Genaakkeri

Jatkoa edelliseen vielä:
Minulla on siis molemmat myötätuulipurjeet, joista spinnua tulee käytettyä enemmän. Genaakkerin halssikulma on kiinni n. 30 cm keulastaagin etupuolella olevissa lenkeissä, josta n. puolen metrin liinat purjeen kulmaan. Kaide ei mitään haittaa mutta yhtä kaikki, en osaa ajaa tuolla purjeella myötäiseen. Parempi yleensä laittaa spinnu niin ei tarvitse leikkiä. Ja spiiratun genuan jiippaaminen on työläämpi operaatio kuin spinnun jiippi.

12+3 kirjoitti:

Jatkoa edelliseen vielä:
Minulla on siis molemmat myötätuulipurjeet, joista spinnua tulee käytettyä enemmän. Genaakkerin halssikulma on kiinni n. 30 cm keulastaagin etupuolella olevissa lenkeissä, josta n. puolen metrin liinat purjeen kulmaan. Kaide ei mitään haittaa mutta yhtä kaikki, en osaa ajaa tuolla purjeella myötäiseen. Parempi yleensä laittaa spinnu niin ei tarvitse leikkiä. Ja spiiratun genuan jiippaaminen on työläämpi operaatio kuin spinnun jiippi.

Lue lisää

2. jatko:
En siis oikein diggaa genaakkeria ;) lähes käyttämätön sellainen, muistaaksein vuodelta 2008, tuli veneen mukana, ja veneen mukana tullut spinnu taasen on vähän alakokoinen ja vanha joten uutta spinnua haikailen. Tuli mieleen, jos joku on kovasti kiinnostunut vaihtamaan hyväkuntoisen spinnunsa genaakkeriin niin ehkä voitaisiin tehdä vaihtokaupat? Genaakkerin etuliikki on 13,8 m, ja puolileveys n. 6,5 m.

Spinnu pitäisi olla (enintään) 12,33 korkea ja 6,3 m leveä.

Enpä tähän ala yhteystietojani antamaan (kiinnostaneeko ketään moinen vaihto?), jos kiinnostaa niin vastaa tälle palstalle, ja keksi joku yhteydenottotapa...

12+3 kirjoitti:

Jatkoa edelliseen vielä:
Minulla on siis molemmat myötätuulipurjeet, joista spinnua tulee käytettyä enemmän. Genaakkerin halssikulma on kiinni n. 30 cm keulastaagin etupuolella olevissa lenkeissä, josta n. puolen metrin liinat purjeen kulmaan. Kaide ei mitään haittaa mutta yhtä kaikki, en osaa ajaa tuolla purjeella myötäiseen. Parempi yleensä laittaa spinnu niin ei tarvitse leikkiä. Ja spiiratun genuan jiippaaminen on työläämpi operaatio kuin spinnun jiippi.

Lue lisää

Spinnullakin kulkee paremmin ainakin kevyissä tuulissa, kun leikkaa. Genaakkerilla/assyllä myötätuulipurjeen hoitaminen vaimon kanssa kahdestaan sujuu varmemmalla pohjalla kuin spinnulla, siksi meillä on assy. Assyn vetoa täydemmillä myötäisillä voi parantaa reivaamalla isoa tai pudottamalla sen kokonaan alas, jos ei kilpaile. Jos taas kilpailee, kannattaa joka tapauksessa leikata.

Assyilijä kirjoitti:

Spinnullakin kulkee paremmin ainakin kevyissä tuulissa, kun leikkaa. Genaakkerilla/assyllä myötätuulipurjeen hoitaminen vaimon kanssa kahdestaan sujuu varmemmalla pohjalla kuin spinnulla, siksi meillä on assy. Assyn vetoa täydemmillä myötäisillä voi parantaa reivaamalla isoa tai pudottamalla sen kokonaan alas, jos ei kilpaile. Jos taas kilpailee, kannattaa joka tapauksessa leikata.

Lue lisää

Genaakkeriveneen purjehdusta on hauska katsella tiheässä saaristossa. Vene menee melkoista siksakkia, genaakkeri on tuon tuosta rintsikoilla ja paperilla nopeampi vene häviää symmetrisellä spinulla furusundin salmessa purjehtivalle.

