onko kohtalotovereita? miniä ei halunnut että olisin lasten seurana. sanoi että lapset unohtaa oman äitinsä.nyttemmin eronneet ja näin ollen menetin heidät äidin suvulle. itkettää vieläkin vaikka siitä on 6vuotta.
en saa olla
isoäiti
4467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitäköhän miniäsi tarkoitti sanoessaan "lapset unohtaa oman äitinsä", kukakohan unohtaa äitinsä mummolavisiittien aikana !
Ota yhteyttä miniäsi äitiin siis siihen toiseen mummoon ja yritä sitä kautta lähteä purkamaan vyyhteä, jos poikasi ei siihen kykene tai ole halukas.
Mun mielestä on tosi hölmöä erottaa isoäiti lapsenlapsistaan. Suppeaa ja itsekästä.
Meillä isoäiti (anoppi) ei halunnut pitää meihin mitään yhteyttä mieheni kuoleman jälkeen. Hautajaisissa viimeksi tavattiin ja haukut sain arkun vieressä. Pari kertaa yritin ottaa kontaktia mutta turhaan.
Tässä mielessä kohtalontoveri, mutta anopin taholta.
.. ettei minä halua antaa lastensa tavata ex-puolison sukua.
Sinä anoppi, miten kohtelit tätä miniää silloin kun hän vielä suvussa mukana oli? Miten kohtelit ja miten suhtauduit hänen lapsiinsa?
Minun lasteni isovanhemmat sivuuttivat minut kokonaan. Äidin neuvosta ei kannata välittää, vaikka kyseessä olisi yskänlääkkeen annostelu. Me eletään täällä miten vaan ja tälleen vaan.. eli kuin pellossa, ilman käytös- ruokapöytä- tai puhtaus-tapoja.
Minä en ollut yhtään mitään. Se osoitettiin lapsille koko ajan. Eihän minusta tarvinnut välittää.
Lapset eivät saaneet soittaa minulle kun olivat mummolassa. Tulee kalliiksi. Eivät saaneet ikävöidä: mitä sinä sitä, täällähän on hyvä olla.
Viettivät siis viikonloppuja ja lomia mummolassa ja isällään sen jälkeen kun erosin lasten isästä. Siitäkin minua syyllistettiin, eivät he tienneet mitä se arki senkaverin kanssa oli, en ole kertonut; eivät uskoisi kuitenkaan vaan jatkaisivat haukkumista.
Tällä tavalla lapsi voidaan saada unohtamaan oma äiti ja nousemaan omaa äitiään vastaan!
Sori, laitoin vahingossa saman nimimerkin kuin edellinenkin, ollaan sitten mini¨ä nro 2 .
kysyit et millainen oli suhde miniään? itselläni ei ollut tyttöä ja otin hänet omana tyttönäni ns. vastaan. mutta en tuppaantunut heidän elämään, mielummin kysyin et miten voin olla avuksi.ihan taka-alalla odotin et poikani kävis kattomassa äitiään eli minua. sitten kun vihdoin tuli niin miniä perässä et tuu kotiin. hmmm. sairasta mun mielestä ku kuiteski eros miehestään. mustasukkaisuus otti vallan. ei luottamusta pätkääkään.