Moi
Tätä aihetta on sivuttu aiemminkin palstalla, mutta ajattelin silti kysyä. Onko lääkiksissä oikeasti niin kamala yhteishenki kun joskus niin kuulee väitettävän? Siis ihan henkistä väkivaltaa ym.? Toisaalta monet lääkisläiset puhuu paljon kollegiaalisuudesta jne.? Mikä siis on totuus? Vaihteleeko ilmapiiri hyvin voimakkaasti vuosikurssin tai kaupungin mukaan? En kestäisi sellaista kiusaamista, kun koulussakin kiusattiin useampi vuosi. Itse asiassa tuskin kestäisin sellaista kiusaamista muutenkaan, jota olen kuullut eräässä lääkiksessä tapahtuvan. Pelottavaa...Jotkut sairaanhoitajat kyykyttämässä kyllä kestäisi, mutta vertaisryhmän kiusaamista en jaksaisi. Vai pitäisikö hakea suosiolla vaikka luonnontieteelliseen, siellähän on kaikki vähän omituisia muutenkin? :)
Tätä aihetta on sivuttu aiemminkin palstalla, mutta ajattelin silti kysyä. Onko lääkiksissä oikeasti niin kamala yhteishenki kun joskus niin kuulee väitettävän? Siis ihan henkistä väkivaltaa ym.? Toisaalta monet lääkisläiset puhuu paljon kollegiaalisuudesta jne.? Mikä siis on totuus? Vaihteleeko ilmapiiri hyvin voimakkaasti vuosikurssin tai kaupungin mukaan? En kestäisi sellaista kiusaamista, kun koulussakin kiusattiin useampi vuosi. Itse asiassa tuskin kestäisin sellaista kiusaamista muutenkaan, jota olen kuullut eräässä lääkiksessä tapahtuvan. Pelottavaa...Jotkut sairaanhoitajat kyykyttämässä kyllä kestäisi, mutta vertaisryhmän kiusaamista en jaksaisi. Vai pitäisikö hakea suosiolla vaikka luonnontieteelliseen, siellähän on kaikki vähän omituisia muutenkin? :)
Vastaukset 28
Vanhimmat
Lääkiksessä on vielä ihan siedettävä henki omasta mielestäni ainakin! Humaani ala ja potilaiden parantaminen perimmäinen tarkoitus! Oikikseen kait ne suurimmat kusipäät menee! Olen kuullut että siellä joutuu tälläiseksi kiusatuksi jos ei itse ole tämmöinen kusipäinen rikkaan suvun vesa!
Aika paljon riippuu varmaan vuosikurssistakin. Yleisesti kai ilmapiiri on huononemaan päin. Ihmiset ovat nykypäivänä yhä individualistisempia ja vähemmän yhteisestä hyvästä kiinnostuneita. Suurinta osaa ei varmaan varsinaisesti kiusata koko opiskeluaikana. Kuitenkin, jos realisteja ollaan, niin yli sadan ihmisen vuosikurssilla kiusataan takuulla vähintään muutamaa ihmistä ainakin satunnaisesti opiskeluiden aikana.
Kiusatuksi voi joutua kuka tahansa. Syyksi voi täällä aikuisten yliopistossa kelvata esim. liian hyvä opintomenestys, liian hyvät kesätyöpaikat ja amanuenssuurit, liiallinen laihuus tai lihavuus, tunnollisuus, vammaisuus, pitkäaikaissairaus tai mielenterveyden ongelma. Tai mikä vaan. Yleensä syy on täysin järjetön, mutta henkinen väkivalta selitellään vaikka niin, että kohteella on hankala persoonallisuus, kohde on muka jotenkin ylimielinen, kusipää, alalle soveltumaton, vääräoppinen jne jne. Kaikki nämä selitykset ovat toki pelkkiä tekosyitä ja itsepetosta, joilla oma tuhoava toiminta perustellaan. Kiusaajat ovat vähän niin kuin pikkulapsia, jotka menevät hiekkalaatikolle potkaisemaan toisten tekemät hiekkakakut pelkästä tuhoamisen vimmasta. Kasvatus on jäänyt puolitiehen, sosiaalisuus on opittu vain osittain. Luonnehäiriöitäkin esiintyy myös lääkäreiden keskuudessa.
