Onko kenelläkään tietoa kuka jää maksumieheksi kun kerrostalo jonain päivänä tulee tiensä päähän ja se on pakko purkaa maan tasalle? Asumme 1950-luvun puolivälissä rakennetussa ja vielä ihan ryhdikkäässä ja hyvässä omistuskerrostalokodissa Helsingissä. Putkiremontti on tulossa lähivuosina sekä julkisivuremontti. Mutta jos aikoo asua samassa kodissa elämänsä loppuun saakka (siis pahimmillaan vielä noin 50 vuotta) niin luultavasti rakennus ei ole enää silloin pystyssä. Kuka siis maksaa vanhan purkamisen sekä uuden rakentamisen? Ei kai se voi olla niin että omistajat itse, sehän olisi taloudellinen katastrofi ja monilla varmasti sula mahdottomuuskin?
Kun kerrostalo puretaan viimein ?
Omistusasuja
18
2751
Vastaukset
- käpssakki
se myydään halvalla kokonaan.... sellainen on myynnissä nytkin Haminassa, hintaa näytti olevan kokonaista 170.000e, eli nyt halvalla koko talo.... sijoittajalle...
- Kaikkea sitä kuulee
Huolesi on turha sillä ei Helsingissä eikä muuallakaan pk-seudulla kerrostaloja tulla purkamaan. Sitähän koko ajan kunnostetaan ja 50 vuoden kuluttua tehdään uusi putkiremppa, taas kestää 50 vuotta.
- harvinaista kyllä
PK-seudulla on kahden kerrostalon purku vireillä.
Tapausta 1 on pyöritelty melkein vuosikymmenen ajan, koska viranomaiset olisivat halunneet museoida talon - asukkaiden piikkiin, tottakai. Kyseessä on 50-luvun hissitön talo Tikkurilan keskustassa. Talo kaipasi kalliita korjauksia, sen perustukset ovat painuneet (osittain puupaalujen varassa?), putkiremppaa yms. siihen päälle ja senkin jälkeen kyseessä olisi 50-luvun talo, jossa on tolkuttoman ahtaat kylppärit, ei hissiä jne.
Nimenomaan asukkaat itse halusivat, että talo puretaan ja samalle tontille rakennetaan isompi/korkeampi talo, josta nyk. asukkaat saavat uudet asunnot. Operaatio rahoitetaan pitkälti uusien asuntojen myyntivoitolla. Tämä operaatio on nyt käynnistymässä.
Tapaus 2 on Helsingissä (olikosenyt Myllypurossa) sijaitseva vuokrakasarmi (60/70 lukua, en nyt jaksa muistaa), joka on päästetty rappeutumaan tosi huonoon kuntoon = korjauskustannukset lähestyvät uuden hintaa. Sama voi olla monella muullakin vuokratalolla edessä, koska kaupungin perimät vuokrat eivät riitä remonttikustannusten kattamiseen. Siis puretaan vuokratalo, rakennetaan tilalle omistustalo ja siitä saatavilla myyntivoitoilla voidaan sitten rakentaan uusia vuokrataloja muualle.
Purkaminen voisi siis monessa tapauksessa olla järkevää, mutta viranomaiset ovat tähän asti vastustaneet sitä kiivaasti. Nyt saattaa olla ääni kellossa muuttumassa, kun on näkynyt ideointia mm. matalien talojen korottamisella lisäkerroksella = lisää asuntoja Helsinkiin näillä saataisiin remontteja osittain rahoitettuakin yms.
Vantaalla tehtiin vielä 10 vuotta sitten ihan hulluja - siellä korjattiin (yhteiskunnan tuella?) muutama 70-luvun alun vuokrakerrostalo erittäin raskaalla menetelmällä - kaikki purettiin pois kantavaan runkoon asti & rakennettiin uusiksi. Siis vesikatto, ikkunat, elementtien ulkokuoret ja lämmöneristeet...
Lehtitietojen mukaan lysti maksoi ihan yhtä paljon kuin uuden rakentaminen ja säästöä tuli vain siitä, ettei tarvinnut rahdata talon runkoakin (=betonimurskaa) täyttömaaksi jonnekin!
