Sää on edelleen lauhkea ja lämmin. Monet muutkin luonnon merkit näyttävät kasvien edelleen olevan voimissaan.
Muistan joskus kauan sitten tällaisen pitkälle kauniina jatkuneen syksyn, jolloin vielä lokakuussakin kukkivat puolukat uudelleen metsässä.
Esimerkiksi vuosi 1957, - muistatteko siitä mitään?
- Muistatteko, millainen se talvi sitten olikaan?
:)
Muistan joskus kauan sitten tällaisen pitkälle kauniina jatkuneen syksyn, jolloin vielä lokakuussakin kukkivat puolukat uudelleen metsässä.
Esimerkiksi vuosi 1957, - muistatteko siitä mitään?
- Muistatteko, millainen se talvi sitten olikaan?
:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla kukkii orvokit vielä aivan valtoimenaan,
Eilen tuossa ajellessani näin pietaryrtin, siankärsämön, lupiinin ja keltanon.
Enpä ole marraskuussa nähnyt niin monen kasvin enää avaavan kukkiaan, naapurin pihassa on spireaa ja siellä täällä nuo pinkit kukkaset pyrkii esiin.
Meidän pihassa on vielä nuorissa sireenin vesoissa aivan vihreät lehdet.
Luonto sekoilee näistä lämpimistä päivistä, puistoissa mustesieni kasvaa valtoimenaan, joku näytti niitä keräävän, olisiko parempi jättää ne lyijypitoiset vaan koristeeksi.
Miten käy sitten keväällä jos nuo silmut viottuu vaikka omenapuissa, saadaanko satoa.
En kyllä muista muuta kuin sen missä asuin, sinä vuonna eikä keskustassa paljon tullut seurattua, lumetkin ajetaan pois kaduilta.
Luonnonkukkia ihailin minäkin vielä metsälenkilläni ja ihmettelin.
Noista puiden silmuista vielä, niillä on aiheet jo valmiina seuraaviinkin silmuihin jos nämä vahingoittuvat.
Luin siitä kerran, kun 80-90 luvun vaihteessa pakkasyö vei kaikki hiirenkorvat Vapun tienoolla.
Synkkä oli näky kun ne mustuivat, mutta yllättävän nopeasti kehittyi uudet silmut viherjöimään.
Nyt on saanut pukeutua niin huolettoman kevyesti, että siitä on ihan nauttinut:) Nurmi viherjöi pihallakin keventäen syysilmettä ja koko marraskuukin on veikattu lämpimäksi.
En ole koskaan masentunut syksyllä, vaikka pimeneekin nopeasti, koska kodin lämpö ja suloisuus on silloin arvossaan.
Eihän tässä monta viikkoa enää olekaan, niin ollaan taas siellä pimeän pohjalla, jonka Joulu niin herttaisesti valaisee!
Siitähän se alkaa taas valoon päin taival! Lumikin jo silloin kai hohtaa valkeuttaan ja kirpakat pakkaset saa vain kotiintulon tuntumaan entistä ihanammalta.
Paljon on meillä vaihteluita vuodenajoissamme.