama kuin kirjallisuus, ei kirjoittamalla häävisti tienaa. Ja taas vastassa kielikynnys, kaikki pitää kääntää, että pääsee kv- markkinoille. Musapuolella asia on selkeempi, jos tekee tekstit suomeksi, se on sitten ovi kiinni kokonaan ulkomailla.
Ja just, kun ole kymmeneen vuoteen tullut mitään sanomalehteä, ei hajuakaan mitä sarjiksia siellä olisi. Harvassa sanomalehden nettiilmaispainoksessa on muuta kuin tärkeimmät uutiset. Kalevassa ja muutamassa muussa on malliksi jokin sarjis näytillä, mutta ei kaikki. Sarjiksillakin kun on julkaisumaksunsa ja tekijänoikeutensa.
Kyllä sarjis just on sellanen, että sen pitäisi olla paperilla. Jotenkin se sivun kääntäminen ja rapina kuuluu asiaan. Mutta noin muuten tykkään kyllä enenpi lukea ruudulta, ei väsy kädet eikä silmät.
=DW=
Unohtui.
Suomessa ei taida olla yhtään sarjisstudiota. Kaikki on niinkuin yhdenmiehen projekteja. Kalliiksihan se tulis alkaa vääntämään isolla henkilökunnalla jotain isoa juttua, siksi kai stripit on niin suosittuja nykyään, niissä ei mene firma persiilleen, vaikka joku kustannussoppari mensikin pieleen ja sata ukkoa huutaa palkkaa.
Jokin Asterix laitettu käsikirjoittajan ja piirtäjän nimiin, mun käsittääkseni nekn on tehtu isommalla studiolla. Nykyään tietotekniikka on apuna, yleensä sen ikävä kyllä näkee jäljestä. Ei kovin hääviä kateltavaa ole uudet Aku ANkatkaan. Don Rosa muuten nyt suomessa. Haukkui Disneyn lehdistötilaisuudessa :DDD
=DW=
Tätä sarjista tarkoitin, jota hesari julkaisee tai julkaisi.
http://www.feto.fi/Kuvat/tiikeri.gif
Tuosta kielikynnyksestä, että monet suomalaiset sarjakuvapiirtäjät julkaisevat ensin ulkomailla englanniksi ja tulevat siellä tunnetuiksi ja sitten se onnistuu täällä Suomessakin.
Harva tosiaan taitaa itsensä pelkästään piirtämällä elättää, mutta sama se on kirjallisuudessa yleensä.
"Nuorten sarjakuvapiirtäjien tie kustannussopimuksen tekemiseen ja oman albumin julkaisemiseen Suomessa käy nykyään yhä useammin Internetin ja ulkomaiden kautta.
Esimerkiksi Milla Paloniemen Kiroileva siili aloitti ärräpäiden latelemisen ensin netissä, jossa se keräsi lukijakuntaa ja eteni sitä kautta iltapäivälehden kuukauden sarjakuvaksi tämän vuoden alussa. Omakustanteena julkaistu Kiroileva siili -albumi nousi hetkessä Akateemisen kirjakaupan alkuvuoden myydyimmäksi sarjakuva-albumiksi. Sitten Paloniemi saikin kustannussopimuksen turkulaisen pienkustantamon Sammakon kanssa, ja kovakantinen Kiroileva siili -kokoelma nousi Suomen myydyimmäksi kirjaksi. Suomi on pieni markkina-alue Fanipohjan hakeminen Internetissä on monen suomalaisen nuoren sarjakuvapiirtäjän keino kertoa kustantajalle, että sarjakuva-albumin julkaiseminen olisi kannattava hanke."
"Moni suomalainen sarjakuvapiirtäjä suuntaakin suoraan ulkomaille ja julkaisee siellä ensimmäisen albuminsa. Sarjakuvapiirtäjien kansainvälistyminen on tapahtunut graafisen alan koulutuksen ja kansainvälisten alan festivaalien kautta, aivan huomaamatta. - Monet sarjakuvapiirtäjät ovat opiskelleet graafikoiksi. He haluavat suunnitella omilla ehdoillaan ja heillä on vankka itseluottamus, sanoo Paasonen. - Koulutuksensa ansiosta piirtäjien on helppo luoda kontakteja ulkomailla kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla. Ulkomaisten pienkustantajien tausta on aivan samanlainen. Paasosen mukaan kustannussopimuksen tekemistä auttaa sekin, että suomalaiset kirjoittavat albuminsa suoraan englanniksi. Niinpä tuote on heti ymmärrettävässä muodossa ja sitä on helppo tarjota kustantajalle.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2007/08/suomalainen_sarjakuva_kansainvalistyy_246962.html
Mun käsittääkseni suomalaisista on menestynyt ulkomailla hyvin tasan kaksi tekijää. Kunnas ja Tove Jahnson. K.umpikin sai isot diilit japaniin ja muumeista tehtiin sitten elokuviakin. Loput enenpi näpertelyä.
