Päättymätön suoritus (osat 8-11/loppu)

Henri nautti kuumista suudelmista ja Topin lämmöstä suunnattomasti. Topi alkoi laskeutua pitkin Henrin vartaloa pikkuhiljaa pussaillen Henriä kaulasta, imien hänen nännejään ja nuollen hänen napaansa. Henri ei voinut kuin huokailla odottaessaan Topin saapuvan päätepisteeseen. Lopulta Topi oli jo Henrin vyötärön kohdalla. Topi katsahti Henriin ja hymähti. Sitten hän riisui nopeasti Henrin shortsit ja bokserit jääden ihailemaan Henrin alastonta vartaloa. Topia pakotti haaroissa sen verran, että hän päätti riisua omatkin vaattensa. Hän siirsi vaatekasaa hieman syrjemmäksi.

Henri ja Topi mittailivat toisiaan kiireestä kantapäähän. Kauaa sitä ei kestänyt, kun Topi kosketti varovasti Henrin kalua kädellään. Hän otti siitä tukevammin kiinni ja vetäisi esinahkaa pari kertaa edestakaisin. Henri pyysi: ''Topi, ota se suuhun.'' Topi hymähti taas ja alkoi nuolla Henrin elintä sen varresta. Terskaa hän ei edes hipaissut. ''Topi, kokonaan. Oo kiltti.'' Henrin ääni muuttui yhä anelevammaksi, mutta Topi vähät välitti.

Topi nuolaisi kerran Henrin terskaa, mutta jatkoi sen jälkeen elimen nuolemista muualta. Henri yritti ohjata Topia kädellään, mutta Topi ravisti päätään. ''Topi, mä pyydän. Oo nyt kiltti.'' ''Miksei hame?'' Henri typertyi täysin. ''Miten sä voit vitsailla tällaisella hetkellä?'' ''Eihän meillä mikään kiire ole...'' ''Topi, mikset sä voi?'' ''Voi mitä?'' ''Topi!'' ''On mun nimi!'' ''Mikä sulla on?'' ''Ei mikään. En mä vaan halua, että sä vielä laukeet.'' ''Mutta kun mä oon ihan lähellä. En mä kuitenkaan kestä enää kauaa.'' ''No sittenhän sä voit viimeistellä kädellä.'' ''Se ei oo sama asia!'' ''Ai ei vai!'' Topin suuttumus sai Henrin ihmettelemään toden teolla, mitä oli oikein tekeillä. Henri oli todella lähellä menettää kontrollinsa tilanteeseen. Itku ei ollut kaukana.

''Mä uskaltauduin sulle, ja tääkö on se, mitä mä saan siitä hyvästä? Sä et oo se sama Topi, johon mä oon rakastunut!'' Henri huusi raivoissaan. Topi tuntui täysin välinpitämättömältä ja kylmäsydämiseltä. Topi avautui: ''Mä haluan, että sä koet sellaista nautintoa, jota sä et tule ikinä unohtamaan. Mä tietäisin tasan tarkkaan, miten se tapahtuis.'' Henri katsoi Topia vähän aikaa. Hänelle tuli mieleen, että ehkä Topi tosiaan ajatteli hänen parastaan. Ehkä... ''No, tehään sitten silleen. Mä luotan suhun.'' Topi hymyili leveästi ja meni kaivamaan shortsiensa taskusta voidetuubin. Henrin hengitys salpaantui.

''Henkka, onks sulle ok, että me...'' ''Pannaan? En mä ihan tätä ollu aatellu...'' ''Mä ainakin haluan sua. Ihan älyttömästi'', Topi vakuutti ja pussasi Henriä suulle. ''Mutta se ei oo ihan ainoa juttu...'' Henri mietti, mitä tulisi tapahtumaan. Topi otti shortseistaan vyön pois ja käski Henriä nousemaan istumaan. ''Topi, mitä sä tolla teet?'' Henri kysyi pelokkaana. ''Sidon sun kädet.'' ''Miks?'' ''Se selviää sulle ennemmin tai myöhemmin...'' ''Ethän sä satuta mua?'' Nyt oli Topin vuoro katsoa Henriä tyrmistyneenä. ''Mä en ikimaailmassa vois tehdä mitään sellaista.'' ''Se oli sitten lupaus'', Henri sanoi ja uskaltautui antamaan Topin sitoa hänen kätensä.

