Jossain kirjoituksissa on väitetty, että v-pohjainen liukuvene, joka omaa sopivan painojakauman toimii hyvin myös "puoliliukuvilla" nopeusalueilla. Ilmeisesti juuri liukukynnyksen rajalla nokka pyrkii voimakkaasti ylöspäin ja kulutus ja ajo-ominaisuudet ovat huonoimmillaan. Mutta ajatellaan esim. 15 metristä n. 20 tonnista venettä vaikkapa n. 400 hv:n moottorilla v-pohjaisena. Normaalistihan tämän kokoluokan liukuveneissä on vähintään tuplateho, mutta voisiko tuollainen yhdistelmä toimia puoliliukuvilla nopeuksilla puoliliukuvan tavoin eli tuoko kölin ja puoliliukuvan rakenteen lisääminen juurikaan lisäarvoa? Onko liukukynnyksen laskemiseen tarvittavan moottoritehon laskentaan olemassa jotain kaavaa, huippunopeus taitaisi tuollaisella yhdistelmällä nousta johonkin 15 solmun tuntumaan. Rakentamalla v-pohjan voisi sitten myöhemmin mahdollisesti direktiivien salliessa nostaa moottoritehoa jos sellaisia nopeuksia alkaa kaipaamaan.
puoliliukuva vai liukuva?
veneentekijä
151041
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Riippuu todellakin veneen linjoista ja painopisteestä. Kun nyt rankasti yksinkertaistetaan ja puhutaan tavallisista veneistä niin painopiste on sitä taaempana mitä suurempi veneen suunniteltu huippunopeus on. Siksi veneestä, joka on ajateltu vaikkapa 40 solmun nopeuksiin ei tule toimivaa "puoliplaanaria" vain pienemmällä koneella. Painopiste jää niin taakse, että pienempi teho ei jaksa nostaa nopeutta sille alueelle, jossa vene toimisi.
Vene on sen verran herkkä olio, että se toimii siinä hommassa mihin se on suunniteltu tai mihin ominaisuudet muuten sattuivat osumaan. On siis täysin mahdollista suunnitella vene niin, että se kulkee hyvin jo pienemmällä teholla, mutta silloin pitää hyväksyä se, että huippunopeuden raja tulee vastaan aiemmin. Puhun nyt vain omasta käytännön kokemuksesta ja jos jollain on muunlaisia näkemyksiä niin nekin varmaan kuullaan. 15 solmussa hyvin pelittävä vene voi ottaa huippuja noin 30, ei kauheasti paljon enempää. Nosteen ja painopisteen suhteellinen sijainti alkaa olla vaikea pitää ojennuksessa kun skaala kasvaa tuosta isommaksi jos tarkoituksena on siis turvallinen ja hyvin käytäytyvä paatti. Myös koneen, vaihteen ja potkurin yhdistelmän tulee olla oikein pohdittu. Suorilla akseleilla varustetuissa veneissä pitää vielä työnnön osua oikein suhteessa nosteseen ja painopisteeseen.
V-pohja sinänsä ei estä mitään nopeusaluetta, taitaa nykyään olla pikemminkin niin, että veetä käytetään kaikissa runkonopeuden ylittävissä veneissä eikä U-pohjia juuri enää näe. Kevyesti kulkevan veneen V voi sitten loiventua perää kohti (jopa niin, että kölilinja nousee perää kohti?. V voi pysyä samanakin. Avain on juuri tuo painopiste. Mitä syvempi V niin sitä kriittisemmäksi tulee myös itse paino kun pohjan kantavuus vähenee. Nopean veneen rakenteet painavat paljon, mikä osaltaan lisää pienillä tehoilla ajelemisen haastetta. Ylipäätään veneet painavat kokoonsa nähden liikaa, mutta se on toinen juttu se.
Ylivoimaisesti paras tietämäni saitti näille asioille on www.boatdesign.net . Esim. tuota kaavaa tai jotain nyrkkisääntöä voisi etsiä heidän keskusteluista. Uppoumanopeuksille on vaikka mitä kaavoja kun ne palvelevat laivoja. Liukonopeuksille on jotain, mutta sellaista nasevaa en ole itse löytänyt. Näppituntuma on, että 20 tonnia on jo aikamoinen paino 400 hevoselle kyydittäväksi ja 15 solmua saattaa olla haaste.Keveys helpottaa monessa asiassa;)
Lykkyä pyttyyn!
