Olen nyt esimmäistä vuotta tuolla linjalla nyt kysynkin ihan vaan, kun nettiä lueskelee niin löytyy aina esimmäisenä datanomista aiheet "turha" ja "työttömyys", mutta onko aina näin, onko datanomin paperit niin nyt perseestä mitä kaikki sanoo?
Itseäni kiinnostaa ATK siksi valitsin datanomi linjan, mutta en silti istu koneella 24/7.
Eli peruskoulu vain pohjalla. Eli antakaa nyt asiallisia kommetteja, saako datanomin papereilla mitään töitä?
Itseäni kiinnostaa ATK siksi valitsin datanomi linjan, mutta en silti istu koneella 24/7.
Eli peruskoulu vain pohjalla. Eli antakaa nyt asiallisia kommetteja, saako datanomin papereilla mitään töitä?
Vastaukset 16
Vanhimmat
"saako datanomin papereilla mitään töitä?"
Saahan nillä, jos hyvä tuuri käy. Totuus on vain se, että juuri valmistuneet ovat siellä pahnan pohjalla, eli vähänkään työkokemusta omaavat menevät edelle.
Niin IT-alalla, kuin muillakin aloilla, paperien merkitys on melko vähäinen. Tärkeämpää on se, mitä todella osaat. Ja osaamisen voi yleensä todentaa vain sillä, että olet ollut oikeissa töissä, ja pärjännyt niissä. Tämä on ikävä totuus.
Et kerro, mitä opiskelet, eli oletko koodaaja, vai laite/järjestelmä puolella. Jos koodaaja, niin kokemattomilla koodaajilla on todella huonot työllistymismahdollisuudet, ja järjestelmäpuolella voit päästä johonkin helppariin 1500-1700€/kk bruttopalkalla. Mutta jos pääset, niin kannattaa mennä, koska sieltä on sitten helpompi ponnistaa ylöspäin työkokemuksella ja lisäopiskelulla.
Mutta summa summarum, juuri koulusta valmistuneelle datanomille työpaikka on verrattavissa lottovoittoon. Karu totuus.
Omaatko suhteita yrityksiin vanhempien tai muiden sukulaisten kautta, tällöinhän paperien merkitys miltei katoaa?
Jotkut datanomiopiskelijat ovat päässeet työelämään koulun harjoittelujen kautta, jos koululla hyvät yhteistyöyritykset. Tarkoittaa myös sitä, että olet ottanut opiskelun tosissasi. Aika paljon tuuriakin tarvitaan.
Kaikenkaikkiaan IT alalle työllistyminen on vaikeaa ja taloudellisen tilanteen heiketessä vielä vaikeampaa. Ilman kokemusta on todella vaikea allalle päästä oli kyseessä sitten datanomi, tradenomi, ins., fm, di.
Kehotan kääntämään katseen muihin, ei IT alan työpaikkoihin.
Poika lähti rakennusalalle peruskoulupohjalta. Taisi tehdä viisaan valinnan vaikka jatkossa jos EU.ssa pysytään ei yli viiden euron tuntipalkaa tule saamaan.
Uuden Tietokone lehden mukaan ohjelmoijia on suomessa noin 9 400 ja teollisuus ostaa ohjelmointia alihankintana jossa on 6 400 kehittäjää. eli 2% kaiken kaikkiaan Suomen teollisuuden henkilöstöstä. Marginaali hommaa sanoisin minä jos ikäluokan koko on noin 60 000 henkilöä.
Jo siistiä sisätyötä kaipaat niin vaihda jos pystyt tradenomi puolelle. Suomessa kirjanpitäjistä ja sitäkautta tilitoimiston vetäjistä on pulaa.
Kiitoksia vastauksista, meinaan erikoistua tuohon käytöntukeen. Täytyy nyt katsoa, jos käy tuon kolme vuotta nyt tota linjaa, ja sitten vaikka opiskelisin jonkun muun paperin tuohon lisäksi. Kyllä mulla jotain suhteita on kyllä.
Tule Logicalle, meillä on vaikka mitä taustaa talossa. Palkat on ihan mukavat, ei toki sellaisia kuin pk-firmoissa.
Onnea hakuihin!
