Oma rakkaustarina, eli se paras

itsonlylife kirjoitti:

Mitäs mä olin, jotain 14v. kaveri kertoi olleensa jossain bileissä ja ohimennen kerto että juhlien emäntä, siis tuohon aikaan nuori tyttö, oli istunut siinä talon portailla. Ikinä kuullutkaan kyseisestä neidistä mutta tuli samassa kuva mieleen tytöstä istumassa vanhan punaisen hirsitalon portailla. Kaveri sivuutti aiheen heti ja jatkoi muita juttuja mutta en saanut enää sitä mielikuvaa tytöstä pois päästäni. Ehkä kuulostaa, mites sen nyt sanois, tyhmältä mutta tuli ihme tunne sillä hetkellä. Sitten koulussa kaverit heitteli yhden tytön kenkää menin vaan katsomaan, joku heitti kengän mulle ja katsoin sitä ja se ihme tunne tuli taas. Tyttö istui penkillä ilman toista kenkää ja kun katsoin häntä en halunnut kuin laittaa kengän hänen jalkaan. Siinä se ensitapaaminen. Kenkä oli vagabond. En voi sanoa että se oli rakkautta ensi silmäyksellä, se oli jotain muuta. Ihastuin muihin tyttöihin mutta se tunne ei ollut koskaan se ihme tunne. sitten tuli yksi koulun reissu ja istuin bussissa ja katselin vain ihmisiä. katsoin sattumalta häntä ja sen jälkeen en muita ole halunnutkaan katsoa, siinä tuli se ihme tunne. Ei tullut onnellista loppua mutta onnellinen olen että kaveri vaan kerto olleensa niissä bileissä ja tytöstä joka istui talon portailla.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä