Sydänsuruista selviää

Tästä ei ole kovin kauan.

Tapasin netissä erään kaksi vuotta vanhemman pojan. Meillä oli paljon keskustelunaiheita ja samoja kiinnostuksen kohteita. Meilailimme kaksi kuukautta kunnes tapasin hänet ensimmäisen kerran viime vuoden heinäkuussa. Ihastuin heti.
Ikävä kyllä en tiennyt hänen oleven yhdessä ulkomaille jääneen tyttöystävänsä kanssa.
Jatkoimme tapailua ja ehdin kiintyä tähän poikaan yhä enemmän ja enemmän. Keskustelimme syvällisistäkin aiheista mesessä, kasvotusten ei nyt niinkään... Minulle oli suuri helpotus saada vanhemmalta ja kypsemmältä hyviä neuvoja liittyen henkiseen kasvuun. Ihastukseni syveni.
Huhtikuussa hän jätti tyttöystävänsä. Minulle oli yllätys, sillä luulin tämän pojan olleen sinkku. Minua hävetti ihastumiseni, mutta kuitenkin tunnustin sen. Hänellä ei ollut vastaavia tunteita minua kohtaan, mutta odotin hänen toipuvan erosta.
Kaksi viikkoa sitten keskustelimme taas mesessä. Hän tiesi, että olen uhä ihastunut häneen. Hänen mielestään voisimme tulevaisuudessa päätyäkin yhteen. Sitten kuitenkin sain tekstiviestin toissa viikon sunnuntaina, että kaksi muutakin tyttöä on ihastunut häneen ja hän niihin. Siksi hän pyysi minun etsivän uuden ihastuksen. Olin pettynyt, itkin, mutta ensi järkytyksen tilalle tuli katkeruus. Ajattelin pistää välit poikki, mutta en pystynyt, sillä muuan lupaus sitoi minua... "Eihän muistella pahalla? Ollaan ystäviä niin kumpikaan ei menetä mitään."
Parin päivän kuluttua hän kertoi (mesessä tämäkin), että olen hänelle liian arvokas ystävänä, ja yhtä tärkeä kuin ala-asteelta asti olleet ystävät. Olin iloinen, sillä hän VÄLITTÄÄ. Kukaan ei koskaan ole sanonut noin kiltisti.
Tapasin hänet taas joitakin päiviä sitten ja olemme selvästi nyt siirtyneet pelkästä kaveruudesta ystävyyteen, olen myös rennompi hänen seurassaan. Herra esittelee minulle sinkkukavereitaan. Ehkäpä löydän poikaystävän sitten heistä. :)

Tiedän olevani onnekas ihastuessani noin reiluun tyyppiin. Mustassa pilvessäkin on kultareunus.

Älkää jääkö liian pitäksi aikaa hautomaan sydänsuruista johtuvaa mielipahaa. Älä tartu tunteeseen! Olkaa kaikki kilttejä itsellenne, unohtamatta muita.
1188
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Toi oli koskettava..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


zancri kirjoitti:

Tästä ei ole kovin kauan.

Tapasin netissä erään kaksi vuotta vanhemman pojan. Meillä oli paljon keskustelunaiheita ja samoja kiinnostuksen kohteita. Meilailimme kaksi kuukautta kunnes tapasin hänet ensimmäisen kerran viime vuoden heinäkuussa. Ihastuin heti.
Ikävä kyllä en tiennyt hänen oleven yhdessä ulkomaille jääneen tyttöystävänsä kanssa.
Jatkoimme tapailua ja ehdin kiintyä tähän poikaan yhä enemmän ja enemmän. Keskustelimme syvällisistäkin aiheista mesessä, kasvotusten ei nyt niinkään... Minulle oli suuri helpotus saada vanhemmalta ja kypsemmältä hyviä neuvoja liittyen henkiseen kasvuun. Ihastukseni syveni.
Huhtikuussa hän jätti tyttöystävänsä. Minulle oli yllätys, sillä luulin tämän pojan olleen sinkku. Minua hävetti ihastumiseni, mutta kuitenkin tunnustin sen. Hänellä ei ollut vastaavia tunteita minua kohtaan, mutta odotin hänen toipuvan erosta.
Kaksi viikkoa sitten keskustelimme taas mesessä. Hän tiesi, että olen uhä ihastunut häneen. Hänen mielestään voisimme tulevaisuudessa päätyäkin yhteen. Sitten kuitenkin sain tekstiviestin toissa viikon sunnuntaina, että kaksi muutakin tyttöä on ihastunut häneen ja hän niihin. Siksi hän pyysi minun etsivän uuden ihastuksen. Olin pettynyt, itkin, mutta ensi järkytyksen tilalle tuli katkeruus. Ajattelin pistää välit poikki, mutta en pystynyt, sillä muuan lupaus sitoi minua... "Eihän muistella pahalla? Ollaan ystäviä niin kumpikaan ei menetä mitään."
Parin päivän kuluttua hän kertoi (mesessä tämäkin), että olen hänelle liian arvokas ystävänä, ja yhtä tärkeä kuin ala-asteelta asti olleet ystävät. Olin iloinen, sillä hän VÄLITTÄÄ. Kukaan ei koskaan ole sanonut noin kiltisti.
Tapasin hänet taas joitakin päiviä sitten ja olemme selvästi nyt siirtyneet pelkästä kaveruudesta ystävyyteen, olen myös rennompi hänen seurassaan. Herra esittelee minulle sinkkukavereitaan. Ehkäpä löydän poikaystävän sitten heistä. :)

Tiedän olevani onnekas ihastuessani noin reiluun tyyppiin. Mustassa pilvessäkin on kultareunus.

Älkää jääkö liian pitäksi aikaa hautomaan sydänsuruista johtuvaa mielipahaa. Älä tartu tunteeseen! Olkaa kaikki kilttejä itsellenne, unohtamatta muita.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu