Naurettavaa järkkäri-intoilua, marketista vaan 199€ maksava Canon D1100 ja
pakkozoomi 18-55mm. mukana. Kaikki aitoa muovia, paitsi kaulahihnan kiinnitys-
lenkit runkoon. Innokkaat ostajat tulevat tänne toitottamaan, että kyllä järkkärillä
tulee niin paljon parempia kuvia, kuin pokkarilla, selvä, eihän hyviin kuviin muuta tarvitakkaan, kuin muovinen rupsujärkkäri ja mitään ei tarvitse opetella, sen kun
painaa nappia, niin mestariluokan otos on valmis.
pakkozoomi 18-55mm. mukana. Kaikki aitoa muovia, paitsi kaulahihnan kiinnitys-
lenkit runkoon. Innokkaat ostajat tulevat tänne toitottamaan, että kyllä järkkärillä
tulee niin paljon parempia kuvia, kuin pokkarilla, selvä, eihän hyviin kuviin muuta tarvitakkaan, kuin muovinen rupsujärkkäri ja mitään ei tarvitse opetella, sen kun
painaa nappia, niin mestariluokan otos on valmis.
Vastaukset 27
Vanhimmat
psyykksiä ongelmia asian suhteen?
Ei minulla, mutta tälläisen muoviroskan ostajilla täytyy olla aika pimeä vintti.
Tuosta voi alkaa ja ajan mittaan parantaa kalustoa. Kroppijärkkärillä tulee todella parempaa jälkeä kuin pikkukenno pokkarilla tai bridgellä. En tosin ole noita Canoneita kokeillut mutta tuskin ne juurikaan Nikonille häviävät, enempi se on makuasiaa.
Itse kuvaan bridgellä ja järkkärillä ja kuvissa on suuri ero jos tehdään isoja ja katsotaan tarkkaan. A4 koossa eroa ei paljoa vielä huomaa.
Kuinka moni meistä tulostaa A4 suurempia tulosteita ? Osasuurennokset ja
tiukat rajaukset ovat sitten eri asia, sitten liikutaakin jo eri tiellä, jossa markettien
muoviroskalla ei ole mitään asiaa. Välineet tarpeen mukaan, mutta markettipaska
järkkäripaketit eivät ole tarkoitettu valokuvausharrastukseen, käyhän ne räpsimiseen ja kaulassa roikkumassa voi olla niin katu-uskottava että.
Eiköhän 30x40cm kuva ole melko tavallinen? Itse teen niitä viikottain.
Kyllä niihin piisaa markettien halpisjärkkäritkin, vielä paremmin kun siihen vaihtaa paremman optiikan.
Itse oon kuvannut digijärkkäreillä vuodesta 2002, ne olivat aikamoista roskaa nykyisiin halpisjärkkäreihin verrattuna mutta tulipa niilläkin otettua yli 40x50 cm kuvia. Kovasti ne asiakkaillekin kelpas.
Harvalla on ees kotona sellasta monitoimi printteriä jolla halvalla aikaan saisi
A4 kokoa suurempia valokuvia niillä musteilla joita omisistaa sille valokuvapaperille jota kotona on kin saatavilla?
Monelta menee kaikki rahat´jo kamerakauppaan vaikkei hankkisi sieltä
A3 kokosta valokuvatulostinta?
Ei mullakaan ole isoa tulostinta kotona, mutta lähidigilabbis (nojoo 30 km päässä) tekee max.30x90 cm kuvia valokuvapaperille ja tulostaa suurempaakin.
Markettijärkkärin laatu riittää jokatapauksessa tuommosiin kuviin, paljon paremmin kuin joku rupunen pokkari.
Halpaa valokuvaaminen on, kun vertaa mihin muuhun ihmisillä tuntuu olevan varaa, on siitä kiinni mihin sen suuntaa. Nuoriso ajelee käsittömän kalliilla mopoautolla ja vanhemmilla kalliit autot.ym....
Kaikilla ei tietysti ole rahaa edes tarpeeksi, itsekkin jonkinverran tarvittisin lisää.