Assyilijä kirjoitti:

Spinnullakin kulkee paremmin ainakin kevyissä tuulissa, kun leikkaa. Genaakkerilla/assyllä myötätuulipurjeen hoitaminen vaimon kanssa kahdestaan sujuu varmemmalla pohjalla kuin spinnulla, siksi meillä on assy. Assyn vetoa täydemmillä myötäisillä voi parantaa reivaamalla isoa tai pudottamalla sen kokonaan alas, jos ei kilpaile. Jos taas kilpailee, kannattaa joka tapauksessa leikata.

Lue lisää

Asianhan pitäisi olla juuri päinvastoin! Kevyellä tuulella spinnullakin joutuu (tai ainakin kannattaa) leikkaamaan, jolloin suhteellinen tuuli on varsin sivulta, jolloin genaakkeri on tehokas, jopa tehokkaampi kuin spinnu. Sitten jo keskituulessa ei ole spinnulla mitää tarvetta leikata ja se on ylivoimainen lähellä plattista, varsinkin cruisailuun tehtyihin genaakkereihin nähden, sillä ne on leikattu helpoiksi yleispurjeiksi tai jopa rullattaviksi eikä lainkaan optimaalisiksi lähellä plattista.

0PPOLD#"# kirjoitti:

Genaakkeriveneen purjehdusta on hauska katsella tiheässä saaristossa. Vene menee melkoista siksakkia, genaakkeri on tuon tuosta rintsikoilla ja paperilla nopeampi vene häviää symmetrisellä spinulla furusundin salmessa purjehtivalle.

Lue lisää

Itse teen ahtaammissa paikoissa usein niin, että jiippaan vaan isoa, eli ajan välillä virsarilla ja välillä leikkaamalla. Varsinkin, jos isoa pudottaa alas yhden reivin verran, sujuu homma ihan nätisti. Jos tilaa löytyy vähänkin enemmän, jiippaan kyllä assynkin. Ei se ole mitenkään ylivoimainen homma. Naruja siinä vaan vedellään, eikä purje tietenkään ole koko manööverin ajan vedossa.

Näyttää spinnuporukoillakin riittävän välillä ohjelmaa ahtaissa paikoissa, kun tuuli pyörii ja spinnu tulee iholle.

Assyilijä kirjoitti:

Itse teen ahtaammissa paikoissa usein niin, että jiippaan vaan isoa, eli ajan välillä virsarilla ja välillä leikkaamalla. Varsinkin, jos isoa pudottaa alas yhden reivin verran, sujuu homma ihan nätisti. Jos tilaa löytyy vähänkin enemmän, jiippaan kyllä assynkin. Ei se ole mitenkään ylivoimainen homma. Naruja siinä vaan vedellään, eikä purje tietenkään ole koko manööverin ajan vedossa.

Näyttää spinnuporukoillakin riittävän välillä ohjelmaa ahtaissa paikoissa, kun tuuli pyörii ja spinnu tulee iholle.

Lue lisää

Samalla tavalla minäkin toimin, eli välillä mennään virsaria. Assyn jiippaamisen teen parin hengen miehistöllä vetämällä sen sukkaan ja avaamalla sitten taas sukan toiselle halssille. Homma sujuu alle viidessä minuutissa ja koska iso vetää koko ajan, matka edistyy hyvällä vauhdilla, vaikka jiippaisi tunnin välein.

Assyilijä kirjoitti:

Itse teen ahtaammissa paikoissa usein niin, että jiippaan vaan isoa, eli ajan välillä virsarilla ja välillä leikkaamalla. Varsinkin, jos isoa pudottaa alas yhden reivin verran, sujuu homma ihan nätisti. Jos tilaa löytyy vähänkin enemmän, jiippaan kyllä assynkin. Ei se ole mitenkään ylivoimainen homma. Naruja siinä vaan vedellään, eikä purje tietenkään ole koko manööverin ajan vedossa.

Näyttää spinnuporukoillakin riittävän välillä ohjelmaa ahtaissa paikoissa, kun tuuli pyörii ja spinnu tulee iholle.

