Ihan uteliaisuudesta, haluaisin kysyä teiltä arvoisat yliopisto-opiskelijat:
a) miksi on niin vastenmielistä ja vaikeaa hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu,
ja
b) miksi teitä ahdistaa, että ammattikorkeakoululaisilla on käytössä samanlaisia "yhteenkuuluvuussymboleita", kuten esim. opiskelijahaalarit?
"Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu.."
niiiiin..?
37
2784
Vastaukset
- tt
Vastakkain ajattelua ei kannata tehdä. Ammattkikorkean suurin ongelma on niin kutsuttu aikuiskoulutus, jossa nuo vanhemmat ihmiset saavat hyväksilukuja elämänkokemuksen perusteella ja voivat samanaikaisesti työskennellä päätoimisesti omassa työssään. (Tämä koskee lähinnä perähikiän kouluja.) Sitten niillä monilla nousee päähän se korkeakoulututkinto. Päiväkotimaailmassa on karseita esimerkkejä näistä henkilöistä jotka ovat aikuispuolella lukeneet itsensä sosionomiksi.
Minun mielestäni täytyisi lakkauttaa sekä amk:n että yliopiston puolella linjoja. Täällä paikallisessa Cittarissa maitokaapissa työskentelee vakituisena mm. sosiologi ja tradenomi. (Molemmat nuoria) Ovat usein samassa vuorossa. Miettikää korkeakoulututkinto maitokaappityöhön! Se on nykyinen Suomi. Heidän kolleegoistaan osa tullut sinne kansakoulupohjalta. - Tulkintani
Amk:ssa kurssit ovat astetta käytännöllisempiä kuin yo:ssa ja tähtäävät toimenkuvaan tai ammattiin. Yo:ssa taas kurssien sisältö on teoreettisempaa. Sisältö on siis sellaista, joka ei tuo minkäänlaista käytännöllistä ammatillista osaamista ellei tutkimista tai opettamista lasketa. Tämä on mielestäni korkeakoulun ja amk:n suurin ero, niillä on täysin erilaiset sisällölliset tavoitteet.
Haalariasia on itselleni täysin samantekevä.- näin se menee
Tuo on nimien perusteella syntyvä yleinen harhakäsitys, joka ei ole ollenkaan totta. Mihin ammattiin tähtää amk:ssa suoritettava tradenomin tutkinto? Mihin ammattiin insinöörin tutkinto? Eikös toisaalta yliopistosta valmistuvat opettajat, lääkärit, papit ja puheterapeutit juurikin tähtää suoraan ammattiin?
Suomessa pakkaa sekoittaa lisää vielä että opettajan virkoihin pätevöittävät opettajaopinnot voi suorittaa yhtä lailla joko yliopistossa tai amk:ssa.
Jos amk:n ja ylipiston välillä aluaa etsiä jotai eroja, niin suurin ero on että amk:ssa perustutkinto, jonka suurin osa suorittaa, vastaa tasoltaan kanditutkintoa, ja ennen ylempään tutkintoon jatkamista vaaditaan kolmen vuoden työkokemus. Yliopistossa taas perustutkinto, johon suurin osa tähtää, on ylempi korkeakoulututkinto ja kanditutkintoja tekevät vain harvat. Kanditutkinnon ja ylemmän korkeakoulutukinnon välillä ei vaadita mitään aikaa vievää työkokemusta, joten myös monet amk-tutkinnon suorittaneet jatkavat mieluummin yliopistossa ylempään korkeakoulututkintoon. Yliopistossa voi tehdä myös tieteellisiä jatko-opintoja, joita Suomessa ei ole ammattikorkeakouluissa.
- Kyyninen ihminen
Tuo osoittaa lähinnä sen, että monimutkaisessa, modernissa yhteiskunnassa pelkällä kansakoulupohjalla (eli peruskoulu) on yleensä täysin hyödytön. Monessa ammatissa ei pärjää edes ammattikoulupohjalla, vaan tulee olla vähintään yo ammattikoulun lisäksi.
Yhteiskunta vain vaatii laajempaa ymmärrystä kuin aikaisemmin. Yksi syy on organisaatioiden madaltuminen. Monelta työpaikalta on kokonaan hävinnyt työnjohdollinen porras.
Suomella oli muusta maailmasta poikkeava koulutusjärjestelmä. Opistot, joiden pohjalle AMK:t rakennettiin, olivat hyvin lähellä eurooppalaista ja pohjois-amerikkalaista alempaa korkeakoulututkintoa. Ne oli helppo nostaa korkeakouluiksi.
Ongelmana onkin nyt järjestelmän kahtiajakoisuus, joka ei palvele ketään. AMK:jen pitää uudessa järjestelmässä tuottaa, kuten Bolognan sopimus määrittelee, alansa kandeja. Normaalissa länsimaisessa järjestelmässä koulutetaan paljon kandeja ja vain pieni osa korkeakoulutetuista lukee maisteriksi. Suomessa mm. monessa valtion ja kuntien virassa vaaditaan aivan turhaan maisterin paperit, kun kokenut kandi riittäisi.