Ainakin minulla on A3 tulostin. Hintaero A4 tulostimen ja sen välillä on pieni, joten kyse ei ole rahasta. Isompi tulostin tulostaa nätisti niin kymppikuvat kuin kaikki välikootkin. Enemmän kyse on siitä, mihin tulostimen saa mahtumaan.
no ei muuten oo kuyspy ifoliriolilta. väitän etä kymppikuvii tehdään 90% vähintään
Väitän että suurin osa kaikista kuvista menee nettiin huomattavasti pienennettynä. Eli ihan sama onko pokkari vai järkkäri vai peräti kännykamera, siellä ne kaikki makaa postikortin kokoisina.
Joka neljäs suomalainen harrastaa valokuvausta erään kyselyn mukaan. Ei ne kaikki kanna järkkäriä eivätkä myy otoksiaan.
Onneksi ei 80-luvulla käyty näin kuumaa keskustelua pokkareiden ja järkkäreiden eroista, olisi monet häät ja hautajaiset jäänyt kuvaamatta.
Taiveaho on oikeassa, aika vähän näkee kuvia täydellä erottelulla netissä. Omani jotka kamerasta tukevat noin 4000x3000 kokoisina lykkään verkkoon 1600 pitkä sivu kokoisina. Lisäksi niitä tuo Picasa käsittelee muutoinkin informaatiota vähentäen koska noin 7M kuvasta lähtee n. 0,4M kopio nettialbumiin. Noista kuvista ei koskaan voi päätellä millaista jälkeä joku kamera tekee. Jos sitä haluaa katsella niin varsin hyviä reaalikokoisia kuvia on testisivustojen ja valmistajien omien sivujen yhteydestä löydettävissä.
Itse kuvaan pääasiassa järkkärillä mutta ajoittain joissain tilanteissa myös bridgellä (nimitys josta jotkut eivät pidä) eivätkä niiden kuvat enää verkossa paljoakaan eroa järkkärikuvissa. Virheet häipynevät siinä muutosprosessissa jolla kuvaa pienennetään.
Varsinkin alhaisessa valaistuksessa järkkäri kuitenkin lyö nuo pienikennoiset laudalta kirkkaasti. Samoin jos haluaa häivyttää taustaa niin järkkäri on ainoa oikea.
No ei tuo alempi mitenkään toitottanut järkkärin hyviä kuvia, kun ei käy kun videointiin tuo kamera.
Wikipedia:
Suomalaiset käyttävät 86 kg muovia/asukas/vuosi. Se on vähemmän kuin länsimaissa keskimäärin. Länsi-Euroopassa muovia käytettiin yhteensä 47 miljoonaa tonnia 2004. Käyttötarkoituksen mukaan muovin kulutus jakautuu seuraavasti: 37 % pakkauksiin, 19 % rakenteisiin, 9 % elektroniikkaan ja 20 % muihin kohteisiin.[3]
Varhaisimmat ja vakiintuneimmat käyttökohteet muoville ovat sähköteollisuudessa.[4] Muovin eristeominaisuudet, lujuus, kestävyys sekä haluttaessa liekinkestävyys tekevät siitä optimaalisen materiaalin pistokkeille, sulakkeille, sähköjohtimien kuorille ja sähkölaitteiden koteloinneille.
Ei tuota muovien käyttöä voi välttää nykypäivänä. Jos on noin paha muovifobia niin kannattaa mennä hoitoon tai hankkia asunto keskeltä korpea ilman mitään sähköä ja viemäröintiä koska ne sisältävät kaikkia muovia.Limsatkin kannattaa ostaa vain lasipulloissa.
Mistä muovia tehdään sitten kun öljy loppuu?
1980-l. kuukin että Lada-autoissa olisi ollut muoviosia jotka on tehty turpeesta.
No vaikka tärkkelyksestä.....
Onpa hassu sairaus tuo muovifobia.
Monella näkyy olevan tietokoneessakin muoviset rupsukuoret, näillä sitten säädetään mestariluokan kuvia – ihan järkytävää tietokoneintoilua.
Niin ja esim. lentokoneissa käytetään paljon noita "muovirimpulaosia" ihan kantavissa runkoranketeissakin.