Lue lisää

"Näyttää spinnuporukoillakin riittävän välillä ohjelmaa ahtaissa paikoissa, kun tuuli pyörii "

Tuuli pyöri merkittävästi ehkä saimaan ahtaimilla väylillä ja vastaavissa lahdenpoukaaissa, mutta merialuella väylillä tuulen kääntymiset on sellaisissa rajoissa ,että ahtallakin väylällä on tilaa muutama aste ajaa alemmas skuutteihin koskematta. Siksi näin koska koska merialueilla vaikuttaa esim. merituuli-ilmiö. Saimaalla ei sellaista ole.

C/R kirjoitti:

Samalla tavalla minäkin toimin, eli välillä mennään virsaria. Assyn jiippaamisen teen parin hengen miehistöllä vetämällä sen sukkaan ja avaamalla sitten taas sukan toiselle halssille. Homma sujuu alle viidessä minuutissa ja koska iso vetää koko ajan, matka edistyy hyvällä vauhdilla, vaikka jiippaisi tunnin välein.

Lue lisää

Huhuh, on työlästä tuollainen myötätuuliajo, spinnujiippi sujuu esim meidän 80 m2 symmetrisellä kahden hengen miehistöllä alle 30 sekuntia. Spinnun koko ei vaikuta juurikaan jiippiehin vaan kyse on puhtaasti ajoituksesta ja oikeista toimista.

http://www.youtube.com/watch?v=Zt53cic5vOw

==))##"" kirjoitti:

Huhuh, on työlästä tuollainen myötätuuliajo, spinnujiippi sujuu esim meidän 80 m2 symmetrisellä kahden hengen miehistöllä alle 30 sekuntia. Spinnun koko ei vaikuta juurikaan jiippiehin vaan kyse on puhtaasti ajoituksesta ja oikeista toimista.

http://www.youtube.com/watch?v=Zt53cic5vOw

Lue lisää

Ja assyllä näkyvät tekevän saman 20 sekunnissa, eikä tarvitse mennä steppailemaan keulakannelle.

http://www.youtube.com/watch?v=WbLoLfL0Lfk

spinnuilija kirjoitti:

"Näyttää spinnuporukoillakin riittävän välillä ohjelmaa ahtaissa paikoissa, kun tuuli pyörii "

Tuuli pyöri merkittävästi ehkä saimaan ahtaimilla väylillä ja vastaavissa lahdenpoukaaissa, mutta merialuella väylillä tuulen kääntymiset on sellaisissa rajoissa ,että ahtallakin väylällä on tilaa muutama aste ajaa alemmas skuutteihin koskematta. Siksi näin koska koska merialueilla vaikuttaa esim. merituuli-ilmiö. Saimaalla ei sellaista ole.

Lue lisää

Käyhän kokeilemassa Saaristomeren kapeita salmia. Voit aloittaa Turusta Ruissalon ja Hirvensalon välistä tai Naantalin suunnalla Särkänsalmesta.

Genassy kirjoitti:

Ja assyllä näkyvät tekevän saman 20 sekunnissa, eikä tarvitse mennä steppailemaan keulakannelle.

http://www.youtube.com/watch?v=WbLoLfL0Lfk

Lue lisää

So what, plattispurjehdus genaakkerilla mättää.

Genassy kirjoitti:

Käyhän kokeilemassa Saaristomeren kapeita salmia. Voit aloittaa Turusta Ruissalon ja Hirvensalon välistä tai Naantalin suunnalla Särkänsalmesta.

Noissa paikoissa muuten koneajo on suositumpaa kuin purjehdus.

Genassy kirjoitti:

Käyhän kokeilemassa Saaristomeren kapeita salmia. Voit aloittaa Turusta Ruissalon ja Hirvensalon välistä tai Naantalin suunnalla Särkänsalmesta.

Tai Bärosund tai Suninsalmi, ne ovat kapeita salmia joissa korkeat maat ympärillä. Tuuli puhaltaa salmen suuntaisesti, myös pikkuisen eri suuntainen tuuli kääntyy näin. Tosi ikävää olisi genualla leikkailla Bärosundissa ruuhkan keskellä, kun spinnulla voisi vetää suorilla läpi. Jos tuuli noissa sattuu olemaan poikittainen salmeen nähden, niin yleensä tyyntä on sen verran ettei seilaamisesti tule mitään ilman tosi pitkää pinnaa, ja kovemmalla tuulella siftit siksi suuria että genua on varmempi valinta, kuiteskin tulee joku puuska lähes päin nokkaa.

