En luovu sinusta ja siitä mitä meillä oli. Joskus vielä saamme uuden tilaisuuden. Vaikka sitten vasta vanhuksina.
P*rkele!
sen lupaan!
391361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Se ei käy. Se pitää toteutua aikaisemmin. Vältämättä vanhuutta tule edes näkemään, kun hiukset harmaantuu ja aivot rapistuu. Oletko mies vaikonainen?
Meillä oli aikoinaan jotain sellaista jota en ollut koskaan ennen kokenut. Enkä usko enää koskaan kokevanikaan. Hän on mielessäni päivittäin vieläkin. Ajattelen häntä sielunkumppanina, en enää elämänkumppanina. Tämä kappale kuvaa tilannetta parhaiten.
http://www.youtube.com/watch?v=GrB-BDH79Nk
Mistä tiedät että hänkin tunsi samoin?
Läheiset ihmiset keskustelevat avoimesti asioista toistensa kanssa.
Allekirjoitan laulun sanat täysin.
Toivossa on hyvä elää. Kai hän odottaa sinua ja tapaatte vielä jos niin on tarkoitettu. Jos tapaatte se voi olla ihan mahdollista että saatte uuden tilaisuuden.
Sielunkumppanuuden kyllä tunnistaa sisämässään kun hän on ajatuksissa.
Ja p*rkelettähän siihen ei kolmanneksi oteta, muuten menee kaikki päin p.......!
No ketä sinä kaipaat noin kovin?..naista? mistäpäin? vai,,,
Onko sillä väliä?
Jos sinä olet täällä etsimässä jotakuta, niin tee aloitus jossa kerrot nimenne. Ei sekään mihinkään johda, eikä kukaan ketään tunnista, mutta tulee ainakin todistettua ettei täällä kannata turhaan unelmoida. Mieltään täällä on hyvä purkaa. Unelmoinnissa ei ole mitään väärää, mutta todellisuuden tajun olisi täälläkin oltava mukana. Muuten sekoaa pää. Niitä on täällä nähty...
Miksi mennyt aikamuoto ? Mikä meni perseelleen ?
Miksi olet utelias?
hei, älä kirjota tänne mitään jos noin närvi höyryy tavallisesta kysymyksestä !!
Saisiko saman suomeksi?
Miksi vastata noin kelleen kuten " lypsäjälle, miksi olet utelias " . Asialliseen kysymykseen ?? Sitä imehtelin. Saahan täällä kysellä.
Se mitä teillä joskus oli ?
Tänne.
No se ois jo kyllä paha jos jotain kaunista hukataan näille paskanjauhantasivuille.
niin hullu voi sentään olla.
sit mitään ollutkaan.
ei se enää sitten saata onnistua jos esim. avioidun tai jään auton alle ja saatatpa sinäkin vaikka liukastua banaanin kuoreen tai tukehtua tekareihin, toivottavasti tämä nyt oli vitsi ja oikeasti koetat edes ennen sitä aikaa; minulla on taito aloittaa alusta joten tuskin enää vuosien päästä kytee minkäänlaista tunnetta ilman että rakkaus olisi päässyt edes valloilleen kunnolla :/
älä ole negatiivinen toisen omista ajatuksista. Jos hän tahtoo toteuttaa rakkautensa 50-vuoden päästä, on hänellä siihen oikeus. Ei toisten mielipiteitä pidä väheksyä ja nujertaa. Toivotan ap.lle onnea rakkauteensa sitten vuosien vuosien päästä. Ja toivottavasti sinä ja hän olette vielä elossa ja muistatte toisenne, hyvällä
Vaipoissa kumpikin , muistamatta mitään, tuntematta toista ... älä hyvä ihminen.
Niin karmeita kuvia näkee vanhuksista nykyään.
Eikö aloitus kerro että olet jo luopunut ? Vai ?
Samaa mieltä usean kanssa, elämän tarkoitus on elää sitä kohtuu onnellisena, eikä onnistu jos haikailee menetettyä rakkautta 50-vuotta. Itse voi toki tehdä mitä haluaa mutta ei sitä samaa voi odottaa toiselta. Kannattaa selvittää asiat tässä ja nyt ja jos ei onnistu juttu etenemään unohtaa koko asia ja jatkaa eteenpäin. Todellinen rakkaus on enemmän arvoinen kuin tuhlatun elämän. Ehkä sillä toisella on oikeus löytää joku todellinen rakkaus rinnalleen, jos et sitä itse halua, pysty olemaan. Ja ehkä niillä kumppaneilla joita rakastat 50-vuoden aikana on oikeus ihmiseen joka ei haikaile jotain muuta.
