Minulla ollut bulmastiffi,sakemanneja muutamia,beagle,suomenajokoira,englannin sringelsspanieli ja nyt surutyötä lievittämässä tytön collie.Ellin kuusivuotiaan rinkulan jouduin lopettamaan kesällä.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Semmoinen karhea kielinen: Se nuolee parhaiten,.
Naapuri talon ikkunasta näkee näkee sisään kun kurkistaa oman asunnon sälekaihtimien välistä mitä eronnut rouva puuhastelee suuren koiransa kanssa ei mikään voi olla etoavampaa katsottavaa.
Miksi pitää olla koiralla karhea karttakieli? Mauttomia kommentteja!
Koiran keski ikö on noin, 10-14 vuotta, Luettelosi mukaan sinulla on ollut koiria arviolta 9 kappaletta. Jos kaikki olisi eläneet 14 vuotta olisi sinulla ollut koiria 126 vuotta,
Jos taas ne oli kuoleet 10 vuotiaina olisi sinulla ollut koiria 90 vuotta. Mihin koirasi ovat ennen aikaisesti kuolleet ?
Meillä on 18-vuotias pikkuinen rotukoira, "paperikoira". :))
Kirjoitin vastineen uteliaalle koira fanille,mutta se häippäs taivaantuuliin.
Jospa tämä kestäis päivänvalon ja jäisi sukupolvien luettaville.
Ensin täytyy kiittää koirafania joka yhdyssana kaikenkaikkiaan,kiinostuksesta ja laselmoinnista.
Sitä tämänlaatuistakin sairautta vielä olemassa,toivottavasti siihen löytyy lääke apteekinhyllyltä ja voit jatkaa ihan normaalia elämää siellä puskassa.
Tämä beagleneiti Bella sai uuden kodin,samoin kuin myös suomenajokoirani Pimu.
Elämäntilanteet voivat joskus muuttua ja asumismuoto joten olin pakotettu luopumaan näistä ihanista lemmikeistä,ei siinä mitään Elon laskuoppia tarvita.
Tyttäreni haalas väärinkohdeltuja koiria ja lykkäs minulle tänne maalle ja ja mikäettei,minä repsahdin oitis niihin karvapalleroihin,samoin kuin lähes parikymppiseen Santtu kissaan joka mouruaa ruokaa.
Tasantarkkaan minulla ollut omia ostamia koiria vain bulmastiffi Topi ja metsästyskoirat,kaikki muut koirat ovat tulleet tyttäreni kautta.
Olen antanut kodin säfer Aralle,joka tosin eli vain muutaman vuoden,sekä sefer Oprille,joka elää vieläkin kerrostalon neljännessä kerroksessa.
Näitä "faneja" siis ihan omasta takaa.
Toivottavasti tämä sepustukseni avarti maailmankuvaasi koirafani,joka edelleen yhdysana,kiitollisena Ama
..
Sepustuksesta on todella rituliini 38 kysymys. Syyttelet tuossa koira fania kirjoitus virheistä. Oksan reijälläkö luet omaa tekstiäsi. Kirjoitus virheineen kamalaa luettavaa.
Sepustuksesi ei avartanut maailman kuvaani, mutta vahvisti näkemystäni sinusta.. Vai että apteekin hyllyltä. Otappa nyt rauhallisesti rituliini 38 kyllä se kiukkusi siitä taas ohi menee.
Minulla on ollut Skottlannin paimenkoiria kaksi ja Bernejä myös kaksi. Pidän kookkaammista koirista, sylikoirat eivät ole minun lemmikkejä!
Kaikkein paras on ollut Collie, sen herkkyyden ja älykkyyden vuoksi. Tyttären koirista saan kiintiöni täyteen käydessäni luonaan ja Yorkshiren terrierri Bella on joskus hoidossani, emännän lähtiessä ulkomaille.
Kaipaisin koirulia kyllä, mutta järkeilen pääseväni helpommalla, jos en sido itseäni vaativaan rotuun. Berni vaatii paljon liikuntaa, maatilalla se oli helpompaa, nyt en enää jaksaisi kasvattaa sitä.
Syrjäseudulla, metsien keskellä kasvaneena kaik hauskin koira on Suomen pystykorva. Terhakka erämiehen ystävä. Ei mikään sylissä viihtyvä rotu.
u.m****
8.11.2011 18:27
Koira juttu !
Näinhän se menee --eteenpäin vaan --vaikka kuinka on joskus vaikeeta -- minulle xxxx pistää heti aamusta vipinää.
On se kun nuori koira , vaikka se maha silläkin on pikkusen konstikas .
,Niinkuin pari aamua takasinpäin herätti ja halus ulos . Maha piti senkinmoisen kurnuttamisen ---ei siinä muu auttanut, kun pukee päälle ja auttaa , ettei vaan tahri paikkoja --kello oli silloin vähän vaille viisi.