Skepulointia saaristomeren salmien erinomaisuudesta genaakkeriseilaukseen voi harrastaa vain joku muu kuin kokenut matkapurjehtija, tai voinhan olla väärässäkin ja muutosvastarintani pitää genuan ylhäällä, ellei sitten ole mukava peräntakainen, jolloin nousee spinnu. Eikä silloin yleensä ole ollut ongelmaa saaristomeren salmissa tai muissakaan kapeikoissa. Eikä spinnua tietenkään viitsi nosta jonkun vajaa tunnin legin vuoksi, jos tietää että kurssi muuttuu sen jälkeen sivutuuleen tai jopa vastaiseen. Nuo asiat voi tutkia esimerkiksi merikortista ;)

Tosiasiassa en viitsinyt ottaa koko genaakkeria lomapurjehdukselle mukaan, yhtenä syynä oli se että pakattuna sen pussi oli ehken 3-4 kertaa suurempi kuin spinnun ja se olisi vienyt hillittömästi säilytystilaa joten spinnu oli mukana ja sitä käytettiin. Miksi genua sitten on niin iso pakattuna? Onhan se uudempi kuin spinnuni ja siksi kangas jäykempi, mutta ilmeisesti myös aika paljon raskaampaa nailonia kuin spinnu.

åööö.cdd kirjoitti:

So what, plattispurjehdus genaakkerilla mättää.

Siispä genaakkerilla ei kannata harrastaa plattispurjehdusta. Onneksi purjeveneessä on peräsin, mutta siihen tarvitaan tietysti henkilö, joka osaa ja uskaltaa käyttää sitä. Eduksi lasketaan myös se, että ei arastele niitä naruja, joita prourhot nimittävät skuuteiksi.

GinGin kirjoitti:

Siispä genaakkerilla ei kannata harrastaa plattispurjehdusta. Onneksi purjeveneessä on peräsin, mutta siihen tarvitaan tietysti henkilö, joka osaa ja uskaltaa käyttää sitä. Eduksi lasketaan myös se, että ei arastele niitä naruja, joita prourhot nimittävät skuuteiksi.

Lue lisää

Tuossa mielessä genaakkerin kutsuminen "perhespinnuksi" antaa ihan väärän kuvan ko. purjeen käyttökelpoisuudesta. Kuten joku tässä keskustelussa jo kirjoitti:
"Jos tuuli on takaa, genaakkeri ei toimi. Jos se on vähänkin sivulta niin genoallakin pääsee"
Jos haluaa myötätuulipurjeen, niin spinaakkeri on genaakkeriin verrattuna ylivoimainen, laiskan ja mukavuudenhaluisen perhepurjehtijan näkökulmasta katsottuna. Onneksi purjeveneessä on peräsin, jota käyttämällä ja sopivat purjeet nostamalla pääsee sinne minne pitääkin ;)

Genie väitti jotta "Genaakkeri toimii vallan mainiosti, jos tuuli tulee perän takaa esim. kulmassa 160 astetta"
Oman kokemukseni mukaan 160 astetta (siis parinkymmenen asteen poikkeama myötätuulesta) on sellainen että genaakkeri mahdollisesti toimii, siinä ja siinä - ei todellakaan "vallan mainiosti". Käytännössä "vallan mainiosti" genaakkeri alkaa toimimaan kolmenkymmenen asteen poikkeamalla täysmyötäisestä. Ehkä tässä on eroja eri paattien välillä, tiedä häntä mistä erilaiset kokemukset johtuvat. Kevyt raaseri tietysti muuttaa suhteellisen tuulen edullisemmaksi verrattuna raskaampaan cruiseriin, tässä voisi olla yksi selitys eri näkemyksiin.