Kahtiajakoa syvennetään virheellisellä korkeakoulujen niputukselle. Yhdistellään eri alojen AMK:ja paikkakunnittain, kun AMK:t oikeasti pitää yhdistää oman alansa ylempää tutkintoa kouluttavaan korkeakouluun erillisenä kandiyksikkönä. - ap6
Tarkennuksena:
En siis kysynyt, että mitä eroa on yliopistolla ja ammatikorkeakoululla.. Vaan, että miksi yliopistolaisia haittaa, että ammattikorkeakoulua kutsutaan korkeakouluksi?- oikeastiyliopistossa
Korkeakoulu nimityksellä kikkailu on tyypillistä amk-pelleilyä. Yliopistoissa pyritään tekemään mahdollisimman korkeatasoista tiedettä ja tutkimusta, sekä antamaan parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuvaa opetusta. Tämä on se ratkaiseva ero. Ammattikorkeat eivät pyrikään, eivätkä pystyisikään, saavuttamaan näitä tavoitteita. Ne ainoastaan pyrkivät statussyistä jäljittelemään yliopistoja epäonnistuen siinäkin säälittävästi. Ero yliopistojen kandin tutkinnoissa ja amk-mikälie tutkinnoissa on sisällöllisesti valtava. Yleensä kandi on opiskellut kolme vuotta, suurimmaksi osaksi oman alansa opintoja ilman merkittäviä harjoitteluja. AMK:ssa taas on runsaasti harjoitteluja ja kaikenlaisia liirumlaarumkursseja itse opiskeltavan aineen tilalla. Myös itse kurssien sisällöllinen vaatimus- ja laajuustaso on huomattavasti vähäisempi. AMK:ssa opitaan ehkä atk-taitoja ja puheviestintää, mutta itse substanssi jää paperin ohueksi. Siksi amk ei oleg oikea korkeakoulu, eikä millään tavalla yliopistoihin verrattavissa.
- ER
oikeastiyliopistossa kirjoitti:
Korkeakoulu nimityksellä kikkailu on tyypillistä amk-pelleilyä. Yliopistoissa pyritään tekemään mahdollisimman korkeatasoista tiedettä ja tutkimusta, sekä antamaan parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuvaa opetusta. Tämä on se ratkaiseva ero. Ammattikorkeat eivät pyrikään, eivätkä pystyisikään, saavuttamaan näitä tavoitteita. Ne ainoastaan pyrkivät statussyistä jäljittelemään yliopistoja epäonnistuen siinäkin säälittävästi. Ero yliopistojen kandin tutkinnoissa ja amk-mikälie tutkinnoissa on sisällöllisesti valtava. Yleensä kandi on opiskellut kolme vuotta, suurimmaksi osaksi oman alansa opintoja ilman merkittäviä harjoitteluja. AMK:ssa taas on runsaasti harjoitteluja ja kaikenlaisia liirumlaarumkursseja itse opiskeltavan aineen tilalla. Myös itse kurssien sisällöllinen vaatimus- ja laajuustaso on huomattavasti vähäisempi. AMK:ssa opitaan ehkä atk-taitoja ja puheviestintää, mutta itse substanssi jää paperin ohueksi. Siksi amk ei oleg oikea korkeakoulu, eikä millään tavalla yliopistoihin verrattavissa.
Oho! "Siksi amk ei oleg oikea korkeakoulu, eikä millään tavalla yliopistoihin verrattavissa." Olet ilmeisesti opiskellut sitten molemmissa, kun tunnet nuo opetussisällöt noin hyvin. Harmi, ettet oppinut kirjoittamaan kummassakaan.
- substanssia
ER kirjoitti:
Oho! "Siksi amk ei oleg oikea korkeakoulu, eikä millään tavalla yliopistoihin verrattavissa." Olet ilmeisesti opiskellut sitten molemmissa, kun tunnet nuo opetussisällöt noin hyvin. Harmi, ettet oppinut kirjoittamaan kummassakaan.
Tyypillistä amk-pelleilyä tarttua yksittäiseen Suomi24-palstan viestin virhelyöntiin. Mikä itse viestin sisällössä ei mielestäsi pitänyt paikkaansa? Siinä vain todettiin perusasiat, jotka voi todeta vaikka tutustumalla oppilaitosten sivuilla opetussuunnitelmiin ja opinto-oppaisiin.