Olen törmännyt useampaankin kiusaamistapaukseen lääkisaikanani. Lääketieteen opiskelijat ovat keskimäärin muuta väestöä empaattisempia opiskeluiden alussa. Se empatia vain jakaantuu kovin epätasaisesti.
En siltikään jättäisi hakematta tälle mahtavalle alalle. Täällä on myös paljon hyviä ihmisiä. Osa heistä ei pidä paljoakaan melua itsestään. Sinuna hakeutuisin niiden empaattisten seuraan ja jättäisin ilkeämmän aineksen vähemmälle huomiolle.
Joskus ihmettelen sitä kollegiaalisuuden mainostamista, sillä eihän edellä kertomani sovi siihen. Ehkä on myös niin, että osa opiskelijoista käyttäytyy hyvinkin kollegiaalisesti ja avuliaasti. Osa taas ottaa vain hyödyt irti kollegiaalisuudesta, mutta ei itse toimi sitä edistäen, tai sitten on kollegiaalinen vain omille kavereille.
No hohhoijaa. Kiusaamista siellä ja täällä. Oikeesti useimmissa "kiusaamis"tapauksissa on kyse henkilökemioista. Huonosti käyttäytyviä ylimielisiä kusipäitä pitääkin vähän ojentaa. Eihän huonosti käyttäytyvää lastakaan jätettä kuritta. Luunappia otsaan ja tukistukset, tarvittaessa vyötä. Jo loppuu kusipäisyys. Lasten kurittaminen pitäisi sallia jotta kusipäisyys vähenisi. Lääkiksessä on ihan mahtava ilmapiiri. Ketään ei syrjitä tai kiusata ellei aihetta ole. Tottakai vammaisia, mt-potilaita ym. katotaan vähän kieroon. Oikeesti miten ne selviytyy raskaassa lääkärin ammatissa? Sori jos joku loukkaantuu mutta näin nämä asiat on. Sitä saa mitä tilaa.
Tämä viesti oli siinä mielessä mielenkiintoinen että ensin puhuttiin että ylimielisiä kusipäitä pitäisi laittaa ruotuun ja lopuksi puhuttiin että "vammaisia tottakai katsotaan kieroon", tässä nyt on jotaki hämärää ristiriitaa jos ymmärrät mitä tarkoitan!? Oliko viestisi tarkoitus olla siis humaani vai kusipäinen!?
Viestin tarkoitus oli kertoa tosiasiat. On humaania ilmaista tietyille ihmisille, että he ei ole lääkäriainesta. En usko siihen että ainakaan täällä Kuopiossa kiusattaisiin ketään. Kiusaaminen on yleensä ihmisen päänsisäinen tuntemus. Varsinkin lääkiksessä lähes kaikki on huippukollegiaalisia :3
Aika pimeää keskustelua. Kuopioon ei ilm. kannata hakea?
Eiköhän ihme että trollit tykkäävät kirjoitella tänne, kun kaikki tänne kirjoitettu uskotaan suoraan.
Osataan sitä muissakin Itä-Suomen yliopiston tiedekunnissa:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/6578-naispuolisia-teologian-opiskelijoita-painostettu-luopumaan-pappishaaveista?start=10#kommentit
Voi kuule. Voin sanoa, että sinne mennessäsi olet kaulaasi myöten syvällä faecesissa. Lääkis sellainen pikkulasten juonittelun maailma, ettet uskokaan. Pahiten alakynnessä ovat ne kiltit ja auttavaiset ihmiset. Seurakunnat ja sairaalat pahimpia työpaikkakiusaamisen pesäkkeitä. Se toiminta alkaa jo opiskeluaikana.
It's funny 'cause it's true.
Amen!