10+1 kirjoitti:

Tuossa mielessä genaakkerin kutsuminen "perhespinnuksi" antaa ihan väärän kuvan ko. purjeen käyttökelpoisuudesta. Kuten joku tässä keskustelussa jo kirjoitti:
"Jos tuuli on takaa, genaakkeri ei toimi. Jos se on vähänkin sivulta niin genoallakin pääsee"
Jos haluaa myötätuulipurjeen, niin spinaakkeri on genaakkeriin verrattuna ylivoimainen, laiskan ja mukavuudenhaluisen perhepurjehtijan näkökulmasta katsottuna. Onneksi purjeveneessä on peräsin, jota käyttämällä ja sopivat purjeet nostamalla pääsee sinne minne pitääkin ;)

Genie väitti jotta "Genaakkeri toimii vallan mainiosti, jos tuuli tulee perän takaa esim. kulmassa 160 astetta"
Oman kokemukseni mukaan 160 astetta (siis parinkymmenen asteen poikkeama myötätuulesta) on sellainen että genaakkeri mahdollisesti toimii, siinä ja siinä - ei todellakaan "vallan mainiosti". Käytännössä "vallan mainiosti" genaakkeri alkaa toimimaan kolmenkymmenen asteen poikkeamalla täysmyötäisestä. Ehkä tässä on eroja eri paattien välillä, tiedä häntä mistä erilaiset kokemukset johtuvat. Kevyt raaseri tietysti muuttaa suhteellisen tuulen edullisemmaksi verrattuna raskaampaan cruiseriin, tässä voisi olla yksi selitys eri näkemyksiin.

Lue lisää

Kyllä ainakin minulla toimii kolme vuotta vanhassa "performance cruiserissa" assy ankannokassa 160 asteen kulmalla. Siinä on tietysti enemmän pussikkuutta ja kokoakin kuin genaakkerissa olisi, mutta näiden ero on aika liukuva.

Tässä linkissä on Northin käsitys siitä, minkälaisilla tuulikulmilla assyillä ja symmetrisillä ajetaan erilaisissa keleissä:

http://www.uk.northsails.com/SailProducts/RacingSails/Downwind/SymmetricalsAsymmetricals/tabid/6823/language/en-US/Default.aspx

Tässä sitten polaareja genaakkerille:

http://www.ravencruise.com/North Sails G-0 article.htm

Assyilijä kirjoitti:

Kyllä ainakin minulla toimii kolme vuotta vanhassa "performance cruiserissa" assy ankannokassa 160 asteen kulmalla. Siinä on tietysti enemmän pussikkuutta ja kokoakin kuin genaakkerissa olisi, mutta näiden ero on aika liukuva.

Tässä linkissä on Northin käsitys siitä, minkälaisilla tuulikulmilla assyillä ja symmetrisillä ajetaan erilaisissa keleissä:

http://www.uk.northsails.com/SailProducts/RacingSails/Downwind/SymmetricalsAsymmetricals/tabid/6823/language/en-US/Default.aspx

Tässä sitten polaareja genaakkerille:

http://www.ravencruise.com/North Sails G-0 article.htm

Lue lisää

"minulla toimii kolme vuotta vanhassa "performance cruiserissa" assy ankannokassa 160 asteen kulmalla"

Entä mitenkä toimii kolkytä vuotta vanhassa puoltonnarissa genaakkeri keulastaagin edessä? Auttaisiko nokka tai pukspröötti, jonkun 60-80 cm halssikulmaa eteenpäin siirto - paljonko alemmaksi pääsisi? Performanssitaiteesta olen kyllä aina tykännyt, pitäisikö vaihtaa venettä?

Genaakkeriksi olen tuota purren mukana tullutta kirjavaa ja isohkoa nailonrättiä luullut, mutta entäs jos se onkin assy joka vaatii performanssia? Tai joku code ja siitä johtuu se ettei sillä pääse myötäiseen?

:-O

12+18 kirjoitti:

"minulla toimii kolme vuotta vanhassa "performance cruiserissa" assy ankannokassa 160 asteen kulmalla"

Entä mitenkä toimii kolkytä vuotta vanhassa puoltonnarissa genaakkeri keulastaagin edessä? Auttaisiko nokka tai pukspröötti, jonkun 60-80 cm halssikulmaa eteenpäin siirto - paljonko alemmaksi pääsisi? Performanssitaiteesta olen kyllä aina tykännyt, pitäisikö vaihtaa venettä?

