Eräs kaverini harrastaa hokuto ryu jujutsua (1.dan) ja hän sanoo, että hokutossa tuskin on YHTÄÄN ainutta dania jolla olisi selkä täysin kunnossa.
Mitäs olette hokuto miehet tästä mieltä? Onko hokutossa myöhemmillä vyöarvoilla selkä ongelmia? Tietty jos unohdetaan ju-periaate ja aletaan riuhtomaan
ja kannetaan kaveria(100kg minimum) ja nostellaan sitä ni ei ihme jos....zzrrrttrrryty pummm...ja sit sattuu.
Noh, ei ole tarkoitus asiaton olla. Hokuto on hyvä ja Auvo on oikea sensei. Kumarrus hänelle. Vaikka entiedä josko hän tällaisen vellihousun kumarruksista...Hai.
Eli muidenkin lajien harrastajat, onko ollut selkäongelmia ja jos on niin millasia? Itsellä ei vielä. Olen karatea, aikia ja jujua reenannut jonkun vuoden.
Mitäs olette hokuto miehet tästä mieltä? Onko hokutossa myöhemmillä vyöarvoilla selkä ongelmia? Tietty jos unohdetaan ju-periaate ja aletaan riuhtomaan
ja kannetaan kaveria(100kg minimum) ja nostellaan sitä ni ei ihme jos....zzrrrttrrryty pummm...ja sit sattuu.
Noh, ei ole tarkoitus asiaton olla. Hokuto on hyvä ja Auvo on oikea sensei. Kumarrus hänelle. Vaikka entiedä josko hän tällaisen vellihousun kumarruksista...Hai.
Eli muidenkin lajien harrastajat, onko ollut selkäongelmia ja jos on niin millasia? Itsellä ei vielä. Olen karatea, aikia ja jujua reenannut jonkun vuoden.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tunnen useita hokutoryun daneja, joilla on selkä kunnossa.
Olen seurannut tatamin laidalta Hokutoroy treenejä vuosien ajan. Ja koska itsellä on judotausta on mielestäni Hokutoroyssa eräs silmäänpistävä huono puoli (tämän yhteyttä selkävaivoihin en osaa suoralta kädeltä sanoa).
Hokutotoyssa liikesarjoissa vaihdetaan liikkeen suuntaa päinvastaiseksi aivan järjettömällä tavalla. Kun on lyöty kaveria pari kertaa ja kaveri tietysti liikkuisi taaksepäin riuhtaistaan heitto 180 astetta liikettä vastaiseen suuntaan. Siinä voi sitten pieni nainen miettiä että miksi ei lähtenyt. Kukaan ei saa tuolla tavalla vietyä kaveria maahan. Jos niiden lyöntien jälkeen haluaa viedä kaverin alas, niin liikkeen suuntaan. Harrastajille esimerkkinä vaikka o-soto-gari. Monta kertaa on tehnyt mieli käydä kysymässä vetäjältä että mitä ihmettä. Ja jos tällaisesta voimariuhtomisesta selkänsä kipeyttää niin ei mikään ihme sekään.
En voi tietenkään sanoa, miten kaikissa seuroissa treenataan, mutta ainakin omat opettajani ja leireillä näkemäni opettajat ovat olleet hyvin tarkkoja siitä, että heitto lähtee horjutuksen suuntaan syystä siitä, että muuten se ei lähde mihinkään.
myös on hieman kiinni miten paljon niitä selkävikoja tulee. Tuossa toisessa keskustelun aiheessa puhuttiin välilevyjen pullistumasta ja se on mullakin ollut, mutta se tuli kun oli tullakseen. Mutta yleisesti ottaen uskon vahvasti, että jujutsu nimenomaan vahvistaa tukilihaksistoa ja selkä pysyy tämän takia paremmassa kunnossa, kuin jos ei tekis mitään tai vaikka kävis pelkästään lenkillä. Lisäksi lajiin kuuluu venyttelyt treenin alussa ja lopussa ja tämä ehkäisee kaikenlaisia lukkiutumia selässä. Selkävaivat on myös jonkin verran kiinni perintötekijöistä. Omassa suvussa on nuorenpiakin jo selän takia eläkkeellä, kun ne vetää ennemmin bissee ja makkaraa, kuin harrastaisi urheilua. Nykyään kaikki lääkärit pistää heti liikuntakuurille, kun selkävaiva on hoidettu siihen malliin, että voi edes liikahtaa.
Heittoja pitää harjoitella kovaa, mutta sitä ei tarvitse tehdä aina kovaa.
Jos aina tehdään täydellä kontaktilla niin se on melko kuluttavaa kropalle. Satoja alas tuloja viikottain ei kannata tehdä täydellä teholla aina. Kroppaa kannattaa säästää.
Selkä vaivoja tulee toisille helpommin ja jos niitä on tullakseen niin Jujutsussa niitä varmasti tulee. Jatkuvat kovat tärähdykset vaikuttavat moneen muuhunkin paikkaan kuin selkään.
Sisäelimetkin ovat ihmeissään jos viikottain kroppaa paiskotaan satoja kertoja tatamiin.
Harjoitella voi kovaa, mutta ei saa olla tyhmä.
Heiton tarkoitus on vahingoittaa juuri alas tulolla.
