Onko terapiasta edes sen verran apua, että elämänlaatu paranee?
Vai jopa selvemmin?
Kuinka kauan yleensä käydään terapiassa( 1krt/vko), jos ongelma on pakko-oireet?
Voiko päästä sen jälkeen kokonaan eroon lääkkeistä?
Vai jopa selvemmin?
Kuinka kauan yleensä käydään terapiassa( 1krt/vko), jos ongelma on pakko-oireet?
Voiko päästä sen jälkeen kokonaan eroon lääkkeistä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
itteäni kiinnostais myös tietää..
vaikea antaa selvää vastausta, monesti saattaa kärsiä muistakin vaivoista kun pakkoneuroosista, esim.sos.tilanteiden pelosta jne.
-terapiasta voi oppia uusia tapoja suhtautua ongelmiin, ja kuinka elää pakkoneurootikkona, tosin miksei myös parantua ongelmista, se on hyvin yksilökohtaista ja riippuu täysin ongelmista.
-Näin ollen terapian kesto sitten on myös yksilöllistä.
-kelasta saa tukea psykoterapiaan, maksaako se nyt puolet suunnilleen, ja myöntävät vuoden kerrallaan.
Ensin mennään normaalille lääkärille, joka liattaa lähetteen ilmaiseen kunnalliseen terapiaan. Sitten sinne arviointiin, jos pääsee sisään terapia on ainakin meidän kunnassa tiivis n. 6 kuukauden setti. Sitten jos ongelmat eivät ole korjautuneet haetaan kelaterapiaa. Minun ikäiselläni (alle 25-vuotiaalla) terapiasta korvataan enemmän kuin puolet. Hinta on yleensä n. 70e, josta jää maksettavaa 20 euroa. Terapia on siis yleensä kerran viikkoon.
Kokonaispituus riippuu ongelman tasosta.
Itse kieltätydyin lääkkeistä ja olen nyt n. 10 kertaa käynyt terapeutilla ja oloni on kohentunut huomattavasti. Pakko-oireeni ovat keventyneet puoleen..
("Sairauteni": pakko-oireet, pelot, masennus ja ahdistus.)
Oman kokemuksen mukaan terapia voi auttaa valtavasti pakko-oireiseen häiriöön. Itse olen käynyt kahdella eri terapeutilla (1 kerta/vko). Ensimmäinen terapia ei auttanut juurikaan, mutta kun pääsin sen jälkeen kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan terapeutille, jolla oli kokemusta OCD:n hoidosta, alkoi edistystä tapahtua nopeasti. Nyt tätä "hyvää terapiaa" on takana n.vuosi ja pakko-oireista on vain murto-osa jäljellä. Voi olla, että ocd on pysyvästi osa elämääni. Nyt pystyn kuitenkin tunnistamaan ocd:n tuottamia ajatuksia ja suhtautumaan niihin siten, etteivät ajatuksen johda ritualisointiin ja vie minua mukanaan. Kokeilin pahimpana aikana lääkitystä puolen vuoden ajan, mutten ole tarvinnut lääkkeitä tämän jälkeen.