- tieteilijä
oikeastiyliopistossa kirjoitti:
Korkeakoulu nimityksellä kikkailu on tyypillistä amk-pelleilyä. Yliopistoissa pyritään tekemään mahdollisimman korkeatasoista tiedettä ja tutkimusta, sekä antamaan parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuvaa opetusta. Tämä on se ratkaiseva ero. Ammattikorkeat eivät pyrikään, eivätkä pystyisikään, saavuttamaan näitä tavoitteita. Ne ainoastaan pyrkivät statussyistä jäljittelemään yliopistoja epäonnistuen siinäkin säälittävästi. Ero yliopistojen kandin tutkinnoissa ja amk-mikälie tutkinnoissa on sisällöllisesti valtava. Yleensä kandi on opiskellut kolme vuotta, suurimmaksi osaksi oman alansa opintoja ilman merkittäviä harjoitteluja. AMK:ssa taas on runsaasti harjoitteluja ja kaikenlaisia liirumlaarumkursseja itse opiskeltavan aineen tilalla. Myös itse kurssien sisällöllinen vaatimus- ja laajuustaso on huomattavasti vähäisempi. AMK:ssa opitaan ehkä atk-taitoja ja puheviestintää, mutta itse substanssi jää paperin ohueksi. Siksi amk ei oleg oikea korkeakoulu, eikä millään tavalla yliopistoihin verrattavissa.
NIIN SAMAA MIELTÄ!!! AMK:ssa opintopisteitä saa perseestä kaivamalla; kaverini joka opiskelee restonomiksi saa ison osan oppareista toimimalla lähikapakassa "harjoittelussa" ja kehtaa vielä valittaa, että joutuu maksamaan tukia takaisin, vaikka on niin ahkera "opiskelija".
Itselläni ei olisi yliopiston tuottaman työmäärä takia edes mahdollisuutta tehdä yli neljää vuoroa kuukaudessa - jos siis haluan saada gradun aikanaan valmiiksi!
Mut jep, kivahan se on saada näennäinen tutkinto ilman että tekee muuta kuin pyörittelee tuoppeja - mutta fakta on se, että TIEDE ja AMK eivät liity mitrenkään toisiinsa. - -.-
substanssia kirjoitti:
Tyypillistä amk-pelleilyä tarttua yksittäiseen Suomi24-palstan viestin virhelyöntiin. Mikä itse viestin sisällössä ei mielestäsi pitänyt paikkaansa? Siinä vain todettiin perusasiat, jotka voi todeta vaikka tutustumalla oppilaitosten sivuilla opetussuunnitelmiin ja opinto-oppaisiin.
Joo eihän se AMK ole korkeakoulu :D Sieltä pääsee suoraan yliopistoon ilman pääsykoetta, ja AMK-tutkinnosta saa niin paljon pisteitä hyväksilukuina, että esim. di:n paperit valmistuu alle 2 vuodessa..."ei ole oikea korkeakoulu" Hehe, anna mun kaikki kestää!
PS. 120 op hyväksiluettuja AMK opintoja on yliopistossa edelleen 120 op -> opintojen arvostus on täsmälleen sama. - tuplatutalainen
-.- kirjoitti:
Joo eihän se AMK ole korkeakoulu :D Sieltä pääsee suoraan yliopistoon ilman pääsykoetta, ja AMK-tutkinnosta saa niin paljon pisteitä hyväksilukuina, että esim. di:n paperit valmistuu alle 2 vuodessa..."ei ole oikea korkeakoulu" Hehe, anna mun kaikki kestää!
PS. 120 op hyväksiluettuja AMK opintoja on yliopistossa edelleen 120 op -> opintojen arvostus on täsmälleen sama.Tosin AMK:ssa 120 noppaa saa huomattavasti vähemmällä työllä ja pienemmillä älynlahjoilla. AMK:ssa tuotantotaloutta opiskelleista luokkatovereistani ainoastaan pari olisi selvinnyt TKK:n tutalla.
AMK on leikkikoulu, yliopisto on korkeakoulu
Nimim. molemmissa opiskellut tuotantotaloutta
- insins
Tähän voisi vastata melko tyhjentävästi joku, joka olisi suorittanut sekä AMK-tutkinoon että yliopistotutkinnon kandista aloittaen. Onko ketään paikalla?
Yksi selitys voisi olla, että ennen oli sairaanhoito-opisto ja teku, ja sitten niistä sairaanhoitajista ja insseistä tehtiin AMK-väkeä. Eli se ainakin vaikutti silmänkääntötempulta, jos mikä.
Ennen ainakaan insinöörikoulutuksessa ei opittu mitään käytännöllistä, käytäntö tuli vastaan vasta kesätyöpaikassa, ja nekin olivat usein täysin alaan liittymättömiä tai jotain tehdassalin siivousta.