Genaakkeriksi olen tuota purren mukana tullutta kirjavaa ja isohkoa nailonrättiä luullut, mutta entäs jos se onkin assy joka vaatii performanssia? Tai joku code ja siitä johtuu se ettei sillä pääse myötäiseen?

:-O

Lue lisää

Kolmekymmentä vuotta vanhaan puolitonnariin kuuluu pistää symmetrinen spinnu ja sen apuriksi lisärättejä, eli bloopereita ja tall boyta ja mitä kaikkia niitä olikaan. Mitä nyt sattuu veneestä löytymään. Se erottaa miehet pojista.

Tähän tapaan:

http://i43.tinypic.com/ve3xhg.jpg
http://farm2.static.flickr.com/1405/5104118525_6816ff1ca3.jpg
http://3.bp.blogspot.com/-8YmbW5-Iwck/TdPb3AmhJ4I/AAAAAAAAGzY/F4fvAuKmUig/s1600/2171 Kialoa III photo1.jpg

Nykyaikaisessa performance cruiserissa riittää sitten yksinkertaisempikin purjevarustus ja silti on varaa vaikka pyöriä tuollaisen aravakerrostalon pyykkitelinettä muistuttavan vanhan matolaatikon ympärillä. Silti ehtiä ottamaan löylyt ja korkkaamaan kaljat satamassa, ennen kuin puolitonnari on päässyt perile ja rättisulkeiset on klaarattu. Nykyveneissä kun pärjää rullapurjeillakin sekä fokalla ja genaakkerilla.

Jos sinulla on oikeasti vaikeuksia tietää, mitä purjeita veneessäsi on, niin kysy asiantuntijalta, esimerkiksi purjeneulomosta.

Se on nailon kirjoitti:

Kolmekymmentä vuotta vanhaan puolitonnariin kuuluu pistää symmetrinen spinnu ja sen apuriksi lisärättejä, eli bloopereita ja tall boyta ja mitä kaikkia niitä olikaan. Mitä nyt sattuu veneestä löytymään. Se erottaa miehet pojista.

Tähän tapaan:

http://i43.tinypic.com/ve3xhg.jpg
http://farm2.static.flickr.com/1405/5104118525_6816ff1ca3.jpg
http://3.bp.blogspot.com/-8YmbW5-Iwck/TdPb3AmhJ4I/AAAAAAAAGzY/F4fvAuKmUig/s1600/2171 Kialoa III photo1.jpg

Nykyaikaisessa performance cruiserissa riittää sitten yksinkertaisempikin purjevarustus ja silti on varaa vaikka pyöriä tuollaisen aravakerrostalon pyykkitelinettä muistuttavan vanhan matolaatikon ympärillä. Silti ehtiä ottamaan löylyt ja korkkaamaan kaljat satamassa, ennen kuin puolitonnari on päässyt perile ja rättisulkeiset on klaarattu. Nykyveneissä kun pärjää rullapurjeillakin sekä fokalla ja genaakkerilla.

Jos sinulla on oikeasti vaikeuksia tietää, mitä purjeita veneessäsi on, niin kysy asiantuntijalta, esimerkiksi purjeneulomosta.

Lue lisää

"Nykyveneissä kun pärjää rullapurjeillakin sekä fokalla ja genaakkerilla."

Ei ne nykyveneet niin ylivoimaisia ole, vrt esim first 35 ja mumm 36.

http://www.yca.org.ar/Gallery/2363.pdf

http://www.yca.org.ar/Gallery/1600.pdf

Se on nailon kirjoitti:

Kolmekymmentä vuotta vanhaan puolitonnariin kuuluu pistää symmetrinen spinnu ja sen apuriksi lisärättejä, eli bloopereita ja tall boyta ja mitä kaikkia niitä olikaan. Mitä nyt sattuu veneestä löytymään. Se erottaa miehet pojista.

Tähän tapaan:

http://i43.tinypic.com/ve3xhg.jpg
http://farm2.static.flickr.com/1405/5104118525_6816ff1ca3.jpg
http://3.bp.blogspot.com/-8YmbW5-Iwck/TdPb3AmhJ4I/AAAAAAAAGzY/F4fvAuKmUig/s1600/2171 Kialoa III photo1.jpg

Nykyaikaisessa performance cruiserissa riittää sitten yksinkertaisempikin purjevarustus ja silti on varaa vaikka pyöriä tuollaisen aravakerrostalon pyykkitelinettä muistuttavan vanhan matolaatikon ympärillä. Silti ehtiä ottamaan löylyt ja korkkaamaan kaljat satamassa, ennen kuin puolitonnari on päässyt perile ja rättisulkeiset on klaarattu. Nykyveneissä kun pärjää rullapurjeillakin sekä fokalla ja genaakkerilla.

