Miehen burnout, kokemuksia?

Hei,
Et todellakaan ole yksin syyllinen miehesi masennukseen. Masennukseen sairastunut hakee syitä ulkopuolelta niin kuin jotkut terapeutitkin, sen tunsin itse kun sairastuin. Se on voimattomuutta ja jonkinlaista syyllisyyttä vallitsevaan tilanteeseen ja tuolloin joko vajutaan sohvan pohjalle tai jotkut jopa pubeihin. Sillähän tilanne ei selviä ja varsinkaan terapeutin ilmaisu, että sinä olisit syypää tilanteeseen on auttamattomasti väärä. Koskaan nämä ongelmat ei ole toisen vika. Miehellesi on kerääntynyt selvästi liikaa paineita ja niistä on päästävä jotenkin irti. hetkeksi. Oletteko ajatelleet lähteä pienelle lomalle ja jättää lapset hoitoon sekä muut ongelmat kotiin. Viettäisitte laatuakaa yhdessä. Näkisin, että erilleen muutto saattaisi hetkeksi olla ratkaisu, mutta pahimmassa tapauksessa etäännytte toisistanne.
Jostain teidän pitäisi etsiä yhteistä aikaa. Toinen vaihtoehto on seurakunnan järjestämät parisuhdeleirit. Samaisia leirejä varmasti järjestää moni muukin yhdistys. Toinen mahdollisuus olisi, jos yrittäisitte järjestää yhteistä aikaa (lapset hoidossa) kotona, mutta vaihtelu ja uusi ympäristö helpottaisi teitä näkemään toisenne uudessa valossa. Minun parisuhde hajosi pikkuhiljaa monen asian saattelemana. En pystynyt itse tekemään asialle mitään, ja katsoin parhaaksi jakaa kahdenasunnon ongelmat l.velat ja ajautua velkajärjestelyyn. Olin niin väsynyt ja sairastunut omien paineiden ja diagnosidun paniikkihäiriön kanssa. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta, vaikka välistä takkuaa. En haluaisia teidän ajautuvan samaan tilanteeseen. Tuossa junassa on mukana myös tahtomattaan lapset, meillä niitä ei ollut. Raskasta se oli sittenkin.
Ajatellen omaa vointiani, toivon kuitenkin vaikeuksiatasi huolimatta voimia! Rarkaisu löytyy varmasti. Vaikka siitä heinäsuovasta on kunka vaikea ottaa selvää, mutta olen varma, että ratkaisu on käsillä tavalla ta toisella. VOIMIA SINULLE!

Kiitos ihanasta empatiaa pursuavasta vastauksesta! Mieheni on siis jo muuttanut pois, mitään ei ole tehtävissä. Jotenkin vaan pakko vetää läpi tämä kaikki käsittämättömyys.

Mutta onko ne paineet voinut keräytyä musta? Voinko aiheuttaa mielen sairastumista? Millaisia oireita sinulla oli tai osaatko muuten avata tilaa? Mieheni on löytänyt baarit ja samantien lääkkeiden aloittamisesta lähtien ja juuri seuraavalla viikolla "diagnoosista" tenyt tämän ratkaisun, että on lähtenyt. Hän on syönyt samoja lääkkeitä 2 vuotta ja kärsinyt jo aiemmin vatsahaavan ja nyt lääkitystä nostettiin sitten tuplaksi. Miten lääkitys vaikuttaa aloitettaessa?

Kiitos paljon kaikesta avusta ja näkökulmasta!

Totta, kiitos.
Jotenkin vaan kun kaikki hän käy nyt siltä käsin läpi kuinka 9 vuotta kaikki on ollut niin hirveää ja en ole koskaan kokenut näin, kun vaan tiettyjen asioiden osalta joihin kaikkeen on selityksensä niin sitä rupeaa miettimään ja kyseenalaistamaan kaikkea. Tähän päälle se, että hän tietoisesti kääntää ihmisiä minua vastaan ja aivan täysillä valheilla ja joudun koko ajan vastaamaan näihin syytöksiin. Koko ajan tippuu tietoisuuteen mitä hän on minun ystäville pitkin matkaa puhunut nyt tämän puolen vuoden kriisin aikana ja kuinka heille on vannotettu että eivät sanoisi minulle ja kuinka nyt he kaikki sitten vasta kertovat. Tuntuu, että mikään ei ole hallinnassa, kun koko 9 vuotta tulkittu niin toisin ja nyt koen, että oma jaksaminen on äärirajoilla niin siihen sitten vielä kaikki tämä salailu, ilmeisesti myös uskottomuus ja minusta huonon äidin tekeminen. Tuntuu vaan niin pahalta vaikka jotenkin pystynkin ymmärtämään tätä projisoinnin ja uhriutumisen kautta hänen tehtyä niin pahoja asioita, että ei enään löydä välineitä niiden käsittelyyn muuta kautta ollessaan itse jaksamisen äärirajoilla..Onneksi on tällaisia foorumeita, missä voi saada itse välineitä asian käsittelyyn, kiitos!

9 vuotta siis naimisissa

En usko terapeutin sanoneen ketään syylliseksi, nyt vain masentunut mielee hakee jotakin tietä ulos.
Lasten on hyvä mennä, mutta tilanne on on kaiken varalta varmistettava, että lapset ovat turvassa, olisiko mahdollista, että joku miehen läheinen olisi aina samalla kun alpsetkin seillä auttamassa ihan vaikka kodin töissä.

Se vaan on niin, että kun toinen masentuu, toinen alkaa hylkiä, moittia, ja muutoinkin olla ilkeä. Kun sitävastoin pitäisi yrittää löytää apua siihen masennukseen, siitähän selvitään kun saadaan oikea hoitoa. Se sama voi muuten tulla sinulle itsellesikin, jospa nyt vähän ajattelisit asioita ihan totuuden mukaan.
Miten autoit, mitä sanoit, mitä teit, olisiko sinun ehkä syytä myös mennä käymään juttelmassa asiosita ihan asiantuntijan kanssa.