Alapalokattilamme on nyt otettu käyttöön. Tässä rutiineja kehitellessä on tullut ainoaksi ongelmaksi sopivan kohinan aikaansaaminen. Eli palamisen säätäminen.
Savupellin asentoa en halua alkaa muuttaa, vedon säädöllä on kai fiksuinta tehdä tuo säätö.
Eli kysynkin, onko "normaalia" ja mahdollista säätää palamista savukaasujen lämpöön perustuvalla, mieluiten mekaanisella säätimellä? Vetoluukkua isommalle, kun kaasut liian kylmiä ja päinvastoin? Nyt "reenatessa" veivaan aina välillä vetoa isommalle ja pienemmälle, kun kaasujen lämpö vaihtelee. Tuo homma tuntuu niin tyhmältä, että sen osisi tehdä joku konekin...
Pannun vedonsäädin ei nyt auta, kun latauspumppusysteemi pitää pannun koko ajan 75 asteessa.
Savupellin asentoa en halua alkaa muuttaa, vedon säädöllä on kai fiksuinta tehdä tuo säätö.
Eli kysynkin, onko "normaalia" ja mahdollista säätää palamista savukaasujen lämpöön perustuvalla, mieluiten mekaanisella säätimellä? Vetoluukkua isommalle, kun kaasut liian kylmiä ja päinvastoin? Nyt "reenatessa" veivaan aina välillä vetoa isommalle ja pienemmälle, kun kaasujen lämpö vaihtelee. Tuo homma tuntuu niin tyhmältä, että sen osisi tehdä joku konekin...
Pannun vedonsäädin ei nyt auta, kun latauspumppusysteemi pitää pannun koko ajan 75 asteessa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eikös AP kattilan savukaasujen lämpötilan voi säätää lähes muuttumattomaksi.Siis tilanteessa kun lämmitetään täydellä teholla varaajaa.Miksi muutella säätöjä??
Kun kattilan säädöt on löydetty, niin samalla säädöllä voi lämmittää vuodesta toiseen. Näinhän yleensä on aina kun lämmitettän tulisijoja.Säätöjen oikea löytäminen lie se suurin ongelma,- ajatellen täydellistä/puhdasta palamista.
Sepä se. Mutta kun aloitan polton tai lyön klapia lisää pesään, vaatii savulämpömittari enemmän vetoa, ja hetken päästä vähemmän. Tämän homman voisi kai automatisoida aika simppelillä termarilla vivulla...
Ja eri sorttiset polttopuut vaatii eri verran ilmaa.
Sytytysvaihe vaatii erilaisen säädön, mutta eikös tämän jälkeen AP kattilassa palaminen ole tasaista,- jos puun laatu/koko on tasainen. Jos tekee puun täydenyksen ajoissa, niin tämäkään ei häirinne AP kattilan palamista.
Sepä taas se. Eli JOS täytän ajoissa. JOS on tasalaatuista palikkaa. Mutta kun en ole niin täsmällinen. Tai tarkka puun laadusta. Helppoutta inan verran tavallista vaikeampaan lämmittämiseen tässä haetaan... ja puhdasta palamista.
Itselläni on Jämä YP kattila,- kylläkin muunneltu versio. Olen kuvitellut miten AP kattila saataisiin helposti palamaan puhtaasti,- mutta onko se todella tarkka puun laadusta/koosta ja lisäyskerroista.
YP kattila vaatii täsmällisen täytön . 20.....25 min välein,- jos mielii polttaa puhtaasti, mutta eikös YP kattilan lisäys ole tunneissa eli sen säiliössä tulee aina olla poltettavaa ja täytön voi tehdä epäsäännöllisesti kunhan puita on vain riittävästi säiliössä.
JOS taas täsmällisyys tuntuu vieraalta ajatukselta, niin olet ehkä valinnut väärän lämmitystavan. AP kattila lie tarkka puun koosta,- mutta eikö sen toteuttaminen ole kylläkin mahdollista.
Taas YP kattilan täytössä ei ole niin tarkkaa mikä on puun koko.Lisäyksen määrä on merkittävin.
Mutta,- AP ja YP ja kaikkiin kattiloihin pätee samat säännöt eli palaminen tulee olla jatkuvaa ja puiden kaasuuntuminen siten jatkuva prosessi. Jos palaminen lasketaan alemmaksi harvojen täyttökertojen takia,- niin mikään automaatti ei palauta tilannetta täydelliseen palamiseen,- koska palamislämötila on laskenut liian alas.
Muuten miten pitkään kattila palaa yhdellä täyttökerralla?
>>mutta eikös YP kattilan lisäys ole tunneissa
Ainakin Aritermin alapalokattilassa on samantekevää minkä kokioista puuta polttaa sen jälkeen kun kattila on kunnolla kuuma, alussa parempi polttaa pienempiä puita jotta kattila kuumenee nopeammin
Minun tapauksessani kyllä se kalikan koko vaikuttaa (ja vaihtelee). Ihan niinkuin missä vaan tulisijassa.
Ja täyttöä ajatellen, se on kyllä helppoa ja kärytöntä sekä piipunnokasta että täyttöluukun liepeiltä katsottuna, kun täyttää oikeaan aikaan. Mutta kun on aika paljon tuota pannuhuoneen ulkopuolistakin elämää...
Alkuperäiseen vedonsäätö-tarvikekysymykseen nyt ei taida näistä keskusteluista saapua valaistusta.
Sen takia nykykattiloissa on jäännöshappea mittaavat anturit (lambda-anturi) millä säädetään ensiö ja toisiopuolen ilmaa palotapahtuman eri vaiheessa sopivaksi.
Kiinteäsäätöisillä tulisijoilla ei puhtaasta palamisesta kannata haaveilla mutta lämpeneehän niilläkin mökki vaikka ilmaisia puita enemmän palaakin.
Minulla on arimaks 25 kattila ja minä nakkasin sen palokaasumittarin hiiteen ei sillä muuta virkaa kuin ihtiään ressaa..Vetoa vain sen verran että tohisee kunnolla, niin hyvä tulee, puita sitte lisää kun tuntuu että pitää lisätä. Eikä niillä puun koolla ole mitään merkitystä, samalla lailla ne palaa oli sitte isoja tai pieniä sekaisin.
Piippuun ensin vedonsäädin, sillä tulee tasainen paine jonka jälkeen voi alkaa hakea muita säätöjä polttoon.
Toinen asia millä voi seurata palamisen onnistumista on laskea kattilan hyötysuhdetta, tosin lämmönvaihdin siinä hommassa ois paras mutta vähän suuntaa-antavaa saa varaajan lämmön seurannasta jos mittauspisteitä on usempi.
Mitä paremmin saa puusta energian siirrettyä lämpimään veteen sen vähemmän on puusavottaa tiedossa tulevaisuuteen. Kolmekin mottia talveen paremmalla poltolla on 60 mottia 20 vuodessa.