Mikähän 2-vuotiasta tyttöäni vaivaa, kun hän on jo viikon herännyt joka yö ja itkenyt vaan. Sitä kestää n.30min-tunti. Se alkoi viime sunnuntaina kun hän tuli isältään. Mutta olen melko varma että se ei siitä johdu että isäänsä ikävöisi. Voikohan tää olla niitä "kauhukohtauksia"? Mitähän asialle voisi tehdä? Sitten rupee öisin ahdistaan että naapurit herää ja se lisää vielä epätoivoa...
2-vuotias tyttöni
Väsynyt äiti
82586
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saattaapa tyttärelläsi olla noita kauhukohtauksia. Meillä pojat saivat kohtaukset ehkäpä hieman aiemmin, noin 1,5-vuotiaana. Ihan joka yö ei itkua välttämättä tullut. Joskus itku oli voimakasta ja kesti pitkään, joskus vaimeampaa ja lyhytaikaista.
Kaikille kohtauksille oli kuitenkin yhteistä se, että lapsi tuntui olevan kuin "muualla". Lapseen ei tehonnut puhe, hyssyttely eikä mikään muu. Kohtauksiin ei oikeastaan auttanut mikään.
Kannattanee ottaa lapsi syliin, ja antaa tämän itkeä kunnes rauhoittuu. Omien hermojen menetys voi olla lähellä, kun itkua jatkuu vaikkapa tunnin verran tai ylikin. Vanhemman suuttuminen ei kuitenkaan vaikuta itkukohtauksen loppumiseen.
Meillä unikauhukohtaukset ovat tulleet yleensä iltayöstä n. tunnin verran nukahtamisesta. Lapsi on hereillä, mutta muissa maailmoissa pakokauhun vallassa. Joskus lapsi on puhunut, juonut, käynyt vessassa, mutta ei aamulla muista asiasta mitään. Kohtaus voi olla vanhemmille ahdistava, kun ei tiedä mistä on kysymys. Lapsi voi "nähdä" kauheita asioita nurkassa eikä tunne edes vanhempiaan. Joskus kohtaus on tullut useana perättäisenä yönä, joskus pitkienkin aikojen välein. Onneksi loppuvat aikanaan. Yöheräilyä voi muuten aiheuttaa myös kasvukivut. Itku ei silloin ole yhtä selkäpiitä karmivaa ja siihen auttaa särkylääke.
minulla myös saman ikäinen tyttö sekä olen myös alan ihminen.
olette siis eronneet? ja hän olisi ollut isällään? oletko epäillyt asian liittyvän siihen, hänellä ilmiselvästi jonkinlainen traumaattinen kokemus, koska heräilee näin. selvitä asia,mitä on sattunut ja hoida asia kuntoon! lapsen signaali on oikea!
Ei syy tarvitse välttämättä olla jostain tietystä tapahtumasta. Tyttäreni sai noita parkusmiskohtauksia öisin jos oli yliväsynyt illalla, tai jos olimme jossain vieraassa paikassa/tulleet juuri kotia.
Noin pienelle aiheuttaa stressiä jo paikanvaihdos ja itkeminen on lasten tapa purkaa stressiä.
En tietenkään sulje vaihtoehtoa että jotain olisi tapahtunut, mutta tavallisimmin syynä on em asiat.
Meillä oli yhdessä vaiheessa ihan samanlaista hysteriaa. Itseasiassa hyssyttely ja syliin nostaminen vain pahensivat meillä asiaa. Jätin hänet omaan sängyn, laitoin tutin suuhun(pyörittelin sitä suussa niin kauan että hän huomasi että sai tutin) ja silittelin hiuksista ja selästä. Sillä hän rauhoittui suht pian ja nukahti saman tien uudelleen.
Minä käsitin että nämä hysteriat johtuu puhtaasti siitä elämisetä. Lapsi alkaa oppia enemmän ja huomaa erilaisia asioita. Hänen aivoissaan tulee "ahaa" elämyksiä öisinkin jne. Hänellä siis saattaa ihan yhtä hyvin välähtää tällaiset pelot vasta jälkikäteen.
Kyllä se ohi menee, ole vain lohtuna ja lähellä. Ei siihen oikein muua auta.
Ei kyse ole siitä että isällä olisi jotain traumaattista sattunut, koska kun lapseni menee sinne tiedän että siellä ei ole mitään hätää. Nyt tulin melko varmaksi teidän juttujanne lukiessani, että se on niitä kauhukohtauksia. Tyttö meinaan usein osottelee esim. verhoja itkiessään ja kysyy "mikä toi on?". Kiitos vastanneille ja vastauksia saa tulla lisääkin!
kanssa sai moisia kohtauksia ollessaan jo 4 vuotias ja syyksi selvisi muumit joita hän seurasi videolta!!
heräsi säännöllisesti iltayöstö kautta puoliltaöin huutaen äiti, äiti suoraa huutoa. nousi vuoteestä, juoksi ympäri huonetta, piiloutui pöydän ja tuolien alle ja huusi: pois äiti, pois. eikä antanut koskea. vasta vähän myöhemmin paikalle tuleva isä sai ottaa syliin. ja sitten kelpasi äitikin. oltiin siis herätty.
rankkaa aikaa. eikä meillä ollut takana avioeroa, ei päivärytmin muutoksia. ei edes muumivideoita. syy jäi epäselväksi. mutta kauhukohtaukset loppuivat aikanaan.
en osaa auttaa kertomalla millä unikauhuja voisi estää tai helpottaa. rankaa sanoa, mutta nopein keino lienee antaa lapsen itkeä muutaman minuutin ja mennä vasta sitten lohduttelemaan. varsinkin jos sitä torjuntaa on alku unessa.