Se koivuniemenherra oli ovenpielessä ja sitähän sai jo melkein jos ajatteli kepposia ja jos jotain teki niin vyöremmillä pakaroita pehmensi kasvattiisä.
Kyläkoulun migreeniä sairastava opettaja karttakepillä kynsille läpsi jatkuvasti.
Se oli pelastus kun se karttakeppi katkes ja varastostosta pahoinpitely väärinkäytökseen omitut vempeleet olivat loppuneet.
Jo me vain olimme onnemme kukkuloilla ja sormemme saivat tietyn lepotauon.
Luin kaiketi jostain median tiedotteesta,olisko ollut iltapäivälehti,että jo tarhaikäiset huorittelee tarhatätejä.
Opettajat ovat luku sinäänsä,heille nimittely ja sylkykuppina olo kaiketi jo niin nykyaikaa,että luulemme näin sen kuuluukin olla.
Kyläkoulun migreeniä sairastava opettaja karttakepillä kynsille läpsi jatkuvasti.
Se oli pelastus kun se karttakeppi katkes ja varastostosta pahoinpitely väärinkäytökseen omitut vempeleet olivat loppuneet.
Jo me vain olimme onnemme kukkuloilla ja sormemme saivat tietyn lepotauon.
Luin kaiketi jostain median tiedotteesta,olisko ollut iltapäivälehti,että jo tarhaikäiset huorittelee tarhatätejä.
Opettajat ovat luku sinäänsä,heille nimittely ja sylkykuppina olo kaiketi jo niin nykyaikaa,että luulemme näin sen kuuluukin olla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Liian paljon ja liian vähän pilaa kaiken, sonoo ruotsalainen sananlasku, ja niin se on kasvatuksessakin.
Peloitteluun perustuva totteleminen ei kanna hyvää hedelmää, uhmaa paremminkin.
Mutta tuo kielenkäyttö pienillä on ikävä kehitys, vanhemmista se on kiinni, mitä kotona sallitaan.
Ulkona kavereiden kanssa se tarttuu, määrätyssä iässä ei kaikki uskalla poiketa massasta.
Mutta kyllä fiksut nuoret tietävät miten käyttäytyä, kunhan järki palaa sinne päähän, puberteetin jälkeen!
Koskaan meillä lapsuudessani ei vieraillut Koivuniemen herra. Kaverien kodeissa niitä ihmettelin. Kaipa olin kiltti tyttö. Lapsetkin ovat niin kovin erilaisia.
Toinen uskoo sanaan, toinen ei kahteenkaan.
Siltipä, en usko, että ruumiillinen rangaistus ketään jalostaa. Päin vastain, jatkaa samaa ylivallan pelkoa, ja uhmaa.
Tosin, jos vaikka toinen lapsi tyhmyydessään yrittää vahingoittaa toista, pitää hänet saada ainakin ottaa syliin, ja rauhoittaa.
Päiväkotilasten ilkeily ja pahasuisuus on omien vanhempien matkintaa. Heiltä ovat arvot karussa, ja ikävä kyllä, lapset leimautuvat vanhempiinsa.
Ihmettelen mielipiteitä, että koulun pitäisi kasvattaa ja opettaa tapoja. Toki niinkin, mutta kyllä päävastuu lapsistaan on vanhemmilla. Turha sitä on kieltää.
Autoa ajaakseen on käytävä ajokoulu. Lapsia saa maailmaan saattaa kukin kykenevä, ilman opastusta.
Onneksi minä neljän lapsen äitinä en suistunut kurituksen syövereihin.
Kaiketi ne piiskaniskut tuntuivat niin syvällä kehossa,että rakkaus voitti.
Olen todella kiitollinen,että näin asiat inhimillisyyden valossa.
Mieheni,lasteni isä alkoholisoituessaan sysäsi täysin kasvatusvelvollisuuden ja elatusvelvollisuuden kontolleni.Tein kahta työtä ja retuutin perhettä kohti parempaa tulevaisuutta,kunnes pimahdin,kun ukkolle syntyi lehtolapsi.
Otin eron siitä turjakkeesta ja aloin huomata,että olin äiti,olin myös nainen ja maailmankuva avartui huomattavasti
Hyvä sinä!
Sinussa tunnistan oman äitini. Hän oli meidän kolmen hengen perheen elättäjä ja sielu.
Isääni sain hävetä lyhyen lapsuuteni. Oli kuin ukkospilvi, musta, olisi saanut päivääni, kun isä hoippui kotiin tien laidasta laitaan. Kyllä se, jos joku, on saanut neurooseja mieleeni. Ikuista, ehkä tunnistamatonta häpeää, ja itseinhoa.
Onneksini hekin erosivat aikanaan. Silti, äitiäni kunnioittaen, sanon, että hän huolehti isästäni ja mummostani, mitä minä jatkoin, kun äitini kuoli kovin nuorena.
Kuinka erilaisia ja erikoisia kohtaloita meillä kullakin onkaan?
Kaikesta huolimatta, ikävä on vanhempiani, niin isäänikin, rakasta ja lahjakasta, joka ei osannut lahjojaan käyttää hyväkseen.
Sinussa mirkke kaiketi jatkuu isäsi lahjakkuus.
Kiitollisena ota kaikki perinnöllisyys oli se musikaallisuutta,taiteellisuutta luovuutta käyttöön jatka sukusi perintöä,näin kunniotat
vanhempiesi lahjakkuutta parhaiten ja jätät jälkipolville näkyvän jalanjäljen
Kauniit ajatuksesi varmasti antavat hyvät yöunet. Niitä Sinullekin toivotan!
Elämä on kumman outoa, jokaiselle omanlaistaan.
Näillä palstoilla on paljon ihmeellistä ilkeyttä, mutta myös sydämen herkkyyttä, sinulle kiitos nyt siitä. Rehellisesti.
Paljon mahtuu päivään pahaa, mutta elämään onnen hippujakin. Niitä keräillen.
Oikein herkistyin,kiitos mirkke ja onnea alkavaan päivääsi
Jatkan vielä,kun omaishoitajanjapareita vietän.
Lapseni joita elossa kolme.Nuorimmainen poikani,ei jaksanut tätä oravanpyrän vauhtia ja hän kaunis rakastunut poika otti pillereitä,kun tyttö jätti.Hän kaiketi oli vahvan äidin heikko poika ei jaksanut elää.
En siitä uhrautuvasta äitiydestä halua mitään laakeriseppelettä kaulalleni,lapsiltani saan kyllä asiaankuuluvaa kannustusta ja rakkautta,olen kuulema hyvä äiti ja pieni rahalahjoitus sillointällöin on ihan yes.
Minulla lastenlapsia neiti 16v.kaksinkappalein ja nuorin 11v.Saan heiltä tiettyä kunnioitusta ja avuliaisuutta,kun tulevat tänne kyläilemään.
He hoitavat tietokoneelle virustorjunnat sun muut kommervenkit,mutta testametti velvoittaa,he tietävät sen.
Nyt rituliinin nicci on mennyt vanhaksi joten yritän keksiä jotain uskottavaa vaikka läpikäytävän henna tai ama