Tässä on vaan se puoli, ettei talo silti ole uutta vastaava. Esim. äämieristys oli noissa taloissa heikko (olen yhdessä niistä asunut) ja sitä ei pelkällä lattian pintamateriaalilla saa uusien tasolle. - hnj hj n påihnk
Höpöhöpö
Lähiöt surkeassa kunnossa, eikä niitten täydelliseen täysremonttiin joutuminen kestänyt kuin laskennallisen eliniän, 30 vuotta. Nykytekniikasta ei mitään kokemuksia, kestäneekö muoviputket edes sitä. Espossa muuten laitettiin purkutuomio "vanhalle" kaupungintalolle. Se julkisrakennus, kestoiän pitäisi olla satoja vuosia. Nojoo, se oli rakennettu -70 luvulla :DD - Kaikkea sitä kuulee
harvinaista kyllä kirjoitti:
PK-seudulla on kahden kerrostalon purku vireillä.
Tapausta 1 on pyöritelty melkein vuosikymmenen ajan, koska viranomaiset olisivat halunneet museoida talon - asukkaiden piikkiin, tottakai. Kyseessä on 50-luvun hissitön talo Tikkurilan keskustassa. Talo kaipasi kalliita korjauksia, sen perustukset ovat painuneet (osittain puupaalujen varassa?), putkiremppaa yms. siihen päälle ja senkin jälkeen kyseessä olisi 50-luvun talo, jossa on tolkuttoman ahtaat kylppärit, ei hissiä jne.
Nimenomaan asukkaat itse halusivat, että talo puretaan ja samalle tontille rakennetaan isompi/korkeampi talo, josta nyk. asukkaat saavat uudet asunnot. Operaatio rahoitetaan pitkälti uusien asuntojen myyntivoitolla. Tämä operaatio on nyt käynnistymässä.
Tapaus 2 on Helsingissä (olikosenyt Myllypurossa) sijaitseva vuokrakasarmi (60/70 lukua, en nyt jaksa muistaa), joka on päästetty rappeutumaan tosi huonoon kuntoon = korjauskustannukset lähestyvät uuden hintaa. Sama voi olla monella muullakin vuokratalolla edessä, koska kaupungin perimät vuokrat eivät riitä remonttikustannusten kattamiseen. Siis puretaan vuokratalo, rakennetaan tilalle omistustalo ja siitä saatavilla myyntivoitoilla voidaan sitten rakentaan uusia vuokrataloja muualle.
Purkaminen voisi siis monessa tapauksessa olla järkevää, mutta viranomaiset ovat tähän asti vastustaneet sitä kiivaasti. Nyt saattaa olla ääni kellossa muuttumassa, kun on näkynyt ideointia mm. matalien talojen korottamisella lisäkerroksella = lisää asuntoja Helsinkiin näillä saataisiin remontteja osittain rahoitettuakin yms.
Vantaalla tehtiin vielä 10 vuotta sitten ihan hulluja - siellä korjattiin (yhteiskunnan tuella?) muutama 70-luvun alun vuokrakerrostalo erittäin raskaalla menetelmällä - kaikki purettiin pois kantavaan runkoon asti & rakennettiin uusiksi. Siis vesikatto, ikkunat, elementtien ulkokuoret ja lämmöneristeet...
Lehtitietojen mukaan lysti maksoi ihan yhtä paljon kuin uuden rakentaminen ja säästöä tuli vain siitä, ettei tarvinnut rahdata talon runkoakin (=betonimurskaa) täyttömaaksi jonnekin!
Tässä on vaan se puoli, ettei talo silti ole uutta vastaava. Esim. äämieristys oli noissa taloissa heikko (olen yhdessä niistä asunut) ja sitä ei pelkällä lattian pintamateriaalilla saa uusien tasolle.Jos osakkaat haluavat talonsa purkaa on järjetöntä että viranomaiset heittävät kapuloita rattaisiin. Varsinkin museoviraston mielivalta on saatava kuriin.
