Haluan normaalielämän. Olen lukion viimeisellä ja pohdin kovasti, minne minun kannattaisi suunnata lukion jälkeen, jotta saisin varmasti työtä valmistuttuani. Kriteerini eivät ole ihmeelliset. Sellanen normipalkka 2000-2500 euroa riittäisi, päivätyö ja sellanen, että saa olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Vaihtoehtoina ovat farmaseutin, terveydenhoitajan, lastentarhanopettajan, luokanopettajan, optikon tai fysioterapeutin ammatti. Minne kannattaisi oikeasti suunnata? Mua ei tarvitse pelotella harjoittelujaksojen rankkuudella, jos tiedossa olisi kuitenkin loppupeleissä mielekäs työ, jonka saisi sopimaan yhteen oman vapaa-ajan kanssa eli tiedossa ei olisi liikaa stressiä ja työt saisi heittää pois kotiin lähdettyä! Haasteita en kaipaa tulevaisuudessa!
Farmaseutin työ mietityttää sillä, että kohtaanko liikaa sairaita ihmisiä ja apteekkien aukioloajat, luokanopettajan ammatissa se, että minkälaiset nykylapset ovat ja ovatko vanhemmat todella niin vaativia kuin lehdistä lukee, terkkarissa(neuvola ja kouluterveydenhoitaja kiinnostaa) se, että onko työ niin yksinäistä, fysioterapeutissa fyysisen työn rankkuus ja päiväkodissa työhenkilöstön ilmapiiri?
Vaihtoehtoina ovat farmaseutin, terveydenhoitajan, lastentarhanopettajan, luokanopettajan, optikon tai fysioterapeutin ammatti. Minne kannattaisi oikeasti suunnata? Mua ei tarvitse pelotella harjoittelujaksojen rankkuudella, jos tiedossa olisi kuitenkin loppupeleissä mielekäs työ, jonka saisi sopimaan yhteen oman vapaa-ajan kanssa eli tiedossa ei olisi liikaa stressiä ja työt saisi heittää pois kotiin lähdettyä! Haasteita en kaipaa tulevaisuudessa!
Farmaseutin työ mietityttää sillä, että kohtaanko liikaa sairaita ihmisiä ja apteekkien aukioloajat, luokanopettajan ammatissa se, että minkälaiset nykylapset ovat ja ovatko vanhemmat todella niin vaativia kuin lehdistä lukee, terkkarissa(neuvola ja kouluterveydenhoitaja kiinnostaa) se, että onko työ niin yksinäistä, fysioterapeutissa fyysisen työn rankkuus ja päiväkodissa työhenkilöstön ilmapiiri?
Vastaukset 4
Vanhimmat
farmaseuttina pääsee lyhyimmällä koulutukselle samaan ansioon kuin fysioterapeutti-luokanopettaja ja työtilanne on hyvä-erinomainen.
Jos haluat työn, jonka voi unohtaa kotiin lähtiessä, ei luokanopettajan työ todellakaan ole hyvä vaihtoehto. Opetuksen lisäksi luokanopettaja mm. valmistelee tunteja, korjaa kokeita, suunnittelee tehtäviä ja pitää vanhempainvartteja ja vainhempainiltoja iltaisin. Usein vanhemmat ehtivät olla yhteyksissä opettajaan vasta iltaisin työpäivän jälkeen, eikä ne asiat ole yleensä mitään helppoja ja mukavia, joita vanhempien kanssa pitää käsitellä.
Fysioterapeutin koulutuksessa on se näkökulma, että aika harva fysioterapeutti työllistyy valmiiseen virkaan. Pitäisi siis olla valmis ottamaan riskejä ja ryhtyä yrittäjäksi. Sama juttu on optikolla. Yrittäjä ei yleensä voi unohtaa työtä kotiin lähtiessään.
Noista vaihtoedoista jäisi siis parhaiten sopiviksi lastentarhanopettaja, farmaseutti tai terveydenhoitaja. Terkkari kyllä joutuu työskentelemään aika itsenäisesti, joten harkitse sitä vielä. Lastentarhanopettajaksi pääsee myös amk:sta sosionomitutkinnolla. Farmaseuttikoulutukselle on vaihtoehtona farmanomi, joka tekee apteekissa aivan samaa asiakaspalvelutyötä.
"Farmaseuttikoulutukselle on vaihtoehtona farmanomi, joka tekee apteekissa aivan samaa asiakaspalvelutyötä. "
Farmanomeja ei ole valmistunut enää vuosikausiin, vaan nykyään on nimikkeenä lääketyöntekijä. Työn kuva on erään alalla olevan tuttuni mukaan selvästi eri kuin farmaseutilla, eli asiakaspalvelu rajoittuu lähinnä käsikauppalääkkeiden myyntiin.
Palkka on tuossa hommassa varsin matala, eli esitettyyn pariin tonniin pääsee kuulemma lähinnä jossain lääketehtaassa tai -tukussa. Periaatteessa mikä tahansa vuorotyötä tekevä lähihoitaja lyö apteekissa olevan lääketyöntekijän palkan, joten kyse ei ehkä ole ihan sellaisesta ammatista mitä kysyjä tarkoitti.
Jos itse hakisin noilla kriteereillä jotain naisvaltaista alaa, niin varmaankin farmaseutti, bioanalyytikko labrahoitajana, röntgenhoitaja, tai jokin hammaspuolen ala tulisi kyseeseen. Eli hammaslääkäri, -hoitaja tai suuhygienisti, näissä ainakaan työt eivät tule kotiin, ja palkka sekä työajat ovat ihan inhimilliset.
Sosionomin hommakin voisi tosiaan olla harkittavissa paitsi lastentarhassa, niin myös parempikuntoisten vanhustenhoitokodeissa, jossa meno on aika leppoisaa.
Terkkareilla on vaikeuksia saada ammattinsa mukaisia töitä, ja he joutuvat usein tekemään ihan perus sairaanhoitajan duunia valmistumisen jälkeen, optikoidenkaan työtilanne ei ole kovin hyvä, ja silmälasiliikkeissä optikot joutuvat tekemään paljon myyntityötä, kun muuta henkilökuntaa on nykyisin niissä vähän.
Epäilen kyllä, että lastentarhan opettajan palkka ei taida ainakaan uran alussa vielä yltää edes siihen vaadittuun pariin tonniin, mutta tietenkin palkka on vain osasyy miksi jokin työ ja ura valitaan. Opettajan työstä en osaa sanoa mitään, eli on ns. oman elämänkokemukseni ulkopuolella.
"Farmanomeja ei ole valmistunut enää vuosikausiin, vaan nykyään on nimikkeenä lääketyöntekijä."
Piti oikein tarkistaa, ja otetaanpas tuo takaisin, eli nimike on näköjään otettu uudelleen käyttöön. Eli nykyään valmistuu farmanomeja ja lääketeknikoita, eli lääketeknikot työskentelee apteekeissa, ja farmanomit lääketeollisuudessa.
Eli tämmöinen korjaus edelliseen tekstiin.