Ennen toisen asteen tutkintouudistusta 90-luvun alkupuolella datanomi oli opistoasteen tutkinto ja vastasi nykyistä amk-tutkintoa. Opiskelijat olivat tarkemman seulan läpäisseitä kuin nykyiset amk-opiskelijat jo siitä syystä, että aloituspaikkoja oli vähän. Käytännössä vain melko hyvällä ylioppilastodistuksella ja hyvin pääsykokeessa suoriutumalla pääsi opiskelemaan. Tästä syystä firmoissa pyörii ko. tutkintonimikkeellä yli 40-kymppistä porukkaa varsin vaativissakin tehtävissä.
Nykyisellä saman nimisellä tutkinnolla ei taida vastaaviin hommiin päästä, vaan normitutkinto on tänä päivänä DI.
Työttömänä IT-alan insinöörinä annan sulle pari vinkkiä. Datanomin tutkintopaperilla on työelämässä lähinnä viihdearvoa. Voit käyttää sitä kahvikupin alustana tai tehdä siitä lennokin. Työnantajille ei merkitse se mitään, oletko datanomi ja millä arvosanoilla. Firmoja kiinnostaa vain se, miten juuri sinä pysyt tuottamaan firmalle rahaa.
Datanomin koulutuksesta en niin tiedä, mutta kun kerran olet koulussa niin kannattaa ainakin koodaus opetella kunnolla, jos sellaista teillä opetetaan. Kielitaidosta sen verran että englantia kannattaa opiskella, se on IT-alalla se pääkieli.
Keskity tekemään hyvä CV ja työhakemus, jossa kerrot osaamisestasi. Jos olet hyvä koodaamaan niin voit hakemuksessa kertoa mitä merkittäviä tai isoja koodausjuttuja olet tehnyt (esim: webbisivut, aplikaatio, yms yms), joista työnantaja saa helpon käsityksen millaisesta hakijasta on kyse.
Tämän päivän datanomitutkinto on täysin uudistunut siihen nähden, mitä se oli vielä vuonna 2009. Opetussuunnitelmat on tehty kahteen eri linjaan eli käytöntukeen ja ohjelmistotuotantoon. Käytöntuki on mitä on eli siellä opetellaan palvelinten ylläpitoa ym. helpdesk hommaa, kun taas ohjelmistotuotannon puolelle opetetaan UML-mallintamista ynnä muusta ohjelmistosuunnittelusta varsinaiseen kehittämiseen. Tämän päivän kielinä käytetään valtaosissa oppilaitoksista C:tä, C ja Javaa. Jonkun verran saattaa olla Pythonia sekä PHP:tä. Datanomitutkinnon suurin ongelma on se, että suuri osa opiskelijoista ovat liian heikkolahjaisia hommaan ja siten varsinkin Ohjelmistotuotannon puolella ei päästä menemään kovinkaan syvälle aiheeseen, toisaalta tähän vaikuttaa myös se, että kysymyksessä on toisenasteen koulutus. Täytyy kyllä sanoa, että valitsit aivan väärän linjan näistä kahdesta, jos meinaat töitä saada, sillä helppariväkeä tulee kuin sieniä sateella. Vihoviimeinen asia, jonka voit tehdä on opiskella IT-inssiksi, sillä valtaosa heistäkin ovat täysin uunoja kuten myös yllä oleva viesti osoittaa. Osaavat tekijät saavat aina töitä.
"sillä helppariväkeä tulee kuin sieniä sateella"
Ja peruskoodaaminen siirtyy kiihtyvällä vauhdilla halpamaihin.
Ja kyllähän totuus on se, että juuri koulusta tulleilla koodaajilla ei työpaikkoja liiemmin ole. Jos ei koulusta tulleilla järjestelmäpuolen hemmoillakaan.
Työpaikan saanti molemmilla on enemmän kuin vaikeaa.
Kuten jo sanoin, että datanomikoulutuksessa olevilla ei valtaosalla ole juuri minkäänlaisia edellytyksiä pärjätä ainakaan ohjelmistopuolella ja se johtuu pelkästään siitä, että taidot ovat aivan olemattomat, kun ei pelkästään peruskoodaamisesta tule mitään. Miten sellaiset koodarit, jotka eivät ymmärrä for-lauseen toimintaakaan voisivat suunnitella monimutkaisia järjestelmiä? Uskoisin, että suurin ongelma johtuu siitä, että pääsyvaatimukset ovat liian laihat. Kouluihin otetaan sisään mahdollisimman paljon hakijoita, jotta saadaan valtiolta suurempi budjetti käyttöön, mutta samalla otetaan kaikki toopet sisälle, jotka eivät sitten kykenekkään tarpeeksi matemaattis-loogiseen ajatteluun. Hirvein usein sanotaan, ettei ohjelmoijat tarvitse kovinkaan kummoisia matemaattisiataitoja, mutta itse väitän tämän olevan täyttä palturia. Eihän toki koodaaminen niin vaikeaa itseisarvosesti ole, mutta tietorakenteet saattavat joskus olla todella hankalia, joiden käsittely vaatiin varsin hyvää diskreetin matematiikan taitoja. Kuten yritin jo aikaisemmin ilmaista, ettei tänä päivänä enää kouluteta pelkkiä peruskoodareita vaan sen lisäksi opetetaan suunnittelutaitoja kuten UML-käyttöä ja muita projektinhallintamenetelmiä. Jos, et osaa myydä itseäsi tarpeeksi hyvin, niin sitten on turha valittaa, ettei ole työpaikkaa.