Jos sinulla on oikeasti vaikeuksia tietää, mitä purjeita veneessäsi on, niin kysy asiantuntijalta, esimerkiksi purjeneulomosta.

Lue lisää

Siehä ilkiä ihminen olet "on varaa vaikka pyöriä tuollaisen aravakerrostalon pyykkitelinettä muistuttavan vanhan matolaatikon ympärillä."

Mie tykkää kolkytä vuotta vanhast puoltonnaristain, kai nii paljo vähintäi kui sie rahareijästäis, voi olla pitemmä suhtee tekemälä syvemmälä rakkauvela jopa enemmä kuin sie pervormassiruiseristais. Ei hää oo mikkää matoloota eikä pyykkiteline!!!

Hyi siuta, siivoo suus ja näppikseis :(

12+7 kirjoitti:

Siehä ilkiä ihminen olet "on varaa vaikka pyöriä tuollaisen aravakerrostalon pyykkitelinettä muistuttavan vanhan matolaatikon ympärillä."

Mie tykkää kolkytä vuotta vanhast puoltonnaristain, kai nii paljo vähintäi kui sie rahareijästäis, voi olla pitemmä suhtee tekemälä syvemmälä rakkauvela jopa enemmä kuin sie pervormassiruiseristais. Ei hää oo mikkää matoloota eikä pyykkiteline!!!

Hyi siuta, siivoo suus ja näppikseis :(

Lue lisää

"Hyi siuta, siivoo suus ja näppikseis :( "

Ei noilla velkalurkeilla ole varaa näppispyyhkeisiin ja sitten ne työn ja pankin orjat purkavat pahaa oloaan toisiin ihmisiin.

Todellisilla rahatyypeillä ei ole mitään tarvetta kutusua puolitonnareita aravakerrostalon pyykkitelineiksi. Ihan kelpoja matkapursia ovat monet puolitonnarit, kuten still 900 ja x-95.

;MNSSS kirjoitti:

"Nykyveneissä kun pärjää rullapurjeillakin sekä fokalla ja genaakkerilla."

Ei ne nykyveneet niin ylivoimaisia ole, vrt esim first 35 ja mumm 36.

http://www.yca.org.ar/Gallery/2363.pdf

http://www.yca.org.ar/Gallery/1600.pdf

Lue lisää

Archambault 34 on selkeästi nopeampi (lue ylivoimainen) kuin tuo ikivanha mumm36.
Sen mittakirjan löydät toisesta ketjusta.

nopein 33-35 jalkain kirjoitti:

Archambault 34 on selkeästi nopeampi (lue ylivoimainen) kuin tuo ikivanha mumm36.
Sen mittakirjan löydät toisesta ketjusta.

Mieletön asuttavuus tuossa m34:ssä, ei edes ikkunoita ruffissa. Kyse oli performance cruisereista, eikä mistään melgesistä ja sen replikoista.

Onhan tuossa siis puolensa. Paljon vähemmän tarvitaan kuitenkin skuuttia kun genaakkeri on keulastaakin takana ja kaikki köysi aina veneessä ja sotkeentumisvaara pienempi. Kovin alas tuuleen en tosiaan em. vitrityksellä pääse.

Jos spinnu tai genaakkeri on yli 100m2, on veneelläkin jo kokoa sen verran, että genaakkeri voi tuntua helpommalta. Kuten jo säikeessä on mainittu, yhtä lailla gennaakeri voi mennä rintsikoille ja meneekin helpommin, koska jiippien määrä on suurempi.

Symmetrisellä spinnulakin voi purjehtia melko ylös ja sen käsittely yksin autopilotilla ei ole ongelma kevyissä tuulissa. Kovemmissa tuulissa yksin kannattaa jättää spinnuilu pois, esim ohjaaminen voi olla autopilotille ongelma.

