Tuntuu todella hassulta, että paloin loppuun työharjoittelussa työpaikalla, jossa vietin 5kk elämästäni. Voiko ihminen oikeasti palaa loppuun näin nopeasti ja näin lyhyessä ajassa?
Olo on väsynyt, masentunut, surullinen, pettynyt, vihainenkin, ruoka ei maistu ja hautaudun asuntooni. Nukun huonosti ja näen painajaisia. Syön masennuslääkkeitä ja unilääkkeitä. En halua mennä ulos ellei ole ihan pakko. Saan paniikkikohtauksia, koska pelkään ihmisten haluavan minulle pahaa. Psykologin mukaan kärsin uupumuksesta ja masennuksesta. Ja tämä kaikki yhden työharjoittelun takia! Nyt olen 3kuukauden sairauslomalla kotona.
Työharjoitteluni paikkani oli kansainvälisessä pörssiyhtiössä. Työpaikalla oli jatkuva kiire ja virheitä ei suvaittu. Työpaikalla vallitsi sairas mielikuva yli-ihmisestä työntekijänä, joka ei tee virheitä ja on "kone" , kun nähkääs koneet ei tee virheitä. Totuus kuitenkin oli, että virheitä tehtiin mutta vain minun virheeni nostettiin tapetille kaiken kansan nähtäväksi. Istuin yksin 5 kk nurkassani ja perehdytys oli lähes olematonta, miksi kait tein virheitä, joista sitten jouduin esimiehen puhutteluun monta kertaa. Esimies teki pistokokeita, kyseli asioita , joista minulla ei ollut aavistustakaan.
Näin jälkikäteen tajusin joutuneeni silmätikuksi ja työpaikan syntipukiksi, jota on helppo syyttää virheistä. Eräs naispuolinen työtoverini teki kaikkensa vaikeuttaakseen työharjoitteluani. Hänen toimestaan istuin ainakin 3 tai 4 kertaa esimiehen puhuttelussa. En tajua mitä pahaa ikinä hänelle tein, joten opettelin vain välttelemään häntä parhaani mukaan.
Ei mikään ihme, että nuoret syrjäytyvät jo alta kolmekymppiset joutuu sairauseläkkeelle. Oman kokemukseni pohjalta sanon, että ymmärrän näitä ihmisiä täysin. TYÖELÄMÄ vaikuttaa liian kovalta, jos siellä palaa loppuun jo 5 kuukaudessa! Saas nähdä kaunko alalla jaksan. Nyt een opinnäytetyötä ja katselen jo opiskelupaikkoja toiselta alalta.
Paloin loppuun työharjoittelussa
8
2094
Vastaukset
- kertaalleen palanut
Mikäli ei sitä jaksa, niin ei voi mitään. Sairas maailma. Ajattele niin.
- Tulee mieleen omat..
opiskeluajat, hieman toisella ajalla tosin. Minua on kiusattu sekä oppilaiden, että opettajien puolelta todella rankasti, mutta silti vain painoin väkisin läpi.
Todella raukkamaisia, paskamaisia ja typeriä ihmiset osaavat olla toisilleen.
Opettajatkin jaksoivat kritisoidan aina tekemiäni virheitä, vaikka oppia ei edes asioiden tekoon annettu. En ole ollut enää kohenkään sen aikaiseen "tuttuun" yhteydessä, enkä haluakkaan olla. Tuollaiset ihmiset ovat kyllä ihan varmasti yhteiskunnan pohjasakkaa, haluavat vain itse päteä ja kiusata muita, osaamatta itse yhtään mitään sen paremmin :(- Piti sanomani
hieman toisella alalla tosin
- Jotakin muuta...
Ehkä kaikki kokemasi kääntyy vielä voitoksi. Olet nyt nähnyt minkälainen työ tai työpaikka ei ole sinua varten. Löydät vielä itsellesi sopivan työ- tai opiskelupaikan, usko pois.
Itseltäni meni pari vuotta valmistumisen jälkeen työelämässä, kun olin jo ajanut itseni melko huonoon kuntoon. Uusi työpaikka ei tuntunut siinä tilanteessa hyvältä vaihtoehdolta, joten päädyin opiskelemaan. Muutaman kk poissaolo työkuvioista selkeytti ajatuksia, joten päädyin uuteen työpaikkaan samalle alalle.
Mikä meni pieleen ensimmäisen työpaikan suhteen?
Nuoruuden into, halu pärjätä ja kehittyä korvasivat puutteet taidoissa.
Toisaalta vaatimukset, vastuu ja kiire kasvoivat jatkuvasti. Vaadin yksinkertaisesti itseltäni liikaa.
Nyt vuosien jälkeen olen huomannut oman alani muuttuneen entistä vaativammaksi ja kovemmaksi. Huomaan ajaneeni itseni umpikujaan. Olen alalla, johon en enää usko. Olen työssä, jonka jatkuvuuteen en luota.
20v opiskelijana kaikki oli selvää, tiesin tarkalleen mitä halusin. Nyt vanhempana en enää tiedä mistään mitään :) - Kierrä kaukaa
Kansainvälinen pörssiyhtiö = kirosana.
Ihmisille on luotu mielikuva, jostakin hienosta ja tavoiteltavasta asiasta.
Olen parissa tuollaisessa työskennellyt ja todellisuus oli jotakin muuta.
Tavallista kunnianhimoisempi ja häikäilemätön yksilö voi pitää kovasti. - Voimia sinne
Aika traumaattinen kokemus. Voi olla että olit väsynyt jo mennessäsi sinne, mutta voin kuvitella, että loppuunpalaminen on totta.
Toisaalta sanoisin huh, koska haaveilin vuosia urasta kansainvälissä pörssiyhtiössä.
Tiedän että työelämä on mennyt sairaaksi. Se näkyy ja kuuluu. Itse sain vastaavat traumat oltuani melkein 3 v edellisessä työpaikassani ja 6v väärässä läänissä. Pääsin melkein hengestäni, eikä siellä ketään kiinnostanut paitsi mahdollinen kuolemani. Hoidin hommani, ne vaan oli ja on edelleen sellasia syntymäpahoja. Toiset on. Eikä ne pyydä sitä anteeksi.
Valitse työpaikkasi tarkoin. Ei sun tarvitse sitää moista henkistä pahoinpitelyä. Susta tulee ajanmittaan samanlainen piru tai sitten terveys pettää viimesen kerran. Ja harkitse yrittäjyyttä. Siinä vot valita, jos hyvin käy, kenelle teet ja mitä. - j k
vai niin kävi sule
- OSW
j k :n viestien anti on jotain aivan uskomatonta tällä palstalla useammassakin ketjussa...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1853044
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.642606- 2032230
- 741866
- 1021793
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91671- 1041499
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2191176- 811130
- 951089