"heiton tarkoitus on vahingoittaa juuri alastulolla"
Treeneissä heiton tarkoitus ei ole satuttaa alastulolla, vaan tarkoitus on opetella heittämään tehokkaasti vahingoittamatta. Ei judo olisi tehokkain heittolaji, jos tarkoituksena olisi heittää vahingoittavasti. En usko, että monessakaan lajissa opetetaan heittämään vahingoittavasti, koska se ei ole tehokas harjoitusmenetelmä.
Ensin opetellaan heittämään tehokkaasti, sen jälkeen opetellaan, jos opetellaan, heittämään vahingoittavasti. Luulen, että jos osaat heittää tehokkaasti vahingoittamatta, osaa alastulijan suunnan kääntää helposti myös vahingoittavaan asentoon.
Ei varmaan treeneissä ole tarkoitus heittää vahinkoittavasti. Jido tarkoitti ilmeisesti heiton alkuperäistä tarkoitusta. Judo on kilpurheilua eikä sillä ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Vanhan jujutsun heitoilla on tarkoitus ollut vahinkoittaa vastustajaa. Heittotavat eroavat melkoisesti jo judon heitoista.
... Että miten jujutsun heittotavat eroavat judon vastaavista..? Itse olen "elänyt siinä uskossa", että ihmistä ei voi kovinkaan monella tapaa heittää?
Otetaan nyt esimerkiksi lonkkaheitto (oliskohan tuo nyt "judoksi" Koshi Guruma), miten se eroaa judossa ja jujutsussa? Onko jotkin periaatteet toisenlaiset (heiton suunta esimerkiksi)?
Old School jutsussa, kuten hontaissa, on ainakin tositilanteessa aikoinaan pyritty heittämään vastustaja päälleen/niskoilleen maahan, esim. lonkkaheitosta. Ikäänkuin junttaamaan sen niskat nurin. Tätä harjoiteltiin kerran heittonukella, vaikken lajia harrastakaan, mutta krav magassa tuli vastaan välikevennyksenä...
On myös mahdollista vahingoittaa vastustajaa heittämällä hänet ilman kannattelua, jolloin ilman hyvää ukemia saattaa tulla damagea.
Tuosta nimenomaisesta heitosta en tiedä, mutta itse olen nähnyt eron selkeästi Ippon-sei-nagen (käsivarsiheitto) kanssa. Hokutoryussa ja judossa käteen tartutaan niin, että kyynärpää taipuu luonnolliseen suuntaansa heiton aikana. Erään vanhemman jujutsutyylin leirillä heittoa tehtiin niin, että käsivarsi tuli olan yli "väärinpäin" niin, että täysillä heittäessä kyynärpää olisi vääntynyt väärään suuntaan yli. Tällaista heittoa oli tietenkin hyvin hankala harjoitella vauhdikkaasti ilman, että tapahtuisi vahinkoja. Uken oli käytännössä hypättävä heittoon mukaan välttääkseen käden katkeamisen.
Judon ja perinteisen jujutsun heittotavoissa on paljonkin eroa. Suurimman eron tekee se, että judo on kilpaurheilua ja perinteinen jujutsu ei.
Käsivarsiheitto puukkoa pitävään käteen ei ole suositeltavaa judomaisesti. Lähestymistapa tekniikkaan on muutenkin erilainen. Esim. o soto gari judossa tehdään pyyhkäisemällä, mutta perinteisissä jujutsu tyyleissä potkaisemalla kantapää pohkeeseen.
Judomaiseen tapaan on helppo tehdä vastaliike, mutta sitä ei voi käyttää kilpailuissa koska säännöt kieltävät sen. Vastaliikkeet unohtuu helposti kun niitä ei saa käyttää ja keskitytään vain kilpailuun. Judo onkin puhtaasti kamppailuurheilua, ei itsepuolustuslaji.
En väheksy judokoita silti millään tavalla ja tiedän monien judokoiden osaavan puolustaa itseään mallikkaasti.
Täytyy olla suhteellisen paska tuuri, jos itsepuolustustilanteessa vastustaja osaa vastaheiton o-soto-gariin.
Kyllähän vastaheitot ovat merkittävä osa judon arsenaalia. Miten muka säännöt rajoittavat esim. osoto-gariin tehtäviä vastatekniikoita (vaikkapa osoto-gaeshi tai venäläisten ja mm. yamashitan suosimat te-guruman variaatiot)?
"Judomaiseen tapaan on helppo tehdä vastaliike, mutta sitä ei voi käyttää kilpailuissa koska säännöt kieltävät sen."
Vaatisi kyllä hiukan perusteluja. Itse kilpatasolla judoa treenanneena olen monesti tehnyt ja myös ollut ukena o-soto-garissa. Olisin aika kiinnostunut kuinka tähän tehdään _helposti_ vastaliike.
samat heitot judossa ja jujutsussa on. Jujutsussa on, kuten andy tuossa alla kertoo hieman karumpia muunnelmia ja niissä heiton aikana esim. käsi menee poikki, jos ei ole mukana tilanteessa. Näitä heittoja ei voi tehdä koheltamalla, vaan ne tehdään yleensä melkein paikaltaan. Kun taas halutaan jujutsuun vauhtia, menee ne heitot käytännössä judo linjalle.