Mä luulen että todellisuudessa tässä kuiteskin kävisi niin, että jos henkilö odottaa puoli vuosisataa rakastaan, hän tapaa matkalla lukuisia mielenkiintoisia ihmisiä ja rakastuu johonkin toiseen...EHkä ap:tä lohduttaa ajatus, että ehkä hänen kanssa sitten joskus jos nyt ei ota onnistuakseen...
Todellisuudessa en usko että näin tapahtuisi(hyvin epätodennäköistä) Mutta jos tällainen ajatustapa tuo hänelle hyvän mielen, niin miksi hän ei saisi ajatella niin että sitten vaikka vanhuksina?!
Toki hän saa ajatella noin, ja onha tuokin totta. . Mutta pointti oli se että jos ihan oikeasti on rakastunut johonkin tuossa määrin tämän suhteen eteen täytyy tehdä tässä ja nyt joitain ei jättää asiaa johonkin hamaan tulevaisuuteen. Yleensä ennenkuin ihan aidosti voit päästää toisen ihmisen elämääsi ja rakastaa häntä vaati se sitä että on suht sinut menneisyyden kanssa. Rakastuminen voi olla vaikeaa jos pyörittää mielessään jotain kolmatta osapuolta. Kaikistahan tietysti jää jonkinlainen jälki. Mutta yleensä jatkaakseen eteenpäin täytyy tehdä se surutyö entisen kanssa.
Ajatus meitä suojaa, ehkä ap tietää että jutusta ei ole mitään luvassa. Ja mä en usko surutyö teoriaan jos ei ole varsinaista suhdetta. Uskon että aika hoitaa tehtävänsä. Ihminen unohtaa toisen...kun löytää uuden.
ei tunne samoin, koska ette ole yhdessä.
Mitä järkeä ylipäätänsä haaveilla päätyvänsä toisen kanssa yhteen vasta vanhuksena? Ei se ole mitään rakkautta. Elämä on tässä ja nyt.
http://www.youtube.com/watch?v=x0sjWD36Ub8&feature=related
vanhuksina vasta?
Jossakin,
vaikka sammuu jälleen liekki rakkauden.
Jossakin,
vaikka tunteet haudataan.
Jossakin,
vaikka niin käy aina vannon sulle sen,
rakkaus tää ei kuole milloinkaan.
Jossakin...
vaikket nähnyt kyyneleitä...
http://www.youtube.com/user/outinposti#p/u/3/sxLUoTye3vU
Aina itsepäisyys ei ole hyvästä! Jotenkin kirjoituksesi huokuu sitä että sinun on vaan vaikea luopua hänestä, koska olet päättänyt että hän on se jota "rakastat". Ehkä jos pääsisit pois itsepäisyydestä huomaisit että ehkä läheltä voisi löytyä joku toinen jota ei tarvitse odottaa vanhuuden päiville saakka
Yrittää saada varatun miehen itselleen, siitä tässä on kysymys...
eihän meillä ollut kuin yksi yö ja vähän seuraavaa aamua ja oon ihan myyty!
Kommentteja lukiessa herää kysymys miksi aloittaja ei saisi päättää omasta elämästään? Jos hän haluaa rakastaa jotakuta tiettyä koko ikänsä, niin rakastakoon! Jos yksi tietty ihminen tuntuu täydentävän hänen elämäänsä jäljittelemättömällä tavalla, niin olkoon se niin ja niin se myös tulee olemaan. Olisi suuri valhe silloin ryhtyä suhteeseen jonkun toisen kanssa ilman yhtä vahvaa tunnetta. Se tuskin on keneltäkään meistä pois.
Jokainen tehköön elämästään itsensä näköisen. Mikään ei ole lopullista.
Kyllä samaa mieltä, ja jos hänellä kestää puolivuosisataa kerätä rohkeutta lähestyä, niin miksi hän ei saisi pelata "varman päälle" Itsehän parhaiten tietää, milloin on valmis...
voi kunpa tämä olisi MINULLE...
Tuo kuulostaa ihanalta. Kädet levällään juoksee häntä vastaan että sinäkö siinä. Ihan kuin eilen vasta olisimme nähneet. Sitten köpöttelisimme rollaattoreiden kanssa päiväkahville.
Höps. Minä ainakin juoksen vielä eläkeläisenä maratonin ja nostan penkistä rautaa oman painoni verran. Ei sitä nyt noin huonoon kuntoon itseään saa päästää! Täältä lähdetään sitten kesken halonhakkuun tai seksiaktin, muunlainen ei tule kuuloonkaan!
Ap. jos laitoit ketjuun piiloviestin, niin se saavutti mut! Älä päästä irti, sitten vanhainkodissa meillä on aikaa!