jota kukaan ei halua kaveriksi, miksi toiset vain luisuvat elämän ohi keneenkään huomaamatta.Vaikka ovat mukavia ja varmasti rakastettavia ihmisiä, mikä menee vikaan kun toinen voittaa ja häviäjälle jää suomi24 ikävä palsta elämäksi, toivoksi paremmasta huomisesta.
Onko raha, menestys, ura ja se että syntyi kultainen lusikka kädessä tie hyvinvointiin ihmisuhteissa?
Onko raha, menestys, ura ja se että syntyi kultainen lusikka kädessä tie hyvinvointiin ihmisuhteissa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllähän se varmasti noinkin on. Eli ne mainitsemasi asiat ovat tärkeitä myös ihmissuhteissa. Siihen uskon minäkin.
Ei se ole, ei todellakaan ole noista kiinni. Ehkä olet tavannut vääränlaisia ihmisiä. Oletko todella ujo? Sillä voi olla vaikutusta. Myös jos ei kiinnosta sekoilla yö elämässä, voi jäädä paitsioon. Joskus luin nuoresta opiskelijasta ketä ei kiinnostanut lähteä opiskelu aikana illanistujaisiin, ei tykännyt käyttää alkoholia, oli muuttanut toiselta paikkakunnalta, jäi yksin koska ei halunnut lähteä koulun pippaloihin,missä jengi vaan kännissä sekoilee. Myös toisten ihmisten suhtautumisesta kiinni, ei sinusta. Syitä on paljon, vaikea vastata tuolta pohjalta. Miksi tunnet itsesi häviäjäksi?
Elämässäni on ollut ihmisiä ja melkein jokainen on pettänyt minua tai lopettanut suhteen ennen kuin se on alkanut.
Käyn pippaloissa mutta koen että siellä on vain varattuja jotka haluavat pikaista muutaman minuutin tai hetken kestävää viihdettä ja en koe sitä mun jutuksi.
Tavallaan vedän puoleeni ns.ressukoita jotka imevät myötätuntoa ja elämäänsä vahvuutta minusta,antamatta mitään.
Raha, menestys, ura, kultalusikka. Ei ainkaan millään muotoa huononna mahdollisuutta hyvinvointiin ihmissuhteissa, kun taas jos mitään noista ei olisi. Silti on onnettomia ja yksinäisiä ihmisiä ketä kukaan ei kaipaa, kenellä on kaikki edellä mainittu. Ja hyvin onnellisia, hyvässä suhteessa, suuri sosiaalinen verkosto, tasapainoisia mitkä saa elämän pienistä asioista hyvin paljon irti. Myös vastoinkäymiset vaikuttaa, voin ajatelle ihmistä kuka on käynyt kuoleman porteilla, miten uudessa valossa voi elämän sen kaltaisen kokemuksen jälkeen nähdä, milloin rahalla materialla ole mitään arvoa. Vähän alkaa sivuuttaa aihetta mutta kuitenkin..
Kyllä ne on suurimmalta osin aivan toiset tekijät mitkä vaikuttaa.
Me ihmiset olemme elämänkokemustemme, iän myötä niin eri vaiheissa. Myös saman ikäiset. Ihmiset voi kokemuksien perusteella olla hyvin kaukan toisistaan. Tästä voisi vääntää paljon. Et ole yksin, paljon on samassa tilassa olevia ihmisiä, jos nyt yhtään lohduttaa.
Meitä on Suomessa nykyään PALJON! Liiku, syö terveellisesti ja etsi tekemistä, joka vie huomion pahimmasta.. Jaksamista!
Niin kovin tutulta kuulostaa.Kiitos kommenteistanne,niihin on helppo yhtyä.
Kaiken koetun jälkeen luulin,että vielä edes työpaikalla minua jotenkin arvostetaan.Kunnes esimies,joka ennen vaikutti työpaikan reiluimmalta tyypiltä,KÄÄNTYI TÄYSIN MINUA VASTAAN.Hän on tehnyt minusta syntipukin huonoon työilmapiiriin, antaa varoituksia, uhkailee potkuilla,koska ei kestänyt, että ainoana työntekijänä toin esille tämän kyseisen huonon työilmapiirin.Lisäksi muiden työntekijöiden (pienehkö työyhteisö) taholta saan alituisesti kokea,että he ovat puolensa valinneet ja kaikin tavoin osoittavat,etteivät halua olla puheväleissä kanssani,ilmassa leijuu oikea lynkkausmieliala minua vastaan.
Kyseisessä työpaikassa olen ollut kirjoilla pitkälti yli 20 vuotta,sairaslomia tukuittain -kuten arvata saatattekin.
Mutta ajatelkaas,moni olisi lähtenyt lätkimään tällaisesta p-puljusta jo aikapäiviä.Hämmästyttävintä on, miten kukaan ei ole tullut näitten vuosikymmenten aikana taputtamaan minua olalle ja sanonut :nostan hattua suurenmoiselle sinnikkyydellesi.
Kiitos, jaksamista myös kaikille joita on petetty ja joita kukaan ei kaipaa.
Ehkä joskus kipu katoaa sydämestä ja elämä tuottaa iloa, vaikkapa sateen muodossa.
Sade on ihanaa ja nyt työyyömyyden aikana luonto tarjoaa herkkujaan.
Sori pilkun viilaajat, tuli kirjoitus virhe,,,
vastavuoroisuus on kaikista tärkeintä. Ja se oma uhrautuvaisuus silloin jos toisesta ei kuulu tai tulee se tunne, että nyt ei olisi minun vuoroni. Se viitsimisen vaiva, että joskus ei ole oma vuoro, palkitaan.
Itse ainakin olen oppinut sen läksyn, että ei voi jäädä odottamaan onko joku minulle kaveri, koitan olla itse kaveri hänelle. Näinpäin, paljon on kiinni itsestä vaikkei kaikki aina.
Mistä sinä voit tietää, minkälaista ja mistä yhteiskuntaluokista nämä ihmiset täällä kirjoittelevista ovat? Mitä iloa on suuresta "ystäväpiiristä"? Mielestäni muutama hyvä ystävä riittää, joten laatu korvaa määrän. Sitäpaitsi arvostelet nyt sitten itseäsikin, kun täällä "roikut"...
Tie hyvinvointiin ihmissuhteissa on paljolti kiinni sinusta itsestäsi tai sitten sinulla pitää olla onnea.
Näin mä ajattelen, nyt lähden viimeinkin.
Sain aivovamman kun homotettiin SSRI lääkkeillä. Ei mt taustaa. Yli vuoden raittius.
HAISTAKAA VITTU!!!
SAMA LEVY SOI HUOMENNAKI.
Meen protestoimaa eläinten oikeuksista kadulle. Omaisuus mahtuu reppuu. Jos reppu katoo ostan muovipussin missä kantaa kylttejä.
Siinä ku RONKLAATTE sit.
LOPUTON MÄÄRÄ VAPAUDUT TÄNÄÄN PASKAA JA AINA VALHE.
HEHEHEH KUHAN TARINOIN. JUON KALJAA.
Trolli!
Ystävät,kaverit perhe HAISTAKAA VITTU! MYITTÄ MINUT. JOS MULLA OIS KAVERI MENISIN LUSII SEN KANS!
VITUN ITSEKKÄÄT PASKAT
Niin tällä mennään..Hyvää lomaa ja kesää Sari..
EI VIERAITA OLE KÄYNYT. EI OVIKELLO SOI. OMA NAPA TÄRKEIN.
Haluatteko kuinka tekopyhää te kirjoitatte?