Kyllä Helsingissäkin on tehty aivan hulluja sillä täälläkin on jätetty pelkät kuoret pystyy ja muu korjattu. Oliko se Jakomäki/Kannelmäki, kaupunginkämppiä kuitenkin. Vähän lisää rahaa niin olisi voitu purkaa vanha ja rakentaa aivan uutta. - Kaikkea sitä kuulee
hnj hj n påihnk kirjoitti:
Höpöhöpö
Lähiöt surkeassa kunnossa, eikä niitten täydelliseen täysremonttiin joutuminen kestänyt kuin laskennallisen eliniän, 30 vuotta. Nykytekniikasta ei mitään kokemuksia, kestäneekö muoviputket edes sitä. Espossa muuten laitettiin purkutuomio "vanhalle" kaupungintalolle. Se julkisrakennus, kestoiän pitäisi olla satoja vuosia. Nojoo, se oli rakennettu -70 luvulla :DDTuo on täyttä puppua että lähiöiden laskennallinen elinikä olisi 30 vuotta. Onhan niitä 40-50 vuotta vanhoja lähiöitä ja ihan hyvässä kunnossa ovat kun on pikkuhiljaa vuosien varrella remontoitu.
- ei varaa kalenteriin
hnj hj n påihnk kirjoitti:
Höpöhöpö
Lähiöt surkeassa kunnossa, eikä niitten täydelliseen täysremonttiin joutuminen kestänyt kuin laskennallisen eliniän, 30 vuotta. Nykytekniikasta ei mitään kokemuksia, kestäneekö muoviputket edes sitä. Espossa muuten laitettiin purkutuomio "vanhalle" kaupungintalolle. Se julkisrakennus, kestoiän pitäisi olla satoja vuosia. Nojoo, se oli rakennettu -70 luvulla :DD> Lähiöt surkeassa kunnossa, eikä niitten täydelliseen täysremonttiin joutuminen kestänyt kuin laskennallisen eliniän, 30 vuotta.
Tuhnulla ei ole aikoihin ollut varaa uuteen kalenteriin? 70-luvun lähiöillä alkaa olla ikää jo 40 vuotta ja 60-luvun lähiöillä 50 vuotta. 80-luvun alun lähiöt ovat nyt 30 vuotiaita.
Vai menikö reppana uskomaan siihen urbaanilegendaan 30 vuoden suunnitellusta käyttöiästä? Ei menneinä vuosina uhrattu ajatustakaan sille, miten taloja pitää kunnostaa 30, 50 tai 100 vuoden aikana. Kaikki tekniikka haudattiin surutta betonin/kantavien rakenteiden sisään jne. Noissa wanhoissa, "hywin tehdyissä" taloissa jätettiin surutta myös kaikki muottilaudoitukset mätänemään putkikanaaleihin, kantavien lattioiden alle jne.
Tosiasiassa koko tämä ongelma johtuu siitä, että rakentaminen on ollut kaikkein kiivainta juuri 70-luvulla. Koskaan sitä ennen eikä koskaan sen jälkeen ole rakennettu yhtä paljon. Tästä seuraa myös korjauspuolella valtaisia työpiikkejä, kun talot ovat n. 30 (julkisivuremontit) tai 50 (putkiremontit) vuoden ikäisiä. Pitemmällä tähtäyksellä samanlainen korjausbuumi tulee tuskin enää toistumaan. Nyt putkirempat osuvat vuoden 2020 tienoille ( /-10 vuotta), mutta "seuraava kierros" hajautuu jo paljon pitemmälle aikavälille (ehkä 2050-2100), joten ei tule työvoiman saatavuus yms. ahdistamaan yhtä pahoin.
Vanhoihin taloihinhan on jo jouduttu julkisivua korjaamaan ja putkia uusimaan pariinkin kertaan. Näistä ei vaan pahemmin kirjoitella lehdissä, kun näitä tehdään siellä & täällä, talo kerrallaan.
- artisti,
Artisti maksaa
- velan määrä
Katselin juuri Tapiolassa putkiremonti julkisivuremontin läpikäynyttä kaksiota. Yhtiövelkaa kokonaista reippaat 20 tonttua. Vaikka olisivat ennakkoon keränneet jotain niin eipä tuo taida vielä talon purkamiseen johtaa....
