Sinussa on auringonlahja.
Tavoittelen sitä.
Antaisit edes hetkeksi,
pikkuisen pitää sylissäni.
J. Karlstedt
Tavoittelen sitä.
Antaisit edes hetkeksi,
pikkuisen pitää sylissäni.
J. Karlstedt
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä luulin kerran itseäni auringoksi
ei se ole tavatonta, Salvador Dalikin
heräsi eräänä aamuna tuntien olevansa kala
minusta kasvoi säteitä
onnen rihmat olivat alkaneet kutoutua
ulkonemiksi
tunsin sormieni päissä niille harvinaista lämpöä
ja sydämeni versoi ( vrt. lämmin veden pinta alkutalvesta höyryää)
luulenpa kuitenkin, että kauneinta oli se
taivaanrannan väri jonka näin
aamuruskonpunaisten mielikuvituslasieni
(minulla on aina ollut erittäin tarkka kyky erottaa fakta fiktiosta, silloin se petti)
läpi
Se olotila meni ohi, mutta palasi hetkeksi runosi myötä
Kiitos Jaana
Kiitos vastarunosta harmajaneito,
kiva, että se toi sinulle mukavia muistoja.
Kuin Sinä eläisit tässä runossasi "oppia elämään"
pienistä lähteistä
suuriksi virroiksi
löytää pienuudestaan
elämänauringon
että syyn hengittää
tulevia elämäntuulia.
Runosi on jo Ajatuksena : Lahja,
kun sen oikein oivaltaa&ymmärtää.
Tuhannet kiitokset palauttestasi Dolan.