Vaikka miten yrität todistaa koulutuksen erinomaisuutta, niin kyllä tosiasia on se, että oli miten välkky opiskelija tahansa, tai vaikka valmistuu hyvillä papereilla, ja vaikka osaisi myydä itseään miten tahansa, niin työnsaanti vastavalmistuneena on enemmän kuin vaikeaa.
Ainakaan mihinkään järkeviin hommiin.
Taidat kuulua niihin, jotka eivät tajua sitä, että koulusta valmistuu pelkkiä raakileita. Ei ammattilaisia. Kannukset ja osaaminen hankitaan vasta ajan kanssa työelämässä.
Olen itse ollut alalla reilun 15 vuotta ja ollut rekrytoimassa useita henkilöitä. Ja joka hakukierroksella törmää kaltaisiisi hakijoihin, jotka haastattelussa ovat "takki auki", ja ilmaisevat osaavansa suunnilleen kaikki. Ollaan niin ammattilaisia, että. Ja sitten tosielämässä yllätys on melkoinen, kun huomaavat, että koulussa on opittu perusteet, ei muuta. Tosin nämä kaltaisesi "takki auki" henkilöt yleensä raakkautuvat viimeistään haastatteluvaiheessa.
Ja vaikka miten olisi opiskeltu tietorakenteet ja omasta mielestä hallittaisi mainitsemasi diskreetin matematiikan taidot. Sitten kun noita tietoja pitäisi soveltaa, niin nopeasti huomaavat, ettei tässä osata vielä mitään.
Millähän perusteella yhtäkkiä luet itseni johonkin "takki auki" meneviin työnhakijoihin. Kerroin vain faktat siitä, mitä datanomikoulutus on tänä päivänä ja mitä se on aikaisemmin ollut, koska hirveän usealla on aivan vääränlainen käsitys siitä.
Mistähän edes päättelit, että olisin ylipäätään vastavalmistunut? Kuulutkohan itse kenties siihen ryhmään, jotka eivät valmistuessaan osanneet juuri yhtään mitään?
Eikä niitä tietorakenteita ja sitä diskreettiä matematiikkaa edes opeteta missään ammattikoulussa, vaan kyllä se alkaa olemaan yliopistokamaa (en sitten tiedä kuinka paljon AMK:issa näitä käsitellään).
Muistan oman datanomikurssini. Aloitusvuosi 05 - valmistusvuosi 08. 4\18 sai todistuksen. Neljännelle vuodelle meitä jatkoi 6 ja valmistui 1. Näistä valmistuneista 3 on saanut IT-alan töitä.
Okei, kiitos kovasti vastauksista :)
Valmistuin tänä vuonna datanomiksi. Olin kahdessa ihan onnistuneessa harjoittelussa, mutta kummastakaan ei irronnut töitä koulun päätyttyä. Ilmasiks olisivat varmaan ottaneet mutta siihen en enää suostu.
Kohta tulee puol vuotta työttömänä täyteen. Datanomin papereilla ei pääse edes kaupan kassalle. Palkkaavat ne merkonomit mielummin. Yläastetutut menivät johonkin sähkö- ja rakennuslinjoille ja saivat heti valmistuttua töitä. Aivan käsittämätön vitutus päällä, työkkärissä pitää käydä kokoajan ja ei sieltäkään muuta irtoa kuin niitä vitun turhanpäiväisiä kursseja.
datanomilla on kohtuu hyvät pohjat lähteä esim.tekniseen myyntiin.
itse olen kokenut, että peruskoodaustaidot jne auttavat omassa (softa / ratkaisumyynti) tosi pitkälle.