- ....................
autoilla on vakuutus siinä omavastuu...
rakennuksilla ei tiettävästi ole vain kotivakuutus....
ei taida kukaan vakuuttaa osakkeen omistajan omistamaa irtaimistoa joka osake on. - äkjm äjkm äkm,
Ostaja maksaa. Kyse enenpi tonttimaasta, vanhat talonraadot pitää saada pois alta, että uutta pääsee rakentamaan.
Näitähän puretaan kokoajan, tunnetuin kai Myllypuro, jossa suuri määrä kerrostaloja purettiin, tosin sen takia, että se oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle...
Ei oikeasti vanhoja kerrostaloja pureta, ne on hyvin tehty. Nyt on liipasimella -70 luvun lähiöt. Niissä ei oltu ajateltu elinkaareksi kuin jotain kolkyt vuotta, kertakäyttökamaa rakennukset. Ne tehtiin suurille ikäluokille, että kaupunkeihin saatiin työmuurahaisia. Nut ne alkaa eläköitymään, rakennukset lopussa, nuori polvi päättää, remontoidaanko vanhat talot, vaiko rakennetaanko uudet tilalle.
Just oli tietoa, etä puolissa asunto-osakeyhtiöissä on tehty pakolliset putki-, katto-, julkisivu- jne remontit. Toisessa puolessa ei.
Tämähän johtuu tietenkin rahasta. Suuret ikäluokat olettivat, kun muuttaa uuteen kämppään ja maksaa sen, se on sitten ikuinen. Ei se niin ole, huývinkin rakennetuissa rakennuksissa on pakko tehdä ainakin huoltotyyppisisä remontteja, että elimnkaari tosiaan pysyy pitkänä. Ja kun kehnosti rakennetuissa taloissa jätetään remontit tekemättä, se on sitten purun paikka.
Se asunnon hinta ei ole se hinta, millä kaupat tehdään. Sen päälle on tietenkin vastikkeet ylläpitoon. Mutta just rakennuksen ylläpito, elikkäs pakolliset remontit. Nytr kun ostat halvalla vanhan kämpän, pikapuoliin pitää sitten alkaa maksamaan remonteista. Jos ostat uuden kämpän kalliimmalla ,alussa ei ole remontteja, mutta kun asuntolainat maksettu, alkaa remonttilainojen makseleminen.
Eli siis aloitus. Ei sitä asiukas maksa, tavallaan. Joku lunastaa asunnot polkuhintaan asukkailta ja sitten rakentaa uudet talot tilalle. Joista sitten entiset alueen asukkaat toki voi ostaa uusia kämppiä, jos siellä seudulla välttämättä sitten enää haluavat enää asua ja lompakossa on tarpeeksi dinaareita. - huh huh ...
Kenen luulet purkamisen maksavan ellei osakkeen omistajien? Sosiaalitoimistonko?
Kukahan maksaa minun taloni purkamisen kun se tulee joskus tiensä päähän? Sinäkö?- Näin se vain on
Vanhat kerrostalot ovat lähes aina omalla tontilla. Tontin arvo on huomattavasti suurempi kuin purkamiskustannukset joten mitää hätää ei ole.
- Ei kaikkialla
Näin se vain on kirjoitti:
Vanhat kerrostalot ovat lähes aina omalla tontilla. Tontin arvo on huomattavasti suurempi kuin purkamiskustannukset joten mitää hätää ei ole.
Helsingissä asia ei ole ihan näin vaan hyvin paljon jo 50-luvulla ja sitä ennenkin rakennettiin kaupungin vuokratonteille. No, nämä talot eivät ole vielä tiensä päässä, ongelmana ovat vuokratonteille rakennetut betonilähiöt. Niiden elinkaari voi tulla tiensä päähän jo muutamassa vuosikymmenessä. Aina ne voidaan toki korjata mutta hintaero uudisrakennukseen purkukustannuksineen voi olla mitätön tai sitä ei ole lainkaan. Ja näitä taloja on paljon.
- Mieti vähän
Ei kaikkialla kirjoitti:
Helsingissä asia ei ole ihan näin vaan hyvin paljon jo 50-luvulla ja sitä ennenkin rakennettiin kaupungin vuokratonteille. No, nämä talot eivät ole vielä tiensä päässä, ongelmana ovat vuokratonteille rakennetut betonilähiöt. Niiden elinkaari voi tulla tiensä päähän jo muutamassa vuosikymmenessä. Aina ne voidaan toki korjata mutta hintaero uudisrakennukseen purkukustannuksineen voi olla mitätön tai sitä ei ole lainkaan. Ja näitä taloja on paljon.