Kun satun olemaan mökillä, täällä tietenkin Aku Ankkoja. Käsissä Akun strippikirja vuodelta 1950. Rekijöinä Bob Karp ja piirtäjänä Al Taliaferro. Taliaferro oli piirtäjä ja teki viisi vuottsa puhtaaksipiirtämistä Disneylle Mikki Hiiren kimpussa, sieltä Silly Sinfonioihin sarjuspuolta tekemään, myöhemmin onnistui pääsemään piirtämään strippejä lehtiin.
Tekivät strippejä 31 vuotta ja sitä julkaistiin 322 sanomalehdessä ympäri maapallon. Mun mielestä se, että on suosittu ei välttämättä tarkoita, että ei olisi hyvä. Eikä toisinkaan päin.
Noin suosiosta puhuen. Muumit kävi läpi kovan käsittelyn suosion saavuttamiseksi. Net vanhat alkuperäiset Muumit oli todella anarkistisia. Muumipappakin oli heroiinikoukussa ja ties mitä. Mutta nykyisellään ne on luokkaa Teletapit, pikkulapsille virikkeitä. Mairi Kunnas ei ole joutunut niin koville, sillä on mun käsittääkseni homma samaa kamaa ulkomailla kuin suomessakin.
Kiroileva siili oli kyllä hyvä, sääli että sen tekeminen lopetettiin. Mutta se sitten siitä kv- menestyksestä. Hankala myydä tuotetta, mitä ei ole olemassa.
Noin niinkuin musan menestys ulkomailla johtuu sitten just siitä, se tehdään suoraan englanniksi. Pirusti pändejä, jotka ei juuri keikkaile suomessa kun ulkomailla menee lujaa. Ja siis todella lujaa. Mutta listasijoituksiin vielä matkaa, vepäilyttää, Nighwish voi päästä korkealle uudella levyllä. Niillä iso soppari suuren levy-yhtiön kanssa ja kun levyn jälkeen valmistuu pikapuoliin elokuvakin, mahdollisuuksia on.
Mun käsitys on, että sarjakuva tulee kuihtumaan, just sen takia, että ei saa julkaistua, eikä niitä lueta läheskään niin paljon kuin ennen. Eli tulee menemään enenpi taiteilun puolelle pitemmän päälle. Tavallaan hyväkin, kyllä sarjis on erittäinkin hienoa taidetta. Vaan, kun ei tule seurailtua aktiivisesti ,ei tule seurailtua aktiivisesti. Kertoo paljon netin ja muun nykymedian vaikutuksesta vanhaan sarjakuvafriikkiin. Paljon kivempi rähistä netin huuhaakeskustelupalstoilla, kuin lukea sarjiksia. Sarjiksista kun puuttuu interaktiivisuus.
=DW=
=DW=
Ei se siili vielä ole loppunut.
"Kiroileva siili painuu vuoden 2012 alkupuolella horrokseen, paljasti sarjakuvan luoja Milla Paloniemi viikonloppuna Seinäjoen sanomille.
Kiroilevasta siilistä ilmestyy kuudes albumi helmikuussa 2012 ja sarjakuvan kotisivuille on luvassa arkistojen aarteita talven jälkeenkin, mutta uusia Siili-strippejä ei ole enää luvassa. Lehtiyhtymän lehdissä strippi loppuu vuodenvaihteessa.
”Hahmo on nyt valmis. Olen kasvattanut sen siihen pisteeseen, mihin se alunperin oli matkalla. Siihen ei ole uutta annettavaa”, Milla Paloniemi totesi Seinäjoen sanomien haastattelussa. Taiteilija ei kuitenkaan kiellä, etteikö hän saattaisi vielä jossain vaiheessa palata menestyssarjansa pariin."
http://dome.fi/viihde/uutiset/menestyssarjakuva-kiroileva-siili-loppuu-vuoden-2012-alussa
Kyllä vaan pidän ja hesarin lukemisen lopetan päivän kohokohtaan eli sarjakuviin.
Lähes kaikki sarjakuvat luen jotka eteeni sattuu. Aku Ankka on suosikkini.
Olen joskus viisvuotiaana Aku Ankasta oppinut lukemaan. Mutta ei se oikein enää innosta. Piirtäjät ovat vaihtuneet vuosien saatossa ja taso on epätasainen.
Niin paljon tietämättömyyttä.
Missä kaupungissa on joka vuosi sarjakuvapäivät ?
Sen kautta ponnistanut moni sarjakuva kuuluisuuteen.
Kuka on ihminen joka sarjakuvapäivät nosti kuuluisuuteen ?
Missä on anime ja manga?
Lunttasin netistä. Kemissähän ne ovat. Sitä en tiedä kuka nuo päivät kuuluisuuteen nosti.