Haalarit on tosi mukavat, onhan mukavampi pestä oksennusta jostain mainoshaalarista kun omasta bilevaatteesta.- molemmat tehtynä
Aikaa ei ole vastata tyhjentävästi, mutta pikaisesti erot AMK-opiskelun (EVTEK) ja yliopiston (TKK) välillä ovat merkittävimmät
- oppilasaineksessa (AMK-luokkatovereistani olisin voinut harkita palkkaavani vain yhden)
- opintojen haastavuudessa
Itse lähdin yliopistoon, koska totesin AMK:n jo parin ensimmäisen opiskeluviikon jälkeen leikkikouluksi, jonka läpi voi juosta lauleskellen ja panostamatta paljoakaan. Suoritin AMK-opinnot nollasta finaaliinsa alle kahdessa vuodessa liki femman keskiarvolla. TKK:lla joutui tekemään jo vähän töitäkin erityisesti tikin ja matematiikan kursseilla. AMK:ssa en opiskellut matematiikkaa yhtään, vaan suoritin tentit kylmiltäni lukio-opintojen pohjalta. TKK:lla se ei todellakaan onnistu. Ammattiaineet menivät AMK:ssä pääosin työkokemuksen pohjalta. TKK:lla oli pakko syventää osaamista kirjallisuuden kautta läpäistäkseen kurssit.
Yleisesti ottaen AMK:ssa akateemiset teoriat ja opinnot oli yksinkertaistettu. Siinä, missä akateemiset suorittavat yhden johdanto-kurssin aikana 400-sivuisen opuksen koko sisällön, AMK:ssa samasta introduction-kurssista selviää opettajan tuottamien power point -esityksien varassa.
Kirjallisuus oli AMK:ssa pääsääntöisesti yksinkertaista ja suomenkielistä. TKK:lla vakiona oli englanti ja vain harvoissa kursseissa suomi. Kun yksi kurssi AMK:ssa vedettiin lähemmäs yliopistotasoa (kiitokset yliopiston proffalle, joka kävi vierailijana kurssin vetämässä), tentissä reputti yli puolet ja suurin osa suoriutui hädin tuskin rimaa hipoen. Suurimman vastareaktion aiheutti englanninkielinen kirjallisuus (vain n. 300 sivua), joka oli akateemiseen tyyliin kirjoitettu ilman erityistä yksinkertaistusta.
Tuossa nyt vain muutama esimerkki. Itselleni vierailu molemmissa opinahjoissa aiheutti sen, etten arvosta AMK-tutkintoa juurikaan. Kun ihminen esittelee itsensä AMK-koulutetuksi, oletan automaattisesti hänen olevan kykenemätön (minun näkökulmastani) haastavampaan työhön, ellei toisin todisteta. Anteeksi siitä. Valitettavasti vain, kun tietää henkilön tietomäärän ja tiedon käsittelykyvyn olevan lähtökohtaisesti reilusti akateemista alhaisempi, on vaikea luottaa työn laatuun.
Ihmisenä toki en laita akateemisia ja ei-akateemisia eri kastiin. Molempia löytyy ystäväpiiristä ja he ovat ihania ihmisiä kaikki.
- Pikku tilpehööri
Ei mua ainakaan haittaa, amk on korkeakoulu ammatillisen koulutuksen puolella. Sen sijaan se ei ole samanarvoinen yliopistokoulutuksen kanssa, koska yliopistossa opiskelet kaksi tutkintoa, amk:ssa yleensä vain yhden. Yliopistotutkinto on siis korkeampi ja esimerkiksi tradenomin on turha alkaa pitää koulutustaan ekonomia vastaavana. Kysymystä haalareista en ymmärrä, miksi sillä olisi mitään väliä??
- amispellet amk
AMK = entinen opistotasoinen tutkinto.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?- Kuka on pelle?
Noh noh, onhan Aalto-yliopiston tekniikan taustalla TKK ja sen takana taas opisto. Tutkinnot ovat opistoajoista muuttuneet niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin.
Selvää on että amk-tutkinnon saa helpommin kuin maisterin tutkinnon, koska ne ovat eri tasoisia tutkintoja. Tilastot kuitenkin osoittavat että amkeistakin valmistuu vain n. puolet aloittaneista, joten ei nekään kaikille helppoja paikkoja ole. Moni lopettaa kun ei pärjää. Haastetta tuo etenkin ammattikouluista tulevien opiskelu samoissa ryhmissä ylioppilaitten kanssa, mutta täytyyhän amiksestakin olla linja eteenpäin.
Tästä ei varmaan ole tutkimusta, mutta ainakin meidän ryhmässä amislaisista aika moni joutui keskeyttämään kun tipahti rattailta ja meille ylioppilaille taas opiskelu oli liiankin helppoa. Erot opiskelutaidoissa ja valmiuksissa syntyvät jo peruskoulussa siinä vaiheessa kun lukioon menee teoreettisempi ja opinnoissa paremmin menestyvä porukka ja amiksiin käytäntöorientoituneempi ja laiskempi porukka. Amiksista parhaat voi päästä amattikorkeakouluun, mutta silti harvat niistä menestyy siellä. - 20+15
Kuka on pelle? kirjoitti:
Noh noh, onhan Aalto-yliopiston tekniikan taustalla TKK ja sen takana taas opisto. Tutkinnot ovat opistoajoista muuttuneet niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin.