Ei kannata tänä päivänä keskustella aiheesta asunnon elinkaari saattaa tulla täyteen muutamassa vuosikymmenessä jos asunto on nyt kunossa.
- ongelma jo ny
Ei kaikkialla kirjoitti:
Helsingissä asia ei ole ihan näin vaan hyvin paljon jo 50-luvulla ja sitä ennenkin rakennettiin kaupungin vuokratonteille. No, nämä talot eivät ole vielä tiensä päässä, ongelmana ovat vuokratonteille rakennetut betonilähiöt. Niiden elinkaari voi tulla tiensä päähän jo muutamassa vuosikymmenessä. Aina ne voidaan toki korjata mutta hintaero uudisrakennukseen purkukustannuksineen voi olla mitätön tai sitä ei ole lainkaan. Ja näitä taloja on paljon.
Ei tarvii oottaa kymmeniä vuosia, ongelma on jo nyt ajankohtainen joissakin 70 luvun Puolimatkaan jätetyissä elementtitaloissa.
- hh546546
Ai pahimmillaan vielä 50 vuotta elämän loppuun asti? :D Positiiviset odotukset..
No vitsit sikseen.
Ei kerrostalo mihinkään romahda jos siitä pidetään huolta. Jossain maaseudulla tai Itä-Helsingin lähiöissä taloja voidaan purkaa koska remontti maksaa enemmän kuin asunnolla on arvoa. Hyvällä tai edes keskinkertaisella alueella ei kerrostaloa kannata purkaa vaan rempata. Hyvin hoidettu talonyhtiö pitää huolen omistaan. Vanhoissa elementtikerrostaloissa elementtien rapautuminen on fakta mutta niitäkin voidaan korjata paikanpäällä - ja jatkossa varmasti tekniikatkin kehittyy koska tarvetta tälle on.
En murhehtisi taloudellisesti tuollaisesta asiasta. Elämässä muutakin kuin tuskaa ja voivottelua..
Ja lopuksi, ai kuka maksaa? Jos hallitus päättää tukea remontteja tuollaisessa tilanteessa ja ajankohdassa(esim. tukee remontteja ja samalal luo työpaikkoja), niin eihän taloa kannata siinäkään tapauksessa purkaa. Loppupeleissä jos valtio ei tue, niin osakas ottaa riskin itse. Ei ole olemassa tahoja jotka turvaisivat omaisuuttasi tälläistä tilannetta vastaan. Et kai kuvittele että muut veronmaksajat suostuisivat korvaamaan omaisuuttasi? Vakuutus ei kata myöskään tuollaista purkua.
Talonyhtiön voi myydä aika helposti jos tontti on oma. Siihen voi rakentaa vaikkapa parkkihallin tai ostoskeskuksen, tai uudempia asuntoja. Jos tontti on vuokralla esim. kaupungilta, ei osakkaalle taida jäädä purkamisesta lanttiakaan.
En usko että osakkaiden pitäisi itse kustantaa purkutyöt ja raivaus, mutta ken tietää. Siitä ei taida olla juurikaan ennakkotapauksia Suomessa(ei lasketa omakotitaloja tähän mukaan).- Olisiko näin?
Osakkaat periaatteessa kustantaa, he ovat vastuussa asunto-osakeyhtiön veloista mutta käytännössä tilanne on lienee toinen? Purkutuomion saanut ja vuokramaalla oleva 70-luvun betonirumilus on tuossa tilanteessa arvoton ja vastuut rajoittuvat osakeyhtiössä yrityksen varallisuuteen. Sitä ei ole, asunto-osakkeet ovat muuttuneet arvottomiksi, eikä osakkailla ole taloudellista vastuuta osakkeidensa käypää arvoa enempää. Eli yhteiskunnan piikkiin taitaa mennä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273623- 412459
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut362304Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s72067Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431572- 381539
- 141342
- 1271302
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2661285Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451275