Topi ohjasi Henrin uudestaan selinmakuulle ja valmistautui tulevaan koitokseen. Hän asetteli Henriä sopivaan asentoon ja työnsi elintään hitaasti Henrin sisään. Matka katkesi sulkijalihaksen kohdalle. ''Henkka, sä jännität liikaa.'' ''Helppo sun on sanoa!'' Henri ähisi. Toinen yritys päättyi samalla tavalla. ''Henkka, aattele, että sä oot hierojalla. Tai jotain muuta rentouttavaa.'' ''Kolmas kerta toden sanoo'', Topi ajatteli ja yritti kolmannen kerran. Se tuotti tulosta. Topin kalu upposi Henrin sisään.

Henri oli kiihottunut äärimmilleen. Hänen rakkaansa elin oli syvällä hänen suolessaan, ja hänen kätensä olivat tiukasti sidottuina. Henri oli nauttinut jo siitä, kun Topi oli maannut hänen päällään, mutta tämä oli täysin eri asia. Kaikki langat olivat Topin käsissä.

Topi alkoi liikutella hitaasti elintään Henrin sisällä. Nautinnon värähtelyt kulkivat läpi Henrin kehon. Hetken päästä Topi tarttui Henrin kyrpään ja alkoi vedellä hänen esinahkaansa edestakaisin. Henrin hengitys kävi yhä kiivaammaksi, ja hän tunsi orgasmin olevan lähellä. Topi vain hymyili ja puhisi tihentäessään tahtiaan. Hän nopeutti työntöjä ja runkkasi Henrin kalua yhä voimakkaammin. Henri älysi yhtäkkiä, mitä Topi oli tarkoittanut sillä, että hän saisi ''sen'' selville ennemmin tai myöhemmin.

''Topi, mä laukeen ihan just - hidasta.'' Topi ei ollut kuulevinaankaan. ''Mä haluan, että sä et pysty tekemään mitään muuta kuin huutamaan mun nimeä ja kiemurtelemaan nautinnosta'', Topi selvitti ja hymyili voitonriemuisena. ''Jos mä oisin tän tienny, mä en olis ikinä antanu sun-'' Henri ei ehtinyt sen pidemmälle, kun häneltä tuli.

Henrin penis sykki spermaa hänen vatsalleen Topin edelleen naidessa häntä kovaa ja jatkaen Henrin kalun runkkaamista edelleen. Henri joutui tahtomattaankin huutamaan ja sätkimään. ''Aaa, Topi! Päästä irti!'' Henrin elin nytkähteli tulipunaisena Topin käsittelyssä. Siitä oli jo tullut todella kosketusherkkä, ja Henri ulvoi nautinnosta. Hänen orgasminsa hellitti pikkuhiljaa.

Topi lopetti työnnöt ja Henrin terskan hyväilyn vasta, kun hänen kalunsa ei enää seissyt. Henri hengitti yhtä kiivaaseen tahtiin kuin vasta maaliin tullut maratoonari. ''Topi... Vittu mä tapan sut'', Henri murahti. Topi vain naurahti. ''Ei susta sellaiseen oo.'' Siinä Topi oli aivan oikeassa, mutta Henri päätti olla vastaamatta.

Topi alkoi nuolla Henrin lasteja. Henri itse oli edelleenkin aivan loppu, eikä hänen hengityksensä ollut vielä tasaantunut. ''Voitko sä avata tän vyön...'' ''Musta on kivaa kattella sua noin viattomana ja puolustuskyvyttömänä.'' Henri ei ollut uskoa korviaan. ''Topi, sä et voi olla tosissas...'' Topi joutui ottamaan hieman sanojaan takaisin: ''Tai siis, sori Henkka, en mä ihan tarkottanu - mä tarkotin, että mua kiihottaa olla dominoiva osapuoli.'' ''Sä et kertonu mitään tällaisesta...'' ''Mä aattelin, että sä et muuten suostuis kokeilemaan.'' ''No oliko tää muka parempi vaihtoehto, hä!'' Henri huusi raivoissaan. Topi nuolaisi viimeisen spermavanan Henrin vatsalta ja nousi makaamaan Henrin päälle kasvot ilmeettöminä.

