Lehdetön puu itkee.
Rantamainigit kitkee.
Tyrskyjen siemenet.
Nämä yksinäiset hetket.
Tuuli ulvoo hongistossa.
Narisee rungot puissa.
Pimeää.
En pelkää.
Yksinäni kuljen.
Hetkeksi silmäni suljen.
Ei toivoa.
Sysimusta taivas kattona.
Ei tähden lentoa.
En kaipaa sinua.
Sisälle astun.
Kohta jo nukahdan.
Uniin herkempiin.
Ota minusta kiinni.
Rantamainigit kitkee.
Tyrskyjen siemenet.
Nämä yksinäiset hetket.
Tuuli ulvoo hongistossa.
Narisee rungot puissa.
Pimeää.
En pelkää.
Yksinäni kuljen.
Hetkeksi silmäni suljen.
Ei toivoa.
Sysimusta taivas kattona.
Ei tähden lentoa.
En kaipaa sinua.
Sisälle astun.
Kohta jo nukahdan.
Uniin herkempiin.
Ota minusta kiinni.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Margitta, nyt kyllä huijaat... itseäsikin.
Kaunista marraskuuta toivotellen
pidin runostasi.
Hymyilen.
Se oli kaunis uni.
Kiva kun piipahdit runossani