Haluaisin kysyä muilta bulimikoilta miten kauan ootte sairastanu ja miten usein oksennatte?
Ite anoreksian kautta siirryin pikkuhiljaa bulimiaan, nyt melkein viisi vuotta jo takana. Hyvä jos viikossa yhden päivän saa pidettyä oksentamatta. Paljon muuta en tee kuin käyn töissä, syön ja oksennan ja nukun. Tumtuu että elämä on ihan tyhjää ja toivotonta. Lääkärillä käyn kerran kuussa, mutta mitään muuta kuin lääkkeitä en oo sieltä saanu.
Ite anoreksian kautta siirryin pikkuhiljaa bulimiaan, nyt melkein viisi vuotta jo takana. Hyvä jos viikossa yhden päivän saa pidettyä oksentamatta. Paljon muuta en tee kuin käyn töissä, syön ja oksennan ja nukun. Tumtuu että elämä on ihan tyhjää ja toivotonta. Lääkärillä käyn kerran kuussa, mutta mitään muuta kuin lääkkeitä en oo sieltä saanu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaihtelee. Joskus pari kertaa päivässä, nykyisin ehkä kerran viikossa.
Bulimia minulla on ollut reilu 1½ vuotta sekä sitä ennen muita ongelmia ruoan suhteen noin viisi vuotta.
Mä sairastuin bulimiaan 15-vuotiaana, 6 vuotta sitten. Alussa oksentaminen oli ihan säännöllistä, sitten muuttui anoreksiaksi. Siitä parannuttuani bulimia jatkui, oksensin enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Välillä on ollut pitkiäkin jaksoja jolloin kaikki on ollut hyvin, suhteeni ruokaan ei tosin koskaan tule olemaan normaali :(
Nyt bulimia on taas saanut otteen, on tullut ahmittua ja oksennettua lähes joka päivä jo parin viikon ajan. En käy missään hoidossa tämän takia mutten jaksa enää kauan :( voimia teille..
ollut kanssa anoreksia ensin, joka salakavalasti muuttui bulimiaksi. Aluksi olin pitkään oksentamatta, monta vuotta kompensoin ahmimista vain liikkumalla päivittäin tuntikausia ja paastoilemalla aina välillä. Tämän vuoden alussa kaikki kuitenkin räjähti käsiin, eli ahmiminen luisui aivan hirvittäväksi pakkomielteeksi. Lihoin normaalipainoisesta ylipainoiseksi, koska vaikka yritin oksentaa, en siinä onnistunut. Nyt olen oppinut saamaan jäätelön avulla ruuat ylös.
Oksennan päivittäin, tosin välillä olen niin väsynyt ahmimisen jälkeen, että nukahdan samantien, enkä ehdi oksentaa. En edes jaksa taistella tätä vastaan, kun olen jo niin kauan taistellut tuloksetta. Lihominen ja oksentamisen aloittaminen oli minulle se viimeinen niitti, eli siis tunnen, etten tämän enempää pohjalle voi vajota.
Olen siis yhteensä sairastanut bulimiaa 3 vuotta, välissä on ollut anorektisia kausia, jolloin en ole ahminut.
Toivon teille kaikille, että joskus pääsisitte pyristelemään mian otteesta vapaaksi! Mä olen nyt terapiassa, ja toivon, että se auttaisi! Tästä on vaan niin pirun vaikeaa päästä eroon. Musta tuntuu kanssa siltä, etten enää ikinä pysty suhtautumaan ruokaan normaalisti :(
Voimia sinulle toipumiseen! Hienoa, että olet hakenut apua. Toipuminen ja pienetkin edistysaskeleet kannattavat. Käytä myös mielikuvaharjoittelua apunasi esim. voit alkaa ajatteleen ja kuvitteen esim.
Millaista elämäni on, kun olen saanut bulimiani hallintaan.
Mitä haluan bulimian/syömisen sijaan. jne
mulla alkoi myös anoreksiana. bulimiaa olen nyt sairastanut kohta kuusi vuotta ja haluaisin jo olla terve...tällä hetkellä aika synkältä näyttää...oksennan useita kertoja viikossa ja useita kertoja päivässä kun minulla on ahmimisjakso päällä...todella rankkaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. poikaystäväni on huolissaan ja tarkkailee syömisiäni ja on yrittänyt auttaa. olen ilmeisesti laihtunut, koska vaatekokoni on pienentynyt kahdella numerolla eli nykyisin minulle sopivat pienimmät mahdolliset vaatteet...ja minusta itsestäni tuntuu että olen lihonnut suunnattomasti, koska olen syönyt niin paljon..
Anorektista laihtumista ensin noin puoli vuotta (12-vuotiaana) kunnes minut pistettiin lihomaan. Aluksi lihoin hiljalleen koska olisin edelleen tahtonut käyttäytyä anorektiseksi (olen katkera ettei minulle ollut kunnon hoitoa, terapiaa tai muuta, minut lihotettiin vaan - vähemmästäkin menee anorektikon pää sekaisin).
Sitten jokin naksahti, aloin lihoa nopeammin ja käyttäytyä bulimisesti. 13-vuotiaana opin oksentamaan ja siitä lähtien olen oksennellut ja ahminut, nyt olen 19. Kukaan ei tiedä bulimiastani, aikoinaan kaikki olivat vain mielissään kun lihoin takaisin normaalimittoihin. Suunnilleen samana olen koko ajan pysynyt, nyt vähän laihtunut tosin kun olen muuttanut omilleni ja voin syödä ja tehdä mitä tahdon.