Selvää on että amk-tutkinnon saa helpommin kuin maisterin tutkinnon, koska ne ovat eri tasoisia tutkintoja. Tilastot kuitenkin osoittavat että amkeistakin valmistuu vain n. puolet aloittaneista, joten ei nekään kaikille helppoja paikkoja ole. Moni lopettaa kun ei pärjää. Haastetta tuo etenkin ammattikouluista tulevien opiskelu samoissa ryhmissä ylioppilaitten kanssa, mutta täytyyhän amiksestakin olla linja eteenpäin.
Tästä ei varmaan ole tutkimusta, mutta ainakin meidän ryhmässä amislaisista aika moni joutui keskeyttämään kun tipahti rattailta ja meille ylioppilaille taas opiskelu oli liiankin helppoa. Erot opiskelutaidoissa ja valmiuksissa syntyvät jo peruskoulussa siinä vaiheessa kun lukioon menee teoreettisempi ja opinnoissa paremmin menestyvä porukka ja amiksiin käytäntöorientoituneempi ja laiskempi porukka. Amiksista parhaat voi päästä amattikorkeakouluun, mutta silti harvat niistä menestyy siellä."Noh noh, onhan Aalto-yliopiston tekniikan taustalla TKK ja sen takana taas opisto."
Jos tarkoitat että teknillinen korkeakoulu on kehittynyt jostain teknisestä opistosta, niin teknillinen korkeakoulu taisi kyllä olla alunperin Helsingin yliopistosta irtaantunut ja itsenäistynyt tiedekunta tai osasto.
Tosin yliopiston insinöörit muuttuivat DI:ksi vasta sen jälkeen kun alettiin kouluttamaan opistoinsinöörejä eli erottamaan eri koulutustasojen insinöörit toisistaan.
Itse asiassa opistoinsinöörit ja tekniset opistot syntyivät sen takia, että yliopistot olivat ruotsinkielisiä, ja insinöörejä tarvittiin suomenkielisessä sisämaassa jonne ruotsinkieliset eivät mielellään muuttaneet. Tämän takia alettiin kouluttamaan pääasiassa hyvin menestyneitä suomenkielisiä teknisen koulun käyneitä teknikkoja ja ylioppilaita insinööreiksi, muuttamalla osa teknisistä kouluista teknisiksi opistoiksi.
"Tutkinnot ovat opistoajoista muuttuneet niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin. "
En tiedä oikeastaan muita opistopohjaisia yo-tutkintoja kuin farmaseutin ja eräät aikaisemmat alemmat sosiaalipuolen ja opetusalan virkatutkinnot, joita ei enää ole erillisinä ollut aikoihin.
Yleensä se on kyllä mennyt niin päin että jotain uutta alaa on tavallisesti opetettu ensin yliopistossa tai tiedekorkeakoulussa, josta se on sitten hiljalleen siirtynyt alemmalle opistoasteelle omaksi tutkinnokseen. Yleensäkään opistoaste ei ole ollut mikään edelläkävijä, vaan sinne tulleet uudet alat ovat joko valuneet yliopistoista tai nousseet ammatillisesta koulutuksesta.
"Selvää on että amk-tutkinnon saa helpommin kuin maisterin tutkinnon, koska ne ovat eri tasoisia tutkintoja."
Koska oikeasti ero kandin ja maisterin tutkinnon välillä on lähinnä tutkijan opinnoissa, eli aika pieni, niin eiköhän akateemisten ja amk-opintojen välillä ole muitakin eroja sisällössä ja painotuksissa, kuin pelkkä muodollinen tutkinnon tason ero.
"Amiksista parhaat voi päästä amattikorkeakouluun, mutta silti harvat niistä menestyy siellä. "
Voihan se selitys liittyä erilaiseen opiskelijoihinkin, mutta veikkaisin että jos amk on noin ylioppilaita suosiva, niin selitys voisi löytyä enemmän siitä, että amk on muuttunut ja muuttaa koko ajan opetustaan teoriapainotteisemmaksi korkeakoulustatuksensa takia, pois vaativimpien käytännön taitojen opettamisesta. Molemmissa on tietenkin puolensa, mutta olisi hyvä amk:sta valmistuva osaisi paitsi kirjoittaa siistin kirjoitelman työtehtävään liittyvistä haasteista, myös oikeasti osaisi korjata jotain, pystyisi tekemään kirjanpidon, tai laittamaan tiputuksen koulusta valmistuttuaan. - koulutusasteet
Jos ammattikorkeakoulu olisi entinen opistoasteen koulutus, niin AMK:sta valmistuisi merkonomeja, ei tradenomeja. Tänä päivänä merkonomit valmistuvat toisen asteen perustutkinnosta, koska nykyiset perustutkinnot kestävät kolme vuotta kuten entinen opistoastekin. Tradenomin AMK-tutkinto on 3,5-4 vuotta. Näin ollen AMK-tutkinto on laajempi kuin entinen opistoasteen tutkinto.