Muoveja on muuten montaa eri laatua ja hintaa..sekä sorttia
Myös kerta ja kesto muovia arvaas kumpi on halvempaa?
Teoriassa kierretettävä kiertomuovikaan ei aina välttämättä pääse takasin
kiertokulkuun..kaikkea muovia ei kannata panna takkaan!
Kirkas akryylimuovi voi olla aika paljon kalliimpaa kun halpa akkunaklasi..
vaikkapa 1000markkaa / neliömetri riippuen tietysti sen paksuudesta?
Oudointa on ettei järkkärikameran runkoja juuri näe sorttiasemilla?
Mihin ne entiset joutuvat?
ei tuo ota sen parempii kuin mun pana 150 lisäksi siinä on paljo ennemmän hyötyominaisuuksii.
Hyötyominaisuuksia ovat hyvät rullat ajalle ja aukolle.
Tuokin pana on vain yhdistelmä huonosta lasista liitettynä liian pieneen kennoon.
Muovi on helposti työstettävää ja yleensä halpaa.
Haluaisitko maksaa tuosta D1100:sta satoja euroja enemmän jos se olisi tehty vaikkapa raudasta?
Ei se rauta kuvia paranna turhaa itkua muovista jos pitää laitteista huolta niin pärjää muovilla.Sitten taas eri asia jos on hällä väliä asenne kamerat hajoo yhtenään.
"Mistä muovia tehdään sitten kun öljy loppuu?"
Muovia voi tehdä mm. maidosta.
Olen kuvannut ja vedostanut 1960-luvulta saakka. Järkkäritasolle ”nousin” ja oman pimiöarsenaalin hankin 1970-luvun alussa. Sittemmin 1980-luvulla kuvasin ennen kaikkea diamateriaalille. Tulokset ovat jopa jonkinasteinen säilytysongelma. Jonkinlaista fotoharrastuspohjaa minulla siis on, uskaltaisin väittää.
Digiaikaan siirryin keväällä 2000 ja minulle riitti pokkari aluksi vallan hyvin. Silloin alkuvaiheessa leikkiin piti silti investoida noin 1000 €. Nyt tuo 11½ vuoden takainen kalusto luokitellaan tietenkin jo museokamaksi ja uutta, parempaa värkkiä saa aivan pikkurahalla.
Vasta tänä syksynä olen hankkinut ensimmäisen digijärkkärini. Rahaa minulla olisi ollut käytettävissä enemmänkin, mutta en nähnyt mitään järkevää syytä panostaa aloituspakettiin enempää kuin ~700 € (kamera zoomlinssi 500 €, salama 200 €). Säästyneellä rahalla ostan jotain muuta kivaa.
En usko, että olisin tuloksiin juurikaan tyytyväisempi, jos olisin käyttänyt rahaa tuplat tai triplat. Marketista ostetun muovisen tarjous-rupsujärkkärin hinta/laatu-suhde on minulle enemmän kuin oikea.
Ammattilaisilla tietenkin eri kriteerit.
Muovista voi rakentaa myös tukevan tuntuisia kameroita. Esimerkiksi halpa Nikon D40 on tosi jämäkkä hintaisekseen. Ei natise, eikä tunnu heppoiselle "muovilaatikolle".
Samaa mieltä myös tuon edellisen kirjoittajan kanssa.
Vertaa sen muovikameran kuvanlaatua 2000-luvun alun ammattimalleihin, jotka maksoivat henkilöauton verran. Nykyään jopa halvimmat ixukset pärjää vertailussa vanhoille pröö-järkkäreille.
Minusta se vasta on ihme kun jonkun mielenterveys järkkyy toisten tekemien kameraostosten takia?
Useimmille näyttää myös mahdottomalta ymmärtää, että kuvan laatu ei johdu kameran tyypistä.
”järkkärillä tulee niin paljon parempia kuvia, kuin pokkarilla”
Eihän se noin mene vaan järkkäri on monipuolisempi kuin pokkari (voi ostaa nenmmän erilaisia lisukkeita).
Hyvässä pokkarissa on yleensä parempi kuvanlaatu kuin saman hintaisessa järkkärissä.