No enpä usko, että voit kikkailla itsesi välttymään kiusaamiselta tiedekunnan valitsemisella. Tai koulun. Tai työpaikan. Itseasiassa sinun pitäisi myös lukkiutua neljän seinän sisään ja lakata pyörimästä tällaisilla keskustelupalstoilla. Oikeastaan katkaista koko nettiyhteys, eihän sitä tiedä, mitä jossain Facebookissakin tulee vastaan.
Kiusaaminen on ikävä ilmiö, jota voi kohdata missä vaan, ajasta tai paikasta riippumatta. Seuraa vaan unelmiasi, ja jätä mahdolliset kampitusyritykset omaan arvoonsa. Vai eikö harmittaisi, jos tulisitkin kiusatuksi vaikka siellä fysiikan laitoksella, jos muuten olisit valinnut lääkiksen?
Olisiko syynä kiusaamisen se, että lääkis on täynnä pilalle hemmoteltuja kersoja. Vanhemmat on akateemisesti koulutetut ja vähintään keskiluokkainen on tausta. Koko elämä on mennyt, ehkä yksittäistä välivuotta lukuunottamatta, yhtenä bilettämisen, urheilun ja opiskelun onnellisena putkena. Vanhemmat on aina vain ylistäneet ja ihailleet fiksua lasta.
Ennen kaikkea ole oma itsesi, vaikka muut sanoisivat mitä!
PS. Sellaista kohdatessa apua voi hakea esim. YTHS:ltä, yliopiston häirintäyhdyshenkilöltä tai rikosuhripäivystyksestä. Usein kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit esim. syrjintä, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai ilkivalta. Myös esim. lähestymiskielto voi olla mahdollinen. Jo pelkästään esim. perusteeton vihjailu toisen mielenterveyden ongelmista voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.
Opetuksen aikana tapahtuvaan häirintään yliopisto voi puuttua esim. erottamalla määräaikaisesti kiusaajan.
Onko se totta että oikiksessa opiskelee pelkkiä rikkaan suvun kusipäisiä hemmoteltuja pentuja, kun ei oikeen tiedä miten suhtautua, kuulee niin erilaisia tarinoita eri suunnista, jotku haukkuu ilmapiiriä ja ihmisiä siellä ihan kauheeksi, toiset sanoo että kaikki siellä olevat on jotaki kreikkalaisen mytologian jumalia, mikä on totuus!?
Ensinäkin, vaikka olisi taustaltaan ylempää keskiluokkaa tai jopa yläluokkaa, se ei välttämättä tarkoita sitä, että on hemmoteltu kusipää. Toki näitäkin on, mutta keskimäärin ihmisille on sietämätöntä, jos joku on kaunis, älykäs, rikas ja vielä mukavakin. Jotain on kateellisten aina arvosteltava.
Ja oikikseen ja lääkikseen hakeutuu varmasti keskimäärin enemmän vauraan perheen vesoja, koska nämä eivät halua tinkiä opitusta elintasosta ja perheen arvot ehkä kallistuvat akateemiseen koulutukseen päin. Duunariperheen lapsi taas on tottunut näkemään, että vähemmälläkin tulee toimeen ihan kivasti ja vanhemmat eivät mainittavasti ehkä arvosta korkeaa koulutusta. SIlloin on huomattavasti vaikeampaa itse nousta tavoittelemaan jotain, mikä vaatii paljon aikaa ja vaivaa ja johon ei välttämättä saa edes kannustusta, ehkä jopa päinvastoin.
*kateuskortti*
Opiskelin lääketiedettä Helsingin yliopistossa vuosina 1978-1984 ja haluan varoittaa kaikkia siitä mihin se johtaa. Jo ensimmäisenä vuonna minulle tuli se miehille niin tavallinen ongelma, tukanlähtö. Pian jätin tyttöystäväni ja aloin seurustella miehen kanssa. Voisin tuoda esimerkkejä siitä, miten lääketieteen opiskelu ja homoseksuaalisuus kulkevat käsi kädessä. Toinen edistää toista.