- sjhflrgjri
No ei muista syistä kuin korkeintaan joskus siksi, että näemmä ainakaan kaikissa ammattikorkeakouluissa ei opeteta argumentointia edes alkeellisesti, jos aloituksesta mitään voi päätellä, joskaan ainakaan mulla ei ole koskaan ollut pakkomielltettä vertailla yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tai edes miettiä koko asiaa. Sivistynyt tietäisi, että asiallista keskustelua ei aloiteta nimettömällä keskustelupalstalla kehäpäätelmäväitteellä, joka leimaa ryhmää.
Miks sä luulet itsesi ammattikorkeakouluopiskelijaksi väittäen, yliopisto- opiskelijoiden tai yliopitotutkintoja omaavien olevan jotenkin ammattikorkeakouluissa opiskelevia "vastaan"? Mun käsityksen mukaan ammattikorkeakoulujen joukossa on tosi tasokkaitakin, mutta sori nyt vaan, että on se joskus vähän vaikeaakin väliin, mieltää "korkeakouluiksi" jotkut esim. sellaiset paikat, jotka vaan nimeltä on muutettu korkeakouluiksi, mutta joissa kuullun mukaan opetus ja opettajat ovat ihan samoja, kuin niiden koulujen ollessa amiksiakin, aikoina...
En minä ainakaan osaa älyllisesti sen perusteella arvottaa, että missä kouluissa kukin on lukenut, mutta mua suututtaa yliopistojen ja akateemisten ihmisten solveeraus näillä palstoilla. Kateus on ainakin siten usein ihan muualla, kuin ainakaan akateemisten piireissä.
Eksä pidä nimetön aloittaja itseäsi 'hieman' lapsellisena, juttuines? Tosin mikäli jos oot joku hädintuskin kaksikymppinen, niin siinä tapauksessa voisin ehkä ymmärtääkin outoa asennettasi, kun tokihan sitä yliopisto- opiskelijoista aika monetkin on ylpeitä opintojensa alkuvaiheessa, kun realiteetit ei vielä ole iskeneet silmille ja kun tietää päässeensä satojen seulasta akateemiselle alalle, mutta se arki on kouluista riippumatta joka paikassa ja sen eteen joutuu jokainen. Yliopistot sopii niille, jotka tykkää laajasta teoriasta ja sovellusmahdollisuuksista, eli jos vaikka tutkimusta haluaisi tehdä, ei ehkä kannata valita ammattikorkeakoulua, mutta ihan sitä minä ainakin kaikkien ammattialojen osaajia arvostan. Mitään tarvetta ikinä ollut erityisesti erotella. - hubaabubbaböö
Huvittavaa :)
Itse näen yliopiston enempi teoreettisten ajattelijoiden "pyhäkkönä".
AMK:n (josta voi suorittaa ylemmän AMK tutkinnon!!) ihan omana hiukan alempana oikeisiin töihin, ei mihinkään myymälöihin kouluttavana yksikkönä.
Niin ja tuo haalari asia tosiaan.. Kumpi ja Kampi tappeli Haalari voitti!!
Eli aivan niin yks ja sama ok toisilla oli ensin, toisilla ei shit happens move on. - guuttu
Siksi, että vain yliopistotasoiset oppilaitokset voivat mielestäni olla korkeakouluja, esim. teknillinen korkeakoulu, taideteollinen korkeakoulu. Korkeakoulu-nimen alle nykyään niputetaan niin yliopistot kuin AMK:tkin, mikä on yliopisto-opiskelua ja -opetusta vähättelevää. Toisaalta arvostetut opistotasoiset opinahjot menettivät hyvän nimen ja hyvän maineen amk-uudistuksessa, esimerkkinä Wärtsilän teknillinen oppilaitos Joensuussa. Opisto- ja yliopisto/korkeakoulu olisivat nykyäänkin aivan hyvät ja selkeät jaottelut eikä tarvitsisi joka tutkinnon perään lisätä sitä ah niin sointuvaa suomea olevaa amk-liitettä...
- Maailma muuttuu!
Taideteollinen korkeakoulu oli alun perin veistokoulu, slöjdskola. Sitten siitä tuli opisto jne ... Sama juttu kauppakorkeitten ja Teknillisen korkeakoulun kohdalla. Nekin oli ennen opistoja.
Kuinka kauan pitää siis mielestäsi olla kulunut aikaa opistosta korkeakouluksi muuttamisesta, jotta hyväksyt, että se on korkeakoulu? Olisiko miesmuisti hyvä mitta?
- +++++++++0
AMK=valeyliopisto
- Melkein maisterit
Pysy siellä amk-palstallasi, äläkä tule tänne jankuttamaan joutavia. Eikö sinulla sattuisi olemaan mitään hyödyllistä opiskeltavaa, esimerkiksi voisit käydä korottamassa kurssinumeroitasi?