''Henkka, mä oon pahoillani.'' ''Ja...?'' ''Ja mitä? Mä oon oikeesti pahoillani. Mä halusin, että sä nautit.'' ''Jos mä olisin tienny tästä etukäteen, niin olis ollu kivempaa.'' Topin silmät kostuivat. Hän oli jo avaamassa suutaan sanoakseen jotain, mutta jäi vain katselemaan Henriä silmiin. Henri tunsi myötätunnon pistoksen sydämessään. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt Topia yhtä tunteellisena. ''Mä rakastan sua ihan liikaa, jotta mä voisin olla sulle vihainen'', Henri lohdutti. Topin vastaus oli paljon puhuva: hän painoi huulensa hellästi Henrin huulia vasten.

Sessio kuitenkin keskeytyi: ''Topi, voisitko sä nyt vapauttaa mun kädet?'' Topi havahtui. Hän hieraisi kosteita silmiään ja käänsi Henrin vatsalleen voidakseen avata solmun. Välittömästi tämän jälkeen Henri nappasi vyön Topilta ja painoi hänet vatsalleen maahan. Henri sai vaivoin sidottua Topin kädet, minkä jälkeen hän käänsi Topin selälleen. ''Henri, mitä vittua sä teet?'' Topi karjui rimpuillen. Henri piteli Topia aloillaan. ''Mä haluan, että sä saat tuntea edes pienen osan siitä, mitä mä koin'', Henri myhäili. ''Henkka, pliis, älä - mä sanoin jo, että mä oon pahoillani...'' Topi oli selvästi hädissään. ''Ei sun tarvitse pahoitella. Mä haluan, että sä nautit.''

Henri lukitsi Topin jalat polvitaipeidensa väliin ja alkoi hiljalleen vetää Topin esinahkaa ylös ja alas. Topi piti silmiään kiinni ja huokaili. Kun hän avasi silmänsä, Henri noteerasi, että ne olivat aivan vetiset. Kyyneleet alkoivat valua pitkin Topin poskia. Topi sai vaivoin puhuttua itkemättä: ''Henkka, lopeta vähäks aikaa.'' Henri olisi tehnyt niin käskemättäkin, sillä hänestä tuntui pahalta, että Topi ei nauttinut tilanteesta.

''Henkka, en mä ansaitse tätä.'' ''Toi ei oo totta!'' ''Mä oon käyttäytyny kuin mikäkin paskiainen sua kohtaan...'' ''Topi, mä en oo ollenkaan samaa mieltä. Sun ei tarvitse muuttua pätkääkään. Uskoa mua: sä todella olet hyvä just tollaisena. Mä en vaan halua, että sä itket.'' Topi nyyhkytti avoimesti, kun ei hän voinut kasvojaan käsiinsäkään haudata: ''Silloinkin, kun me lähdettiin Lauran mummolasta... Se oli mun tapa kertoa, että mä välitän susta. Mä tiedän, että kuulostaa tosi tyhmältä, mutta tällainen mä vaan oon.'' Henri ei tiennyt, mitä vastata. Hän ei voinut kuin katsoa vierestä, kun Topi itki silmät kiinni.

''Topi, mä oon nauttinu jokaisesta sekunnista sun kanssa. Huolimatta siitä, mitä kaikkea sä oot tehny ja mitä kaikkea mä oon tuntenu. Mä en oo koskaan rakastanu enkä tuu koskaan rakastamaan ketään yhtä paljon kuin sua.'' Topi avasi silmänsä ja tutkaili Henrin katsetta. Hänen jo lerpahtanut elimensä jäykistyi uudelleen. ''Mä pyydän. Anna mun hoitaa tää loppuun'', Henri vetosi. Topi nyökkäsi hitaasti ja sulki silmänsä uudelleen.

Henri jatkoi Topin elimen hyväilyä. Hetken päästä hän alkoi jo miettiä, eikö Topi laukeakaan. ''Topi, ootsä lähelläkään orkkua?'' ''Mä kävin kädellä eilen illalla, kun sä olit jo menny nukkumaan'', Topi sanoi raskaalla äänellä. Henri sai päähänpiston. Hän alkoi runkata Topin kalua niin nopeasti kuin jaksoi. Topi alkoi heräillä horroksestaan: hänen huokailunsa tihentyi ja hänen hengityksensä samoin. Eikä aikaakaan, kun...

