Kuolinilmoitukset.

Itse en edes ymmärrä, mihin koko kuolinilmoituksia tarvitaan.
Lehden pohjattomaan kassaan, jokainen kuolleen ystävä ja tuttava tietää muutenkin tapahtuneen.

Isäni laati kauan sitten kuolleen äitini muistovärssyn. Vaikka olivatkin eronneet jo aika päiviä.

Huomenet, aamusta heti elämän illan asioihin.

Totuttu vilkaisemaan lehteä lukiessa, monikin ilmoittaa vasta kun on haudattu.
On paljon ihmisiä joita tunnen mutta ei ole työelämän jälkeen paljon yhteyksiä pidetty, näin ilmoituksia lukien tulee vastaan 'muuttoilmoitus'.
Pidän ihan hyvänä tapana tuon kuolinilmoitusten sivun, vaikka nyt alkaa olemaan jo viikoittain poisnukkuneita joita tunnen.
Se on luonnollinen poistuma joka vain täytyy hyväksyä, monelle helpotus suurimmalle osalle yllätys, lähimmäiselle jää syvä kaipaus.
Tuosta elämän jatkumisesta olen kahta mieltä, joko sitä on tai sitten ei, kukaan sitä ei ole tullut tänne meille kertomaan, osaltani olen aikonut vaieta asiasta jälkipolville.
Veljeni ilmoituksessa oli niin kaunis muistovärssy että muistelen sitä usein, hänen tyttärensä, minun kummilapsi on sen laatinut siksi se onkin niin koskettava.

Ihan hyviä asioita lähtöön liittyen. Tämä palsta olisi juuri se oikea paikka johon lähtöilmoituksen jättää.

Oman lähtörunonsakin voisi kirjoittaa jos ehtii.

Lehti-ilmoitus pitää kieltää sillä ei niiden tarvitse kuolemilla rikastua.

Ikuisuureen kyllä uskon kun kaikki aine on säilyvää, olomuoto vain muuttuu. Miksikään "kiertoelimeksi" en rupea niinkuin hindut uskovat. Olla nyt käärmeenä, rottana tai muuna nautana. Jos nautakuntaan joutuisin niin sonniksi mieluummin kuin hipelöitäväksi ja venytettäväksi.

Nyt ne on sitten tämä elämä ja ajatukset kirjoitettu, ei muuta kuin lähtöön.

Kerran päättyvä on päivä viimeinen silloin,....jne.

Annan toisten elää enkä kulje surun suolla,
silmistäsi en mä anna unelmien kuolla.
Silloin kun on hetki viimeinen,
olkoon purjeeni valkoinen.

Tuon laulun sanat tahtoi mieheni kuolinilmoitukseensa ja niin teimme!
Jotenkin lohdullinen meille jälkeenjääville.

Kuolinilmoitus on niitä asioita, jotka pitäisi puhua ajoissa selväksi, kuten muutkin hautajaisiinsa liittyvät seikat . Hintavahan varsinkin suuri ilmoitus on, mutta eipä sitä tarvitse laittaa kuin kerran . On ollut ihan kunnia-asia säästää ainakin "kirsturahat", joista omaiset voivat maksaa vainajan toivomusten mukaiset hautajaiset. Lehti-ilmoituksella voi kätevästi ilmoittaa siunaus- ja muistotilaisuuden ajankohdan sellaisillekin, joita jälkeenjääneet eivät edes tunne, vaikkapa vainajan lapsuuden ystäville. Kuolinilmoituksen pitäisi tietysti olla vainajan vakaumuksen "näköinen" symboleitaan myöten. Valmiita kaavoja on fraaseineen, mutta pinnalliselta tuntuisi niitä viljellä. Kuolinilmoituksen laatiminen on tärkeä osa surutyötä, ja siinä tulee punnituksi omiakin perimmäisiä kysymyksiä. Paljon käytetään nykyisin myös kevyen musiikin sanoituksia, esim. Sydämeni tänne jää aina asuinpaikalleen. Eeva Kilven ajatus, että mummot muuttuvat kukkaniityiksi ja suojaaviksi puiksi, on ihana.

Tuntuisi hienolta tietää, että saisin ihan omanlaiseni säkeet, juuri minun ainutkertaista elämääni koskevat. En haluaisi omaisteni miettivän, minne joudun kuolemani jälkeen, vaan muistavan keskinäistä rakkauttamme, joka minusta heille jää.

Luen Hesarin kuolinilmoitukset ainakin silmäillen, joskus jään miettimään pienen lapsen kohtaloa. Moni iäkäs pariskunta pääsee lähtemään samoihin aikoihin, jälkeenjääneellä ei enää riitä elämänhalua.

Entisen työkaverini kuolinilmoituksessa oli tittelinä Vanhempi asiantuntija, ylikonemestari. Huumorimies oli loppuun asti, kun tuon halusi.
Ylikonemestari hän kyllä oli, mutta tuo asiantuntija..

Tuttuja menee ikuisuuteen aika usein.