- montaa mieltä
Älä yleistä. Emme me kaikki "arvoisat yliopisto-opiskelijat" ole samaa mieltä asiasta.
- Yliopistolainen123
"a) miksi on niin vastenmielistä ja vaikeaa hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu,
Minusta ei ole vastenmielistä hyväksyä asiaa. Se, että opinahjo on määritelty korkeakouluksi, ei vaikuta minuun millään tavalla. Toivon kaikille laadukasta opetusta ja toivon, että jokainen löytää alan joka itseä kiinnostaa. Minun mielestäni on lapsellista arvottaa näitä asioita. Mielestäni yliopistot ja niissä opiskelevat eivät menetä mitään, vaikka AMK määritellään korkeakouluksi. Toisaalta olen ymmärtänyt, että molemmin puolin (niin Yliopisto opiskelijoiden joukossa kuin AMk opiskelijoidenkin joukossa) on pönttöjä, jotka jaksavat jauhaa toisen koulutuksen huonoudesta. Samaa skeidaa se oli silloin lukio-ammattikoulu akselillakin.
Olen opiskellut molemmissa (tutkinto AMK:sta ja tällä hetkellä olen yliopistossa). Olen ollut tyytyväinen molempiin. AMK opetus oli laadukkaampaa. Yliopistossa haastavampaa ja koska olen erityisen kiinnostunut tutkimustyöstä, minulle tutkimusläheisempi ote on sopivampi. En kuitenkaan kadu päivääkään viettämiäni aikoja AMK:ssa. Ainakin meillä opittiin tieteellistä argmentointia ja kriittisyyttä.
b) miksi teitä ahdistaa, että ammattikorkeakoululaisilla on käytössä samanlaisia "yhteenkuuluvuussymboleita", kuten esim. opiskelijahaalarit? "
Haalarit RULES! - kalervoamk
Tämähän on naurettava keskustelun aihe, ainakin minun mielestä. Ei henkilön älykkyyttä saa lähteä arvioimaan pelkän pohjakoulutuksen mukaan, ja etenkään kirjoittaa tälläistä julkiselle palstalle, suorastaan halveksin ihmistä joka on kirjoittanut tekstin :
"kun lukioon menee teoreettisempi ja opinnoissa paremmin menestyvä porukka ja amiksiin käytäntöorientoituneempi ja laiskempi porukka. Amiksista parhaat voi päästä amattikorkeakouluun, mutta silti harvat niistä menestyy siellä. "
Eihän asia todellakaan noin mene. Se ei tarkoittanut ylä-aste aikonaan sitä, että oli kyseistä kaveria siteeraten "laiska" ja huonosti menestyvä, että haki ammattiopistoon, vaan oli niitä fiksuja ja hyvin menestyviä koulussa "tulevia amiksia". Lukioon vain haettiin ; Jollei tiedetty vielä mitä tehdään / haluttiin parempi valmius esim. yliopistoon yms. korkeamman asteen kouluun mitä en kiellä etteikö antaisi.
Itse valitsin sitten ammattiopiston, koska pidin siitä ja sopi minulle paremmin ja olen alusta asti tiennyt mitä haluan ja tällä hetkellä iloisena opiskelen ammattikorkeakoulussa, enkä ole pitänyt lainkaan hölmönä tienä käydä ammaattiopistoa, kuten en myöskään lukiota.
Eikä ketään lopeta siitä syystä ettei pärjää, sillä neuvoa ja apua saa kinkkisimpiihinkin kysymyksiin ja asioihin, kyllä sitten on muita ongelmia henkisistä - taloudellisiin. Ja menestyminen on jokaisen omasta itsestään kiinni ja opiskelumotivaatiosta ja ajan käytöstä siihen.
Kyseiselle kirjoittajalle voisin kirjoittaa viellä että, monet kaverini eivät edes päässeet AMK:hon opiskelemaan ja varasijoille jäivät, takaako se lukion käyminen aina hyvät etenemismahdollisuudet? Ja itse pääsin ihan omin nokkineni pääsykokeistakin läpi ja pisteet olivat reilusti yli vaaditun, ja myönnän etten noilla olisi TKK:hon päässyt, mutta en sinne ollut hakemassakaan, (vielä, ehkä) :) katsotaan tämän koulun jälkeen mihin se tie vie.
Todettakoon että jokainen tehköön omat valintansa ammattikoulusta lukioon, ammattikorkeakoulusta yliopistoon jne. Onnea ja menestystä kaikille opiskelijoille! - AMK ja yliopisto
Njaa, ei minullakaan ole mitään AMK-porukkaa vastaan, ja he saavat minun puolestani pitää juuri sellaisia haalareita kuin haluavat.;) Minä olen tehnyt sekä AMK- että yliopistotutkinnon (kandista aloittaen), ja nyt on väitöskirja tekeillä. Uskoisin tietäväni jotain molemmista järjestelmistä (haalareita minulla ei ole koskaan ollut edes päällä, sen paremmin yliopiston kuin ammattikorkeakoulunkaan). Tässä siis omia kokemuksiani, mutta toivon ettei kukaan vedä näistä hernettä nenään.