Eli kirjoitit ALV siis itse kolmannen viestin kahden edellisen perään? Ei täällä itsesi lisäksi pahemmin mielenterveyspotilaita ole viime aikoina ollut.
Mene nyt sinne purhjehduspuolelle, kiitos. Tai ota lääkkeesi edes joskus.
Jos et kykene asiapohjalta osallistumaan, niin ole edes hiljaa, voisi tuo kauan kaivattu palstan tason paraneminenkin joskus tapahtua.
OT, mutta kiitokset linkistä. Tuo boatdesign.net on erinomainen paikka. Suosittelen kaikille englanninkielen taitoisille. Voi kumpa tämäkin palsta olisi samaa tasoa...
Puoliliukuva epäonnistuu varmasti, jos se tehdään liukuvasta rungosta. Jokainen rungon muodon suhde voidaan optimoida toimimaan tehokkaasti tietyllä nopeusalueella ja uppoumalla. Näitä ovat vesilinjan suhde uppoumaan, keskikaaren täyteläisyys, vesilinjan leveys ja syväys, painopisteen sijainti vesiviivapinta-alan keskiön sijainti ja monia, monia muita tekijöitä. Nousulistoilla ei tee puoliliukuvassa veneessä mitään, sillä ne vain lisäävät vastusta alle 30 solmun nopeuksilla. Katsokaa Greenline 30 runkoa. Siinä on viimeisen päälle suunniteltu puoliliukuvan runko. Jää Seiskarit ja minorit kauas taakse kulutuksessa.
Tässäpä sitä optimoitua puoliliukua tyyliin Greenline.
http://www.sunbirdyachts.eu/greenline-hybrid-powerboat/images/greeline-40-launch-2.jpg
Tuskin kovinkaan taloudellista menoa.
Eikä niitä runkomuotoja suunnitella vain pientä kulutusta silmälläpitäen, isommilla lätäköillä kun tarvitaan muitakin ominaisuuksia kuin tyynessä kruisailu.
Oiva esimerkki kuinka pysty keula pidentää tehokkaasti vesilinjaa ja antaa taloudellisemman kulun. heh, heh !
Tosiasiassa jossain vaiheessa ja jollain nopeudella jokainen purtilo on tekemänsä aallon pohjalla puskemassa epätaloudellisesti vasten "mäkeä".
Perän kantavuutta tms. lisäämällä rajanopeutta voi hieman nostaa ja vene on uppoumanopeudella kun aalto ehtii täyttyä veneen alla auttaen kulkua ja liukuva kun mennään "mäen" päällä
Itsellä Sea Ray 39 jalkaa ja menee hyvin "puoliliukuvauhtia". Mutta kyllä asia on niin, että liukunopeutta voidaan mennä mukavasti kohtuu pahassakin kelissä, mutta kyllä kunnon myrskyssä kun täytyy hidastaa uppumanopeuteen puoliliukuva kunnon kölillä varustettu vene on parempi. Isommat koviin keleihin tarkoitetut isommat viranomais- ja luotsiveneet ovat pääosin puoliliukuvia. Toinen juttu on se, että monet sotkevat näitä käsitteitä. Uppoumanopeus ja puoliliukuva nopeus ja liukunopeus ovat kaikki periatteessa mahdollisia mille tahansa veneelle. Rungon muotoilulla pyritään tekemään vene parhaaksi mahdolliseksi juuri venetyypille tarkoitetulle nopeusalueelle. Rakenteen osalta ymmärrän asian niin, että uppoumarunkoisella tarjoitetaan syväkölistä /ja/tai erittäin pyöreäpalteista. Puoliliukuvalla taas terävänokkaista kölillistä takaa usein pyöreäpalteista venettä ja liukuveneellä v-runkoista. Tosin on olemassa suuriakin jahteja n. 20-metriä v-runkoisena, jotka teho-painosuhteensa takia eivät voi kulkea sillä tavoin veden päällä hyppien ja liukuen kuin pienemmät vaan enemmänkin puoliliukuvasti. Ja nykyään on kaikenmaailman variaatioita kuten kölillisiä v-pohjia ja erilaisilla "evillä" varustettuja uppouma- ja "puoliliukuvia runkoja".
Seiskari 30 on päälle 9 metriä pitkä ja kulkee 150 heppasella dieselillä 16 solmua.
http://oceanshaker.com/2010/08/11/greenline-33-the-10-meter-hybrid-motor-yacht/
Greenline kulkee lähes puolta pienemmällä koneteholla saman 16 solmua. Eihän tuossa ole vastuksessa tuon enempää eroa...
Lisäksi Greenline on aika peto kovassa kelissä!
Valmistajan lupauksiin täytyy aina suhtautua varauksella ja koittaa hakea muita tietoja.
Onneksi tämä 33 jalkainen on ollut testissä ja huippunopeudeksi 165 hv koneela sähkö on mitattu 13.3 mailia/h ja alle 10 kn matkanopeudella kulutus hieman vajaa 1L/m.
Nuo lukemat n 5000 kg painoiselle veneelle ovat hyvin tavalliset, tässä jopa vaatimattomat, että se siitä loistavasta pohjamuotoilusta, joten ilmeisesti mitään erikoista ei sittenkään venesuunnittelussa ole tapahtunut.
Jäi pois linkki testiin
http://www.mby.com/reviews/boats/wheelhouse-and-walkaround/1/128203/greenline-33-hybrid
Siinä antamassasi valmistajan brosyyrissa oli perusmoottori 75 hv, jolla ei yllä hädin tuskin 10 kn vauhtiin, mutta huippunopeudeksi oli ilmoitettu valinnaisena saatavan 165 hv moottorin arvioitu nopeus.
Kaikki painettu teksti ei näköjään aina anna asioista oikeaa kuvaa.
Sinulla taitaa olla tiedot päivittämättä...
Meripelastusseuran kaikki uudemmat alukset ovat joko liukuvarunkoisia, ja suuremmat muuten nopeita:
http://www.meripelastus.fi/fi/pelastusalukset/alukset.html
Muillakin viranomasilla on sama trendi, rahoitus vain hidastaa heidän kalustokehitystä.
Voisikin varmaan sanoa, ettei suomessa tällä hetkellä hankita yhtään alle 15 metristä alusta viranomaiskäyttöön, jonka matkanopeus alittaisi 20 solmua.
Se ei tietenkään tarkoita uppoumarunkoisten huviveneiden kuolemaa, viranomaisilla kun vain sattuu olemaan huviveneilijää suurempi kiire merellä, sekä kovemmat vaatimukset merikelpoisuuden suhteen :)
Periaatteessa kyllä asia on noin. Toisaalta esim. 15-metrinen vene ei kunnolla liu'u vielä 20 solmun nopeudessa, vaan käyttäytyy lähinnä puoliliukuvan tavoin. Liukunopeushan on riippuvainen mm. veneen vesilinjan pituudesta. Ei Silja Europakaan 20s matkavauhsilla liu'u, vaan kulkee uppoumanopeudella.
Itselläsi samoin; meripelastusseura on meripelastusyhdistysten keskusjärjestö, ei viranomainen.
Minä Skitso-Välittäjä_LKV
Minä Trauma-Välittäjä_LKV ja
Minä Narsis-Välittäjä_LKV
osaan analysoida?
Nå jaa ja jåå. Jäin omasta vastauksesta se ilmiselvyys pois, että ammattisuunnittelijaa aina tarvitaan. Puoliliukuvan tapauksessa sellaista, joka on suunnitellut mahdollisimman paljon erilaisia veneitä eri nopeusalueille - ja vain valmiiksi saadut lasketaan. Näitä tyyppejä taitaa olla kaksi, ehkä kolme tässä maassa.
Muuhun keskusteluun semmoset haastot, että kyllä V-pohjainen puoliliukkari on täysin mahdollinen, omasta mielestä U-pohjaiseen verrattuna suorastaan toivottava. V-pohjainen palteilla ei kaiva perää syvälle ja kulkee muutenkin vakaammin. Mikä on oletettu haitta V-pohjasta, itse en keksi? Luonnollisesti minkä tahansa pohjan pitää olla käyttöönsä suunniteltu. 15 metrinen liukuu ihan nätisti alle 20 solmussa _jos_ noste/ painosuhde on sopiva. Totta tosin, että useimmat 15 metriset eivät tätä tee kun ei niitä siihen ole suunniteltu. Runkonopeus on 14 metrin vesilinjalla vajaa kymmenen solmua, että senkin puolesta kyllä onnistuu.
Hyvän veneen salaisuus ei ole uusissa jipoissa, vaan muutaman perusasian kunnioittamisessa. Jostain syystä näin ei yleensä tapahdu, en tiiä miksei. Joko ei osata tai sitten ei välitetä tai yksi kumpaakin.