6kk vanha kultainennoutajapoikamme on aina ollut tosi keppirakas, mutta nyt tuo keppien kiikutus alkaa jo mennä pakkomielteen puolelle. Minä olen rasittunut, kun talosta löytyy kaiken aikaa mitä kummallisimmista paikoista keppejä, tikkuja ja kunnon kalikoitakin, jopa perheenjäsentemme sängyistä ja joskus ruokapöydältäkin. Sisälle ei suostuta tulemaan ilman ulkoa löytynyttä kepakkoa, ilman kunnon taistelua ja murinaa, ja lenkkeillessäkin suussa on ainakin yksi keppi.
Koira suojelee keppejään ja käyttäytyy aggressiivisesti muita koiria kohtaan "omaisuuttaan" puolustaessaan, perheenjäsenille murahtaa ja lösähtää makaamaan keppikasansa vierelle kuin mikäkin vahtikoira. Alan jo huolestua, sillä pian alkaa uhmaikä, kultsunuoret ovat usein villejä ja meillä on viisivuotias lapsi. Koira ja tyttö tulevat mainiosti toimeen keskenään, koira on perusluonteeltaan ystävällinen, lempeä, utelias, avoin ja touhukas sekä peruskoulutettu. Pitää meitä perheenjäseniään johtajina, mutta tuo keppihomma menee meidänkin yli.
Ymmärrän kyllä, että kultsu on metsästys- ja noutajakoira, jolle omaisuus, noutaminen ja kaikenlainen suussa raahaaminen on ominaista, mutta ei sen pitäisi noin pitkälle mennä, että talomme on täynnä keppejä eikä meidän komentojamme totella. Muuten koira on tottelevainen ja suht. kuuliainen. Muut lelut eivät mene keppien yli, eli nekään eivät auta. Koiran kanssa ulkoillaan, leikitään ja telmitään tarpeeksi, lelua (ja keppiä) heitetään ja huomiota yritetään myös ääritilanteissa viedä kepeistä pois, mutta niitä vartioidaan niin tarkasti, ettei ole mitään hyötyä.
Ja noista kepeistä en kotonani sisällä pidä, kuten en myöskään koiran uhkailevasta käytöksestä, kun se keppejään vahtaa. Erityisesti ongelmia syntyy, kun tullaan ulkoa sisälle, jolloin siis tosiaan joudutaan todella kamppailemaan, että saadaan kepit ulkopuolelle jätettyä. Tällöinkin koira haikailee keppiensä perään jonkin aikaa, makaa eteisessä ja raapii ulko-ovea.
Enkä nyt hae tällä viestilläni naljailua, vaan asiallisia vastauksia, kokemuksia ja neuvoja! Kiitos.
Kultsipoikamme on keppihirmu!
2
232
Vastaukset 2
- kultsimamma
Ihan ekana keräät ne kepit kaikki pois kun koira ei ole kotona, heität menemään !!
Ehdottomasti teidän pitää heti opettaa koiralle että hän luopuu suussaan olevasta esineestä heti kun käsky käy, muutoin tästä voi tulla teille iso ongelma kun kerran talossa on pieni lapsi. Meidän 3-vuotias kultsi poika raahaa myös pihalta kaikenmaailman roinaa pipoja, hansoja, palloja ja keppejä mutta kaikki jätetään etupihalle...josta pihan lapset voivat sitten käydä katsomassa löytyykö omaa kadonnutta hanskaa :) Opeta koiralle sanonta - Ei ota, tai vastaava....ota herkkua käteen ja käske koira istumaan eteesi, laita keppi lattialle ja kun koira on ottamassa sitä kiellä heti, kun hän sitten vihdoin hoksaa miten saa namin niin siiten vaan harjoitusta lisää...mikäli keppi on liian houkutteleva harjoittele ensin jollain muulla lelulla. Ensin voit opettaa koiran odottamaan jos hän ei vielä osaa...koira istuu ja vasta kun saa luvan saa ottaa esineen/herkun. Näin koira ymmärtää että kaikki ei ole hänen määrättävissä.
Eräs erittäin tärkeä asia koiralle opetettava asia on että koira odottaa kiltisti ruokaansa ja pyytää sitä katsomalla silmiisi, kuulostaa pieneltä mutta sillä on koiran arvomaailmassa erittäin iso osa...sitä määrään johtajana koska syödään ja mitä syödään. Näin on tehtävä lähes joka ruokailun yhteydessä, minä välillä jopa esitän syöväni koiran ruokaa ja hän saa jämät koska olen pomo :)
Mikäli koira osoittaa mieltään murise tai näyttää hampaita ei ole sopivaa käytöstä, meillä on ollut tapana laittaa koira tuolloin vessaan yksin hetkeksi. Koira ymmärtää tehneensä jotain väärin koska hänet hylättiin laumasta. Tämä toimii meillä todella hyvin, muistan kyllä hyvin kuinka koiramme koitti varsinkin minua nuorempana koska olen pienempi kuin perheen isäntä. Välillä sain kantaa koiran vessaa koska hän ei halunnut sinne mennä. Muista että koskaan et saa perääntyä tai jättää käskyäsi kesken vaikka koira osoittaa mieltään, silloin olet luovuttanut ja koira on voittanut ja on sinua ylempänä.
Nämä on pieniä asioita mutta niillä pääsee jo pitkälle. Mutta tietysti nämä ovat vain minun mielipiteitäni :)
Toivottavasti sepustuksestani oli apua, mukavaa syksyn jatkoa teille. - Mk
Meidän kultsullekin (8kk) kepit tuntuvat olevan kova juttu! Niitä raahataan aina lenkillä ja näin talvella kelpaa ihan lumikönttikin. Ei siinä mitään, normaaliahan tuo kaiketi on. Annan sen raahata niitä niin kauan kun haluaa, mutta sitten se tuppaa käymään lumipenkkaan maate ja nakertaa sitä kuin jotaan luuta. Sitten vedän sen pois ja jatkan lenkkiä.. vähän se hanittaa vastaan mutta olen alusta asti opettanut että lenkillä lenkkeillään ja kotipihalla sitten makoillaan. Muutaman kerran se on yrittänyt tuoda keppiä sisään, mutta nyt oppinut hyvin jättämään sen portille tai rapulle. Siitä se sitten sen ottaa taas seuraavalle lenkille lähtiessä. Pari kertaa myös salakuljettanut keppejä sisään. Mutta ei mitään pakkomiellettä kun aina vaan otan kepin pois ja kiellän.
Ota herkkuja mukaan ulos ja opetat kiellon "ei ota!" niin meillä vältytään kaiken maailman roskien kantamiselta ja syömiseltä :D ja tosiaan opeta se jättämään kepit etuovelle odottamaan seuraavaa lenkkiä.
Muuta en osaa sanoa :o
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 791100
- 1041075
- 67512
- 47483
Taiteiden yö
Kuhmon taiteiden yössä tapahtui. Tsat satss saaatts... Ja Sammon takoja... Tsat satss saaatts...8446Nainen, onko se nalle hehkuttelija poistunut keskuudestamme?
Ei ole näkynyt, joten onkohan. R.I.P :/112441- 13440
- 42422
- 15396
Kysymys palstalaisille: kuinka moni nainen sietää miehen "pakkomielteistä" sekaantumista elämäänsä?
Siedättekö tai sietääkö teidän naisenne miehen "pakkomielteistä" sekaantumista naisen harrastuksiin, ulkonäköön, työhön83391