minä olin nuorempana täys kahviratti, elikkä join monet mukilliset kahvia päivän mittaan, sitä tuli keitettyä hyvin usein esim 4-5 kertaa päivässä.
Se olikin hyvä nälän poistaja pieneksi hetkeksi, nykyään keitän aamulla ja iltapäivällä, usein jää kuitenkin aamukaffeen varaan koko kaffeen juonti.
Muistan että minulla oli närästystä kun join runsaasti kaffeeta nuorempana, siksi vähensin ja siirryin juomaan kaakaota myöskin ja sitä juon vieläkin, miten sattuu kafeenkanssa vuoron perään.
Joskus kuittaan, kuin hoitona, juomalla kuumaa että aamuisin, ja iltapäivällä teetä, pyrin näin säästämään vatsaani närästyksiltä.
Kuinkas teillä muilla menee kahvin kansa ??
Se olikin hyvä nälän poistaja pieneksi hetkeksi, nykyään keitän aamulla ja iltapäivällä, usein jää kuitenkin aamukaffeen varaan koko kaffeen juonti.
Muistan että minulla oli närästystä kun join runsaasti kaffeeta nuorempana, siksi vähensin ja siirryin juomaan kaakaota myöskin ja sitä juon vieläkin, miten sattuu kafeenkanssa vuoron perään.
Joskus kuittaan, kuin hoitona, juomalla kuumaa että aamuisin, ja iltapäivällä teetä, pyrin näin säästämään vatsaani närästyksiltä.
Kuinkas teillä muilla menee kahvin kansa ??
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minun vatsani kestää kahvia ja päivä ei ota alkaakseen ilman sitä. Aamukahvi pienellä ravitsevalla aamupalalla höystettynä kuuluu lehdenluvun kanssa ehdottomasti aamun avaukseen. Se on näin eläkeläiselle iso ilo verrattuna työssäoloajan kiireiseen aamukahviin.
Aamukahviin ja arkikahviin yleensäkin laitan Hermesetasta ja maitoa, jotka pilaavat kahvin hienon maun, mutta sokeri ja kerma jokapäiväiseen kahvinjuontiin ei käy.
Kunnon kahvinautinnon saa vahvasta kahvista kermatilkan kanssa ilman Hermesetasta.
Sitten työssäkäyntiaikojen kahvittelut ovat roimasti vähentyneet rajoittuen aamu ja iltapäiväkahviin.
Kahvilaaduista ja kahvin valmistuksesta riittäisi juttua vaikka miten pitkäksi ketjuksi.
pitääkö sama aihe jauhaa kerran kuussa ?
Mieluummin kahvi on jauhettava joka päivä. Kahvin valmistajaa on kohdeltava varoen, eikä sanottava kahvia vahvahkoksi, kuten erehdyin tänä aamuna sanomaan, saaden sanken kovan ryöpyn niskaani. Ryöppy meni sentään nopeasti ohi, onnistuneempien sanavalintojeni ansiosta.
Ja voi veikkone sentää, pittääks siun tulla tuoll rähinätyylillä vastaamaan.
Tää edelinen oli tarkotettu nim.taas kahvia.
mut sie jjoutava kerkesit tähä välli, hyvä nii.No sehä päätty se ryöppy hyvin, ku nyt muistasit et ei sovi arvostella kahviikaa, ko sehä mennee pikana keittäjään. Ja sit voi seurata tuper rapinat niiko siul käi.
Kyllä minä kahvia aamuisin juon ensimmäisenä, samalla pari leipää ennenkuin ottaa aamupillerit. Se on ollut tapa pitkään, nyt eläkeläisenä tunnin päästä toinen pannullinen.
Sitten voi päivää kuluttaa tarpeiden mukaan,onhan niitä menoja, kotihommia, ulkoilua ja lukemista, televisio ja ainakin tämä rakkine jolla tulee kirjoitettua luettua ja pelattua. Eläkeläisillä on yleensä kiire niin minullakin.
Nytkin vähän sinitaivasta näkyy, olen kohta menossa lenkille.
Late Vaan
olen kuullut sanottavan että kyllä töitä riittää tekevälle, näinhän se on, ei ne työt tekemällä lopu.
Ja toisekseen sanotaan kun eläkeläiset valittaa kiirettä, niin se johtuiskin siitä, kun toiminnot hidastuu.
Mitäs sanot ?
Mukavaa että pidät itsesi liikkeellä, nimittäin lenkkeilet ja muutenkin työt pitää yllä notkeutta.
Aamukahvihetki on todella nautinnollinen! En käytä kermaa minäkään arkioloissa, mutta vierailleni tarjoan kyllä kermaa.
Juon n.s. tippakuppeja aamupäivällä ja voi olla etten iltapäivällä kaipaakaan enää, harvoin keitän.
Työssäoloaikana oli kahvinjuonti yletöntä, mutta vatsani kesti sen hyvin. Silloin oli iltakahvitkin välttämättömiä. ei tullut unikaan jos ei 20.30 saanut iltakahviaan.
Saan 16.00 lisää ruokavieraita, joten on jatkettava ruokapuuhia, ilta onkin sitten rauhallinen!
Texsanell
Sinä mainitsit tippakupit, niin ajattelin että mahtaako ne olla samoja toiselta nimeltään kuin mokkakupit sellaisia hyvin pieniä, taitaa menä kahvia puolet vähemmän kuin tavalliseen kuppiin.
Minä sain perintönä sellaiset kupit, ja en ole viitsinyt käyttää, kun niistä voi hörpätä tuskin kahtakertaa enempää.
Oletan että ne on tarkoitettu oikein vahvalle mokka kafeelle.
Nyt on kerrankin puhe siitä, mistä ei ole puute. Kun sitä joka päivä nautimme, mikä on puhuessa vaikka kerran kuukaudessa.
Ostatteko koskaan papukahvia, minä nimittäin ostan ja jauhan vanhanaikaisella anoppivainaan tummuneella kahvimyllyllä vaan sen verran kuin kerralla keitän. Sanoisin että siinä on aromit tallella.
Silloin voi jauhaa pannukarkeutta ja keittää pannukahvia, joka on erilaista kuin kahvinkeittimessä valmistettu.
Se on Katleija arvokas kahvimylly, niitä ei enään mistään saa, ellei perintönä.
Taatusti on aromirikasta kaffeeta, kun juuri jauhetusta keittää, mutta olen lukenut tai kuullu että pannukahvi on haitallisempaa kuin suodatin kahvi.Mutta suussa maistuu pannukahvi paremmalta.
Olikohan se niin että pannukahvissa on sitä sinihappoa joka on epäterveellistä.En tiedä todenperäisyyttä, enkä sitäkään, että onko oikei tutkittu asia.
Pauligin sivuilla sanotaan että "pannukahvi on maultaan suodatinkahvia pyöreämpi ja täyteläisempi, sillä suurin osa kahvin sisältämästä rasvasta säilyy, sillä kahvinkeittimessa rasva jää suodattimeen." Pannukahvissa on hieman kolesterolia, mutta sillä ei merkitystä vähän käytettäessä. Se rasva näyttää jäävän ainakin osittain kahvipannun seinämiin.