käydä asioimassa työkkärissä?
Ei siinä mitään, jos kyseinen toimisto/rakennus on jossain nurkan takana piilossa, mutta entä jos sisäänkäynti onkin keskellä kylää ja kaikki tietävät sinun olevan työtön, jos astut siitä ovesta sisään!
Ei siinä mitään, jos kyseinen toimisto/rakennus on jossain nurkan takana piilossa, mutta entä jos sisäänkäynti onkin keskellä kylää ja kaikki tietävät sinun olevan työtön, jos astut siitä ovesta sisään!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Käyhän työkkärissä muitakin kuin työttömiä. Täällä maalla ei kaikilla ole nettiä joten siellä käydään katselemassa jos vaikka olisi tarjolla jotain parempaa hommaa tai jos vaikka lähempää saisi töitä. Monet keikkatyön tekijät myös käyvät siellä ja yrittäjät käyvät sopimassa hakuun laitettavista paikoista. Eikä se ole mikään häpeä jos työpaikka menee alta.
Eiköhän ne muutenkin siinä kylässä tiedä kuka on töissä ja kuka ei.
Aika jännä juttu, tällä kylällä tuntuu juopoilla ja työttömilläkin olevan itsetunto ;)
Mut joo, jos sen kautta töitä meinaat saada, niin väärä osoite.
Hae jostain muualta ja onnestumisprossa on varmaan +60 %
Ei hävetä, vaikka olenkin omasta tahdosta jäänyt työttömäksi. Kolmen kuukauden välein on siellä käytävä ilmoittautumassa.
On noita työvuosia takana yli 40. Se saa riittää yhdelle miehelle.
No ei todellakaan hävettänyt kun siellä kävi satoja muitakin silloin kun olin työtön.
Eikä hävettänyt vaikka samassa rakennuksessa oli sosiaalitoimistokin.
Se vain ihmetytti kun ammattiliitosta ei saanut minkäänlaista apua vaikka sinne on maksellut vuosittain useita satoja euroja. Voipa sanoa näiden 30 vuoden aikana menneen sinne tuhansia euroja nettotuloista. Hyvin olivat vaitonaisia eikä ainuttakaan kurssia taikka palaveria he pitäneet meille massatyöttömille.
Vaan heti kun sai töitä niin eiköhän alkanut sähköpostiinkin tulla kutsuja kaikenmaailman kurseille ja tietenkin työnantajan ajalla näille kursseille olisi piänyt hakeutua. Sanon itseni irti ammattiliitosta heti kun se on mahdollista , ei vielä oikein uskalla kun ei ole täyttänyt kuuttakymmentä.
Kokemuksia viideltä vuosikymmeneltä.
Miksi olisin miettinyt toisten kuviteltuja ajatuksia?
En ymmärrä mitä häpeämistä siinä olisi!
60-luvun alkupuolella kauppalamme konttorissa oli johtaja, siheeri sekä välittäjät duunareille ja toimihenkilöille.
00-luvun vahvuutta on mahdoton arvioida luotettavasti. Jostain on mieleeni jäänyt luku 50.
Molemmilla vuosikymmenillä tulos on ollut sama, =0!
Ensimmäinen kerta EU-hakupapereiden etsiminen oli yhtä hässäkkää.
Viimeisinä vuosina pitivät minua ilmeisen toivottomana tapauksena koska kehoittivat uusimaan työnhaun puolivuosittain puhelimitse.
Olisin voinut kyllä häpeämättä käydäkin.
Onkohan enää sama systeemi työnhaussa kuin silloin ennen. Ainakaan täällä tuo menetelmä ei käy laatuunsa. On oltava erittäin aktiivinen itse jotta edes saa työttömyyskorvausta. Saat kieltäytyä kolmesta ehdotuksesta jos kieltäydyt neljännestä oli se sitten missäpäin tahansa valtiota, tai jos asut valtioiden rajalla, siitä toisesta valtiosta, vapaasta työpaikasta joka katsotaan olevan kriteeriesi arvoinen, niin sinä joudut karenssiin ja automaattisesti putoaa t- korvaus muutaman kymmenen prosenttia. Sinun on myös näytettävä toteen että haet aktiivisesti työpaikkoja ja lähetät CV:tä työnantajille. Työkkäreistä usein soitetaan näille mahdollisille työnantajille.
Jopa pitkäaikais sairaat nykyään lasketaan työkykyisiksi ja he joutuvat kortistoon riepoteltavaksi eivätkä saa sairasrahaa tai eläkettä. Ei auta vaikka sairastaisit parantumatonta syöpää, johonkin työhön sinusta kuitenkin olisi viranomaisten mielestä. Siltikään täällä ei lakkoilla eikä protestoida isoäänisesti mistään asiasta.
Minulle ei yhtään ainutta kertaa ehdotettu mitään joten en voinut kieltäytyäkään mistään!
Välissä oli vajaa 20-vuotta etten vieraillut ko. toimistossa muuta yhteen laskien käyntejä kertyi muutama kymmenen.
kaikki täysin tuloksettomia.
Ns. ansiosidonnaisen saanti ei käsittääkseni ollut kertaakaan uhattuna.
Koskaan en asettanut mitään reunaehtoja työn tai alueen suhteen.
En valtion enkä maanosan.
Ehkä loppupäässä tapahtuneet Espanjan työnhaut vakuuttivat työkkärin mammat aktiivisuudestani?
Tosin viimeinen kontaktini työkkäriin tapahtui 2001 jolloin heitin viimeisen keikkani ja siirryin pukilaiseksi.
Ps. Poissaoloistani ilmoitin aina työkkäriin ja liiton kassaan.
Jo ensimmäisestä kieltäytymisestä menettää päivärahaoikeutensa 1-3:ksi kuukaudeksi. Kolmesta kieltäytymisestä menettää loppuiäkseen, kunnes on ollut tietyn ajan töissä.
1970- 2005 olen ollut työtön 1pv, olin muuten työssä koko ajan ja hoidin perheen siinä samalla.
Mutta, hävettää olla työtön nyt, jäin ilman omaa syytä 2 vuotta sitten työttömäksi ja ei meinaa kehdata päivänvalossa ulos mennä.
Olenko työnarkomaani? :))
Tuskin tuo nyt sen enempää hävettäisi kuin viereisessä lääkärikeskuksessa käynti.
Tosin kokemusta ei ole kun en ole työkkärissä koskaan käynyt, helppo sanoa.
Jaa, 1960-luvulla sain töitä kysymällä suoraan. 70-luvun alussa kävin työkkärissä hakemassa opiskeluaikaan kesätöitä, niitä löytyi. Saman vuosikymmenen puolivälissä etsin vakituisempaa hommaa sen kautta turhaan, ja siitä lähtien olen taas puhunut itseni sisään jos työtä on ollut tarvis etsiä. Pari täyttä vuotta vielä eläkeikään, saa nähdä selviänkö niistä käymättä työkkärissä...
Eikö siitä pidä ylpeä olla, jos kaikki tietää, että työtön, ja hakee töitä.
Ei ole tällä hetkellä ajankohtaista itsellä, sori jos ymmärsin avauksen toisin kuin tarkoitettu!