Uskonpuhdistaja Martti Luther vertasi Rooman kirkkoa petoon, joka pyrkii valtaan keinoja kaihtamatta. Jotkut nykyajan kirjailijat ja uskovaiset ennustavat, että kun kansa on saanut tarpeekseen tästä irstailusta, Rooman kirkon työntekijöitä oottaa hirvittävä kohtalo. He joutuvat teloitusten ja verilöylyjen kohteeksi. Kansa raivostuu, kun he huomaavat, että heitä on petetty. On aika tehdä jälleen uskonpuhdistus.
Keskustelin opintojeni aikana erään kerran lääketieteen professorin kanssa näistä asioista. Kun en vastannut myöntyvästi hänen lemmenkutsuihinsa, hän sanoi, että täytyy olla jotain vikaa päässä. Sanotaan mielisairaaksi, jos ei antaudu homoseksualismiin.
On erittäin vaikea ja vastenmielistä kirjoittaa tällaisista asioista. Mutta minunkin kärsivällisyydellä on rajansa. Yli kolmekymmentä (30) vuotta olen joutunut kärsimään siitä, että lääketieteellinen tiedekunta haluaa edistää perverssiä, homoseksualista elämänmuotoa. Kaikki ihmissuhteet on melkein täydellisesti rikottu, että hyväksyisin niiden tilalle homoseksualisuuden. Elämä on muutenkin tuhottu.
Minut on pantu sairaseläkkeelle vuonna 2008 siltä varalta, että jos sattuisin pääsemään perille niistä keinoista joita käytetään. Keinot eivät kestä päivänvaloa. Se sairaus on vain paperilla. Aina voitaisiin sanoa: "Hän on mielisairas. älkää uskoko sen juttuja."
Jaha jaha.
Olet saanut liian ison annoksen ns. homokaasua ja tautiin ei valitettavasti ole hoitoa. Ks. tarkemmin Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/Homokaasu
Vaikuttaa pelottavalta. Taidan hakea mieluummin sairaanhoitajaksi.
Heh :D Hauska.
Ei kannata hakee, koska kun et hae mä pääsen helpommin sisään ;)
Kunhan pidät vaan itsestäsi, maalaisjärjestäsi ja arvoistasi huolta, niin pärjäät kyllä minkälaisessa sakissa tahansa - oli se sitten lääkiksessä tai jossakin muualla. :)
Lääkikseen haetaan (arvelen) kolmesta syystä, raha, status tai halu auttaa. Ensimmäinen on ok, viimeinen hieno, ja keskimmäinen se joka houkuttelee epävarmoja m*lkkuja, eli potentiaalisia kiusaajia, alalle. Kiusaajia kohtaat missä hyvänsä, luota itseesi ja valitse ala jolle haluat. Opiskelu ottaa jonkun vuoden, ammatissa toimit pitkään.
Hyvä palkka, varma duuni, varmasti paljon myös hienoja kavereita, go for it! Ääliöitä on kaikkialla, valitse seurasi, ja unohda muut!
Hae vaan. Lääkärillä on varma työ. Älä kiusaamisesta piittaa. Ole oma itsesi. Kaikilla aloilla on olemassa piruja.
Kiusaamisestahan harvemmin puhutaan ääneen, mutta sitä ilmenee aina paikoitellen. Tämä on valitettava totuus. Mielestäni aikuisten kohdalla toisen kunnioittaminen on ihan minimivaatimus. Kiusaaminen on sivistyksen ja käytöstapojen puutetta. Usein ihminen, joka puhuu toisesta ihmisestä, kertoo itse asiassa itsestään hyvin paljon.
En suosittele lääkistä, koska koko epämääräinen opiskelukujanjuoksu "run the gauntlet" tyyppinen suokuirin ralli, olisi juostava kuudessa vuodessa tai opinnot taikaiskusta vanhenevat. Toisin kuin niillä dinosauruksilla, jotka saivat jotenkin opintonsa läpi kuin taikaiskusta. Täysin käsittämätön härski järjestelmä, mikä pitäisi kaivaa kuin ällöttävä kysta tai paise koko maailmalle haisemaan.