Yöllä on taas sen aika: KESÄaika on ohitse!

Yöllä on taas sen aika: Viisareita käännetään tunti KESÄÄN päin! Eli taakse päin.

Ensimmäisen kerran viisareita väänneltiin eteen- ja taaksepäin Suomessa jo toisen maailmansodan aikana vuonna 1942. Silloin kesäaikaan siirryttiin 2. huhtikuuta ja talvi- eli normaaliaikaan 4. lokakuuta.

Vuodesta 1981 lähtien viisarirumba on ollut jokavuotista herkkua. Luulisi siis jokaiselle olevan jo selvää, että sunnuntaina viisareita väännetään tunti taaksepäin.

Digitaalisen kellon omistaja tietenkin välttyy viisareiden siirrolta.

Kännyköiden näplääjilläkin on helppoa, sillä ajanmuutoksen pitäisi tapahtua automaattisesti.

Mutta, mutta! Kun viisareita siirretään nyt taaksepäin, niin Nukkumatin pitäisi tulla tuntia aikaisemmin. Nukkumatin tunnin myöhästyminen saattaa vaikuttaa kohtalokkaasti meidän ihmisten koko yöuneen.

– Jo pienikin siirto voi sotkea ihmisen sisäistä systeemiä. Ihmisen sisäinen kello kun on tottunut tikittämään tiettyä aikaa, kertoo unitukija Jukka Alihanka.

Työrytmimme on päiväkodista lähtien sidottu kelloon. Varsinkin lasten sisäinen kello menee helposti sekaisin.

Harva meistä pystyy aikaistamaan nukahtamista, vaikka kuinka yrittäisi.

– Kaikkia tunnin siirto suuntaan tai toiseen ei hetkauta, mutta säntillisillä ihmisillä on helpommin univaikeuksia.

Lohduttavaa kaikille sängynpohjalla pyörijöille lienee se, että unitutkijakin on kuin yksi meistä ja näkee näinä päivinä painajaisia.

− Unissa junat yllättäen lähtevät tuntia aikaisemmin. Tai tuntuu siltä, että täytyy kiirehtiä, koska on vain tunti aikaa.

Kellot siirretään yöllä takaisin normaaliaikaan. Viisareita siis käännetään tunti taaksepäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kolmelta.