Arvelisin, että on pitkälti tyyppikysymys, mikä kenellekin sopii. AMK-tutkinto on tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan, eli siis periaatteessa tämän jälkeen opinnot on "jo tehtynä", kun taas kandin jälkeen varsinaiset opinnot tieteellisessä ja tutkimuksellisessa mielessä vasta alkavat.
Itse olen aina ollut tyyppinä enemmänkin teoreettisesti suuntautunut, joten voisi sanoa etteivät AMK-opinnot sopineet minulle. AMK-tutkinto tehdään yleensä huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin kandintutkinto, joten sanomattakin on selvää, että joissain asioissa AMK:n kursseilla vedetään hiukan mutkat suoriksi; tämän huomasin kyllä itsekin AMK:ssa opiskellessani ja se ärsytti minua aikalailla. Mihinkään hienouksiin/teoreettisiin yksityiskohtiin ei kursseilla yleensä ollut aikaa, vaan kaikki jäi mielestäni hieman pintaraapaisuksi.
Mutta niille eivät ole kiinnostuneet esim. akateemisesta urasta, tutkimuksesta yms, ja jotka arvoistavat nopeaa ammattiin valmistumista, AMK voi hyvinkin olla parempi vaihtoehto. Miksi hikoilla vuosikausia asioiden parissa, jotka eivät oikeastaan kiinnosta. Toisaalta taas akateemisemmin suuntautuneille henkilöille voi olla turhauttavaa tehdä kaikenmaailman harjoitteluja ja osallistua ATK- ja muille kursseille, kun voisivat senkin ajan käyttää esim. oman alan keskeisimmän kirjallisuuden läpikahlaamiseen. Mene ja tiedä. - Äärimmäinen
Jos eri tasot pelkistää äärimmilleen, niin ammattikorkeakoulun käyneet luulevat tietävänsä, mutta yliopiston käyneet tietävät luulevansa.
- ei_niin_äärimmäinen.
Korjaus: yliopiston käyneet tietävät miksi eivät tiedä :)
- -yoyo-
Itse yliopisto opiskelijana myönnän, että molemmilla on paikkansa. Ei ole ongelma hyväksyä AMK opiskelijoita korkeakoulu-opiskelijoiksi, koska sitähän he ovat. On olemassa myös ammattikoulu, eli siis AMK on keskitason korkeakoulu.
- Toimistosta
Ammattikorkeakoulu ei ole yliopistoon verrattava korkeakoulu, koska siellä ei tehdä tieteellistä, teoreettista tutkimusta. Haalarit ym. ei kuulu mitenkään siihen.
Se on se syy. - ammis
a) ja toisinpäin: mikä teille on niin vaikeaa siinä että olette AMMATTIkorkeaKOULUSSA?
b) mulle henk.koht. aivan sama miten kukin opiskelijaryhmä pukeutuu - perspukamahiki
No. Esimerkiksi se, että on aika hassua kutsua jotain sellaista korkeakouluksi, jossa ei lueta tieteellisssä julkaisuissa julkaistuaja kansinvälisiä artikkeleja.
Yliopistossa piti kandivaiheesta alkaen niitä lukea . Graduakin varten luin niitä päälle sata.- perspukamahiki
Edellinen pahoittelee lauantai-illan kirjallista tuotostaan. ;)
- qqaaww
Ei ole vaikeaa hyväksyä, se on Suomessa määritelty korkeakoulututkinnoksi ja sitä se on. Ei vaikuta omaan elämääni mitenkään se miten niitä kutsutaan.
Mutta yleisesti ottaen ihmiset (varisnkin suomalaiset) ovat hyvin kateellisia ja kuvittelevat saavuttavansa sillä jotain, että koittavat nostaa itseään muiden yläpuolelle. Varsinkin tuntuu tälläistä tarvetta olevan hyvin kouluttautuneilla, tiedä sitten antaako jatkuva kilpailu opiskelupaikoista ja siellä pärjäämisestä sellaisen kuvan, että oma oppiaitos on jotenkin parempi kun kaikki muut, itsellä tälläistä ei ainakaan vielä ole tullut. - moikkeliskoikkelisto
Olen hiljattain valmistunut yliopistosta.
b) En koskaan ole omistanut opiskelijahaalareita.
Vaikuttivat minusta tyhmiltä. En koskaan ole hankkinut yhteenkuuluvuuden symboleja. Ylioppilaslakki piti hankkia vanhempien painostuksesta, vaikka sitä vastustinkin.
Jos minulta kysytään, niin yhteenkuuluvuuden symbolit kertovat laumasieluisuudesta ja sopivat paremmin strukturoituun AMK:hon kuin yliopistoon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1506478- 322322
- 1872099
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101343Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.891286- 731077
Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241047Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,25987Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty44951Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke10858