mulla on 2,5kk ikäinen vauva.. viihdyn kotona hänen kanssaan, vaikka tätä vapaa-aikaa olisi vaikka muille jakaa, niin ei kiinnosta juuri kavereita nähdä. ehkä kerran kuussa. vaikka kotona olisi kuinka tylsää niin haluan vaan nököttää vauvan kanssa kotona. mies on ainoa henkireikä mulle, jota odotan kotiin ja jolle voi puhua aikuismaisesti. tuleeko musta äitiysloman loputtua seinähullu tätä menoa?! lähinnä mietin että onko muita kohtalotovereita? oon kyllä aina ollut sellainen että kavereiden kanssa käyn joskus ulkona mutta joka vikkoisia kahvitteluita yms en jaksa ees miettiäkkään..
onko outoa?
pirtti-
186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei sinusta tule seinähullua. Jos viihdyt kotona se on hienoa. Itse oli 5 vuotta kotiäitinä ja kotona lasten kanssa puuhastelu riitti oikein hyvin elämäni sisällöksi. Nyt uranaisena voi sanoa, että tuo kotiäitiaika oli paljon mielekkäämpää ja antoisampaa kuin nykyinen työntäyteinen elämäni vaikka mielenkiitoisessa työssä olenkin.
SInun ei tarvitse tulevaisuudessa kärsiä huonosta omasta tunnosta; ei ole ollankaan tavatonta, että uraäidit jossakin vaiheessa alkavat katumaan sitä,etteivät aikoinaan ole olleet tarpeeksi lastensa kanssa vaan omat intressit ja menemiset ovat olleet tärkeämpiä.
Ei elämässä tarvitse jatkuvasti olla jotakin aktiviteettiä sun muuta teennäistä sisältöä, usein se perusarki on paljon palkitsevampaa myös oman kehityksen kannalta, saatikka lapsen.