Mä en jaksa tätä tunnetta enää. Koskahan unohdan sut? Koskahan et enää varasta mun unia? Oon kyllästynyt itkemään ja olemaan onneton joka päivä. Totuus on, että tahtoisin kaikista eniten olla sun kanssasi. Mutta sitä et saa koskaan tietää. Ja jos joskus sanoisit rakastavasi vielä mua niin saisit mut heti omaksesi. Näin. Säälittävää avautua tänne.
Avautumista
pienipiipittäjä
9174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Toivottavasti avautuminen edes vähän helpotti oloasi!
Mutta miksi et voi kertoa hänelle itselleen, että haluaisit olla hänen kanssaan? Onko hän sellainen mörkö, ettet vaan uskalla?
Luultavasti olet nainen..
Mutta vastanpa nyt kuitenkin. Välillämme on kemiaa ja syy miksi en ole sanonut sulle enää et rakastan sua.. Syyn kyllä tiedät.
Hei! Älä avaudu ainakaan tänne. Huomasin sen tänään, että se ei kannata.
mutta tsemppiä
Miten niin ei muka kannata avautuminen täällä?
Nimettömänä, kasvottomana ja jopa halutessaan NEUTRINA kun saa purkaa sydäntään?
Minua ainakin AINA vähän helpottaa, kun olen AVAUTUNUT tänne, MUUALLA en sitten avaudukaan. IKINÄ!
toista päivää .. sitähän se kaikki on ;)
voi olla, mutta kannattaa varmistaa, onko hänkin asiasta samaa mieltä.
Jos tietäisin että olisit juuri hän, tunnustaisin rakkauteni taas.
Puhukaa irl. Ei jaksa, ei. Liian raskasta tää kolmannen pyörän elämä. Huoh. ;)
http://www.youtube.com/watch?v=CujvgGdiTuQ
sky is blue, water is wet, and women have secrets..
olet siis kyllästynyt tukahduttamaan ja kieltämään tunteita sisälläsi viimein.
niin se menee, jos on aitoja syviä tunteita jotakuta kohtaan niin voi vaikka kuinka pyristellä vastaan keksiä muita juttuja unohtaakseen mutta kun se oma pää ja sydän kulkee jatkuvasti mukana niin pakeneminen ei vaan auta.
jos niitä syviä tunteita ei pura itse hallitusti kun kroppa sydän ja pää antaa aikansa siitä vikkejä että tee niin... niin lopulta ne tunteet purkautuu jollain tapaa ulos hallitsemattomasti tavalla tai toisella eikä välttämättä ollenkaan positiivisesti.
avain sanahan on että tunteet pitää ilmaista aina oikeaan osoitteeseen. eli oikealle henkilölle jota ne koskee.
ihan niinku mihinkä tahansa sairauteenkin niin rakkauteenkin pätee vain ja ainoastaan juuri oikea tietty lääke ja henkilö, muut ihmiset ei silloin ikävää poista.
lääke poistaa toki vain oireet,
ei sairautta =))))))
eli neuvoisin sua ja jokaista toimimaan tunteidesi mukaisesti.
siitä syystähän ne on olemassa.
ja niinkuin olen jo monesti kirjoittanut täälläkin, olen itse huomannut miten epäterveellistä on tunteiden tukahduttaminen ja kieltäminen itseltään.
se on kuin kieltäisi itsensä ja oman oikeutensa onneen tieten tahtoen.