No takasi tultiin pikapikaa --ei sillä senkummempaa ollut kuitenkaan .
Menin takasin sänkyyn ja otin kaverin lähelleni viereeni --se on joskus aittanut , kun on ollut samanlainen tapaus , mutta pois äkkiä , sekun päästi sellasen hajupommin , että meinasin pyörtyä-.
Toi mouruava vanhapoika Santtu herätti,haloo siis,kissa.Käppänä nukkuu peräkammarissa,siis rakas aviomies, jolla muisti pätkii enemmän kuin allekirjoittaneella.
Olen aina ihaillut Bernejä,mutta köyhänä en ole tohtinut,niinkuin jossain laulussa sanotaan.
Totta mooses pystykorvaa viisampaa koiraa ei ole olemassa,tiedän sen Kapu.
Kasvattikotonani oli Nätti niminen valkoinen pystykorva haukkui oravat ja linnut.
Sillä koiralla oli joku ajastin,tietyn kellonajan jälkeen Nätti ei hukkunut,istui puunjuurella ja vinkui.
Voi kuinka kaipaan sitä rakasta lapsuusajan ymmärtäjää.
Nätti tuli aina vierelle,kun itkin kenkkupellon kivirauniolla sitä Äidinkaipuuta.
Poikkesin teemasta,mutta suonette anteeksi Ama
Bokseri! Nuorempana meillä oli n. 20 vuoden ajan boksereita. Hauskoja otuksia.
tyttären bokseri herttabertta on aivan ihana unohdan jopa Ellin sen ihanan rinkulan jonka jouduin lopettamaan keväällä.
Pakko mennä taas sateenkaarisillalle ja itkeä suru pois-Sateenkaarisilta antaa lohtua,että tapamme vielä Ellin kanssa googleen siis
Koira on rehti ja turvallinen kaveri, kovasti mietittiin kun lapset halusi jonkun kaverikseen ja sitä mietittiin pitkään.
Erään kerran marjareissulla ollessa nähtiin johon lapset ihastui ikihyviksi, partacollie se oli leppoisa luonteinen.
Ei voinut ajatellakaan muuta rotua kun saimme eräältä kasvattajalta pariksi viikoksi koekäyttöön, niitä oli silloin vielä niin vähän että jouduimme odottamaan,, saimme kuitenkin terhakan uroksen.
Metsään sitä ei voi viedä se kerää turkkiinsa kaikki mahdolliset risut ja oksat.
Kaksi niitä oli peräkkäin, enää en ota koiraa se kiintiö tuli täyteen ja jäi ihania muistoja niistä pölyhuiskuista.
Koirilla tarkka hajuaisti, erään perheen pystykorvakoira oli erinomainen isännän kouluttaja. Isännän tullessa huppelissa kotiin koira alkoi kintun vieressä haukkua räksyttämään ja sitä riitti. Aikansa räksytettyään men imakuupaikkaansa ja katsoi halventavasti isäntäänsä.
Tulipa mieleeni .
Se oli siihenaikaan kun meidän isi oli vielä voimissaan ja (elävien kirjoissa)
Meillä oli silloin Kettuterrieri ,Karkeekarvananen, Ihan hieno koira . Mutta jos isäntä tuli huppelissa kotio , sanoi isäntä että Molemmat emäntä ja koira katsoo samanlailla kulmakarvojen alta .
Tietää että ei olla kavereita. Koira meni kanssa heti omaan petiinsä.
Onneksi isäntä hiljasena miehenä oli silloin mitä paremmalla tuulella itse.
Koira eli 11 vuotta ja oli kuin nuori poika , mutta leukaluut meni pois paikoiltaan ,kai se oli siksi , kun tykkäsi , että joku veti kilpaa hänenmkanssaan jotain lelua.
Meillä oli Saksan demokraattinen paimenkoira. Äiti oli puhdas, paperein varustettu Schäferhund, mutta oli langennut demokraattiseksi. !sä oli mukamas jokin toinen hienorotuinen koira.
Roskaa, sanon minä. Turhaa hienostelua. Meidän koiramme oli niin fiksu ja viisas ja oppivainen, että kyllä sen isä oli varmasti täysiverinen rakki.
Suosikkikoirani on siis Saksan paimenkoira tai ainakin sellaisen jälkeläinen.
Kyllä koira on ihana kaveri ,meillä labratorinnoutaja jo toinen. Vanhoilla päivillä aloimme pitää ja se on mökillä turvana,jos satun yksi olemaan milloin.
Koskaan ei paha ole ,mutta yöllä jos liikettä satuu lähistöllä, niin jämäkkä ääni
äkkinäiset säikyttelee. Mukautuu osake -elämään talvellakin 4 kertaa päivässä ulkoilutamme. näinpä isäntä tai emäntä myös saa liikettä töppösiin.
Eläin rakkaita vuosia kaikille.