kissavihaajasta tällaiseksi

Oon aina inholla katsonut kissoja ja aina yrittänyt vältellä niitä jos jollain kaverilla sattunut olemaan. Olen pitänyt vihaisia puheita edellisen talomme naapureille jotka antoivat kissojen kävellä meidän pihalle. En vian tykännyt kissoista.

Sitten aivan yhtäkkiä yllättäen ajatus kissasta pyrki päähäni ja kun kuulin kaverin kissalle syntyvistä kissanpennuista niin yllätin itseni ja kaikki minut tuntevat ja hankin kissanpennun. En tajua tätä mutta olen ihan rakastunut, en enää jaksa katsella televisiota, oleskella internetissä kun voisin vain katsella ja leikkiä tuon pikkuisen karvapallon kanssa. Ihana kissani seuraa minua kaikkialle ja on niin kiltti ja huomaavainen ja en vain voi ymmärtää mikä muhun on mennyt että oen näin päässyt rakastumaan kissaan. En ymmärrä miten olen voinut elää näin monta vuotta ilman kissaa...

Tässä tarinasa nyt ei ollut mitään järkeä mutta oli vaan pakko kertoa tää jollekin :D
6146
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

kai se kissa myös pysyy sinulla sen n. 20 vuotta mitä se elääkin. Ettet vain kyllästy ja ala vihaamaan sitä milloin se tekee jotakin mitä et ymmärrä ja hyväksy? toivottavasti osaat oikeasti kantaa vastuun etkä kyllästy kun kissa vanhetessaan ei enää olekaan pieni pörröinen pallero vaan iso tukeva laiska hiljainen aikuinen kissa. Jotenkin tekstisi ei ainakaan vakuuttanut minua 100% että olisit täysin vakavissasi ja tiedätköhän oikeasti mihin ryhdyit otettuasi kissan itsellesi... kai tutustuit kirjallisuuteen ja muutenkin tiedät miten kissan kanssa toimitaan oikeasti? ei niitä noin vaan oteta. ja sitä ikääkin oli?

Äänestä

Mua naurattaa tämä teksti kokonaisuudessaan. En tiedä onko tämä kirjoitettu provo tarkoituksessa, jolloin "toivontosiaan" kaltaisia tulisi pätemään ja muistuttamaan kissakirjoista vai mitä varten tämä teksti on kirjoitettu.

Joka tapauksessa toivon kaikkea hyvää sinulle ja kissallesi ja voimia myös niihin haastaviin hetkiin, mitä kissan kanssa tulee väistämättä jossain vaiheessa. Mä itsekin olen aikamoinen kissahullu! Niin kai me kaikki palstalaiset vähän

Äänestä

IItsekin pelkäsin kissoja koko lapsuuteni. Näin usein painajaisia, joissa oli esim. leijona ja kissa ja pelkäsin enemmän kissaa kuin leijonaa :D

Poikaystäväni kissat kuitenkin muuttivat mielipiteeni täysin ja nyt otimmekin yhteisen kissan n. 6kk sitten ja huh tätä onnea

Äänestä
  • Heh meinasin heti alussa sanoa, että toi katti on sulle lapsen korvike tai siis semmoinen harjoittelu kappale tulevan jälkikasvun suhteen :D

    Kuiteskin näin vähän kokeneempana voin sanoa ettet tule tota kattia unohtamaan vaikka saatkin noita omia lapsia.

    Itsellä tuli tippa silmään kun huomasin, että oma jälkikasvu oli paras kaveri tolle itselle niin rakkaalle vanhalle katille joka oli jo tullut 6v. ennen esikoisen syntymää perheeseen.

    Elikkäs nuku nuo yöunet aivan rauhassa :D

    Äänestä

Kuulostaa ihanalta! Varsinkin tuo kohta, kun kerrot kissasi olevan huomaavainen. :) Ihana! Minulla on kaksi kissaa ja rakasta niitä ihan hirveästi. Ja ne ovat taatusti lapsenkorvikkeita. Ole 21-vuotias nainen.

Äänestä

Mieheni kertoi minulle, että ennen tapaamistamme hän suoraan sanottuna vihasi kissoja yli kaiken.
Tilanne muuttui päinvastaiseksi, kun muutimme yhteen (itselläni oli jo tuolloin kaksi nuorta kissaneitiä) ja hän pääsi tutustumaan kissoihin ihan kunnolla ja hoitamaan niitä kokopäiväisesti - nyt hän ei enää voisi kuvitellakkaan elämää ilman kissojamme :).

Niin ne mielipiteet vaan muuttuvat, mutta toki, kun kissan päättää hankkia, niin siitä on myös huolehdittava koko sen eliniän :). Valitettavan usein kun on tullut eteen tällaisia tilanteita, että otetaan kissanpentu (kun se on niin suloinen), mutta pennun kasvaessa se joko laitetaan kiertoon tai lopetetaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kissat ovat maailma kirjoitti:

Oon aina inholla katsonut kissoja ja aina yrittänyt vältellä niitä jos jollain kaverilla sattunut olemaan. Olen pitänyt vihaisia puheita edellisen talomme naapureille jotka antoivat kissojen kävellä meidän pihalle. En vian tykännyt kissoista.

Sitten aivan yhtäkkiä yllättäen ajatus kissasta pyrki päähäni ja kun kuulin kaverin kissalle syntyvistä kissanpennuista niin yllätin itseni ja kaikki minut tuntevat ja hankin kissanpennun. En tajua tätä mutta olen ihan rakastunut, en enää jaksa katsella televisiota, oleskella internetissä kun voisin vain katsella ja leikkiä tuon pikkuisen karvapallon kanssa. Ihana kissani seuraa minua kaikkialle ja on niin kiltti ja huomaavainen ja en vain voi ymmärtää mikä muhun on mennyt että oen näin päässyt rakastumaan kissaan. En ymmärrä miten olen voinut elää näin monta vuotta ilman kissaa...

Tässä tarinasa nyt ei ollut mitään järkeä mutta oli vaan pakko kertoa tää jollekin :D

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu