jääviys hämeenlinnan kaupungissa

Varmana joku kamalan jännä salaliittojutska.

Tässä tapuksessa ei ole mitään ihmeellistä. Pariskunta, jolla ei ole mitään edellytyksiä toimia menestyvinä yrittäjinä, kapinoivat, koska heidän näkemyksensä mukaan he ovat menestyviä yrittäjiä pitäessään jotain ihme viinivinttiä. He ovat keksineet liike idean joka jokaisella kunnon yrittäjäälä on jo kotonan eli viinikaapin. Kuka tulee johonkin kuppaiseen tiilirakennukseen viinille, jota on omassa jääkaapissa? Ei kukaan. Näiden yrittäjien ainoa liikeidea on hieno nimi paikalla ilman vastinetta. Demarareita ai think.

Voi voi. Eihän viiniä suinkaan säilytetä jääkaapissa, vaan viinikaapissa, joista toinen on kypsennyskaappi ja toinen temperointkaappi.

Ihan sama.

Terve,

aloittaja kysyi ihan simppelin kysymyksen, johon vastaus ei liene se miten viiniä säilytetään.

Tarja Filatov on SDP:n kansanedustaja, Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Hänen puolisonsa on Pekko Pietari Oksanen.

Omien yritystensä lisäksi Oksanen on aikaisemmin toiminut Viikko-Häme Oy:n hallituksessa. Lokakuusta 2009 hän on ollut Kaivoparkki Oy:n hallituksen jäsen, huhtikuusta 2010 Keinuparkki Oy:n hallituksen jäsen, ja toukokuusta 2010 alkaen Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n hallituksen jäsen. Em. yritykset ovat kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä.

Kaupunginhallituksen toinen jäsen Vesa Kaloinen on em. pysäköintiyhtiöiden hallituksien puheenjohtaja. Kaivoparkki Oy:n ja Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n asioita on käsitelty Kh:ssa mm. 17.1., 7.2., 21.2., 30.5. ja 12.9. tänä vuonna. Vesa Kaloinen on jäävännyt itsensä jokaisessa kokouksessa, Tarja Filatov ei yhdessäkään, vaikka hänen hallintolain esteellisyyspykälän mukaan niin kuuluisi tehdä. Tosin netissä olevista Kh:n pöytäkirjoista ei selviä läsnäolijat, joten ei ole tietoa onko Tarja Filatov ollut läsnäkään em. kokouksissa.

Spekuloimatta syitä tai ansioita joilla Pekko Pietari Oksanen on valittu mainittujen kaupungin yhtiöiden hallituksiin, tehtävä aiheuttaa hänen puolisolleen Tarja Filatoville esteellisyysperusteen, jota hän käytettävissä olevien tietojen valossa ei ole huomioinut.

Kiitos Kari Ilkkala, jälleen kerran.

Joudut "tavaamaan" Hämeenlinnan päättäjille hyvän hallintotavan mukaisia seikkoja viikko viikolta. Kummallista miten retuperällä täällä asiat on.

Tähän on tultava muutos.

Eihän P. Oksasen hallitusjäsenyys ole mikään esteellisyysperuste vaimolleen. Eri asia olisi, jos P. O. olisi omistajana noissa osakeyhtiöissä. Kysykää lakimiehiltä ennen kuin väitäätte ilman mitään perusteita.

Ihme väitteitä -nimimerkille:

Tarja Filatov on kaupunginhallituksessa ja valtuustossa yhteisöjäävi käsittelemään niiden kaupunkikonsernin yhteisöiden asioita, joissa yhtiöissä hänen aviopuolisonsa on hallituksen jäsen tai muussa johtavassa asemassa.

Hallintolain jääviyssäännöstössä puhutaan vain virkamiehestä. Virkamiehellä tarkoitetaan kuitenkin kaikkia toimihenkilöitä (luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja työntekijöitä). Hallintolain säännöstö on systematisoitavissa seuraaviin perustekokonaisuuksiin:
(1) osallisuusjäävi,
(2) edustajanjäävi,
(3) intressijäävi,
(4) palvelussuhdejäävi,
(5) yhteisöjäävi ja
(6) muusta syystä johtuva jäävi.

Yhteisöjääviyden määritelmä oikeuskirjallisuudessa:

Yhteisöjäävi

Yhteisöjäävi syntyy oikeushenkilön tai valtion liikelaitoksen kautta.

Oikeushenkilöinä tulevat kysymykseen yleensä kaikki yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, jotka eivät synnytä intressijääviä, kuten osakeyhtiöt, säätiöt, osuuskunnat, rekisteröidyt yhdistykset ja niin edespäin sekä myös julkisoikeudelliset oikeushenkilöt, kuten seurakunnat ja kuntayhtymät.

Yhteisöjäävin syntyminen edellyttää virkamiehen tai hänen perhepiiriinsä
kuuluvan henkilön edustavaa taikka määräävää asemaa oikeushenkilön tai valtion liikelaitoksen toiminnassa. Ratkaisevana tekijänä on se, voiko arvioinnin kohteena oleva henkilö osallistua oikeushenkilön johtamiseen ja sen tahdonmuodostukseen. Toisin sanoen, jos virkamies tai hänen perhepiiriinsä kuuluva on yksityisoikeudellisen tai julkisoikeudellisen oikeushenkilön hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa, esteellisyys on olemassa.

Muutama huomautus on paikallaan. Ensiksikin virkamiehen läheisen
henkilön toimiminen edellä tarkoitetussa asemassa rajoittuu vain perhepiiriin kuuluviin henkilöihin. Toiseksi virkamiehelle ei tarvitse olla odotettavissa minkäänlaista henkilökohtaista etua tai haittaa.

Mitä laki sanoo:

Hallintolaki 6.6.2003/434

27 § Esteellisyys

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

28 § Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:

1. momentin kohta 5:

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

2. momentti:

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

ELI, tarkalleen samojen lainkohtien perusteella joilla parkkiyhtiöiden hallituksen pj Vesa Kaloinen on jäävännyt itsensä luottamuselinten päätöksenteosta, Tarja Filatovin olisi tullut jäävätä itsensä.

Eihän Tarja Filatov itse ole noiden hallitusten jäsenenä. Kaloisen tilanne on erilainen. Huom. "tutkiva journalisti" Ilkkala, ko. osakeyhtiöt ovat kaupungin omistamia (100 %). Mitä hyötyä Tarja Filatov olisi voinut saada osallistumisestaan päätöksentekoon?