''Henkka, mä oon ihan lähellä.'' ''Tuu vaan, kulta...'' Henri sanoi odottavasti. Topi alkoi huohottaa ääneen. ''Aah, Henkka, mä tuun - mä tuun...'' Topin orgasmi oli vähintäänkin yhtä raju kuin Henrillä. Topi ulvoi nautinnosta Henrin ollessa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Topin purkautuminen kiihotti Henriä, ja hän nautti suunnattomasti saadessaan antaa Topille samalla mitalla takaisin. Topi huusi ilme vääristyneenä ja vatsalihakset kouristellen: ''Henkka, hellitä - aah! Henkka, mä en kestä!'' Henri oli onnellinen.

Henri päätti avata sanaisen arkkunsa Topin orgasmin loputtua: ''No, tekisitsä jotain eri tavalla, jos voisit?'' Vastausta hänen ei tarvinnut pitkään odottaa: ''En ikinä.'' Henri hymähti ja nuoli lastit Topin vatsalta syöttäen ne hänelle. ''Sun sperma maistuu tosi hyvälle'', Henri kehui. ''Mutta jos täytyy arvostella, niin sun oli parempaa'', Topi hangoitteli vastaan. ''Mun oma pikku vastarannan kiiski'', Henri hymyili ja suuteli Topia.

Henrin kaukaisimmatkin unelmat ja toiveet olivat täyttyneet. Hän eli vain ja ainoastaan Topia varten. Nyt, kun heidän polkunsa olivat risteämiskohdassa, oli aika pitää ne samassa kohtaa. Topi tuntui luotettavalta, ja hän olikin uskoutunut Henrille ja ennen kaikkea vakuuttanut hänelle rakkautensa. Molemmilla oli edessään koko loppuelämän kestävä pitkä ja uuvuttava - mutta loppujen lopuksi palkitseva - päättymätön suoritus.

Henri ja Topi jäävät onnellisina viettämään kesää jonnekin Kajaanin reunamille. Onhan se hyvä, että edes jotkut löytävät toisensa. Minulle sitä kunniaa ei ole suotu.

Tästä tarinasta tuli lyhyempi kuin debyytistäni, mikä olikin ennakko-oletukseni. ''Samalla viivalla'' epäonnistui lievästi, koska projekti pitkittyi melkein kuukauden mittaiseksi, ja parsin sen kasaan hiukan jopa väkisin. Tätä tarinaa oli ilo kirjoittaa, ja vaikka loppu onkin parempi omassa päässäni kuin tässä koneella kirjoitettuna, olen tyytyväinen lopputulokseen. Jatkossa aion kirjoittaa suurin piirtein tämän tarinan pituisia novelleja - mahdollisesti lyhyempiäkin. Maratontarinat eivät näytä sopivan minulle.

Näin pääsen keskittymään täysillä uuteen tarinaani. Siitä on tulossa selkeästi lyhin tähän astisista, mutta tunnetta siinä on kaikista eniten. Neljäs tarina tulee luultavasti olemaan jopa pidempi kuin ensimmäinen.

Kaikenlainen asiallinen palaute on enemmän kuin tervetullutta. Voitte kertoa myös, kumpaa näistä kahdesta ensimmäisestä tarinastani piditte parempana. Pyrin joka tapauksessa jatkamaan melko samalla linjalla kuin tähänkin asti. Tarinoita on luvassa ainakin kuusi kappaletta, eli vielä neljä näiden kahden valmiin lisäksi.

Sudden Depth kiittää ja kumartaa.

Tarinasi ovat loistavia. Teksti on sujuvaa ja juoni pitää otteessaan loppuun asti. Uppoaa hyvin myös meihin naispuolisiin lukijoihin. Odottelen jo malttamattomana seuraavaa tarinaasi.

Ja kyllä sinullekin vielä se kunnia suodaan, että löydät jonkun :)

Kolmas tarinahan on alkanut jo...