80m2 symmetrinen kirjoitti:

Jos spinnu tai genaakkeri on yli 100m2, on veneelläkin jo kokoa sen verran, että genaakkeri voi tuntua helpommalta. Kuten jo säikeessä on mainittu, yhtä lailla gennaakeri voi mennä rintsikoille ja meneekin helpommin, koska jiippien määrä on suurempi.

Symmetrisellä spinnulakin voi purjehtia melko ylös ja sen käsittely yksin autopilotilla ei ole ongelma kevyissä tuulissa. Kovemmissa tuulissa yksin kannattaa jättää spinnuilu pois, esim ohjaaminen voi olla autopilotille ongelma.

Lue lisää

" Kovemmissa tuulissa yksin kannattaa jättää spinnuilu pois, esim ohjaaminen voi olla autopilotille ongelma. "
Tai vaihtoehtoisesti hankkii genaakkerin ja laittaa sen kunnon pitkään keulapuomiin, jolloin ohjaaminen ei tuota autopilotille mitään vaikeuksia, sillä vene kulkee hyvin balanssissa eikä ole yhtään luovikärkäs.
Mitä pitempi puomi on, sitä avoimemmilla kulmilla vene muuttuu balanssiltaan laskevaksi, mutta heti kun kääntää alas, niin vene muuttuu taas nousevaksi genaakkerin jäädessä osin ison taakse. Väliin jää väistämättä stabiili ohjailusuunta, jossa autopilotti pärjää helposti vaikka virrat sammutettuina. Kun laittaa virrat päälle, niin pärjää reilusti tuon stabiilin kohdan molemmin puolin.

genaakkkerilla ei br kirjoitti:

" Kovemmissa tuulissa yksin kannattaa jättää spinnuilu pois, esim ohjaaminen voi olla autopilotille ongelma. "
Tai vaihtoehtoisesti hankkii genaakkerin ja laittaa sen kunnon pitkään keulapuomiin, jolloin ohjaaminen ei tuota autopilotille mitään vaikeuksia, sillä vene kulkee hyvin balanssissa eikä ole yhtään luovikärkäs.
Mitä pitempi puomi on, sitä avoimemmilla kulmilla vene muuttuu balanssiltaan laskevaksi, mutta heti kun kääntää alas, niin vene muuttuu taas nousevaksi genaakkerin jäädessä osin ison taakse. Väliin jää väistämättä stabiili ohjailusuunta, jossa autopilotti pärjää helposti vaikka virrat sammutettuina. Kun laittaa virrat päälle, niin pärjää reilusti tuon stabiilin kohdan molemmin puolin.

Lue lisää

Genaakkeri sopii hyvin avomerelle, on tilaa jiippaila ja ajella sopivia avotuulikulmia. Itämerellä saaristo ja rannikkopurjehduksessa kuitenkin voi mennä hermo genaagerijiippien ja avotuulikulmien kanssa.

jiipit minimiin kirjoitti:

Genaakkeri sopii hyvin avomerelle, on tilaa jiippaila ja ajella sopivia avotuulikulmia. Itämerellä saaristo ja rannikkopurjehduksessa kuitenkin voi mennä hermo genaagerijiippien ja avotuulikulmien kanssa.

Lue lisää

Suomen saaristossa on paljon helpompaa jiipata kiinteän pitkän keulapuomin päähän halssikulmastaan kiinnitetty genaakkeri yksin autopilotin avustamana, kuin tehdä sama symmetrisellä spinnulla, jos sukkaa tai rullaa ei käytetä. muuta ei tarvita kuin päästää yksi jalus löysälle ja tiukata toinen, sekä kääntää suuntaa. Symmetrisellä pitää lisäksi jiipata puomi, sekä jalusten oikea kireys on paljon tärkeämpää jo härdellien estämiseksi kuin genaakkerilla. Vauhdin kannalta toki molemmat pitää säätää oikein.

Optimi leikkauskulma genaakkerilla on keskimäärin selvästi tiukempi kuin optimi nousukulma luovilla, joten käännöksiä tulee vähemmän. Jos luovillakin pärjää, niin miksei genaakkerilla jiippailu muka sujuisi ?

genaakkeria kehiin kirjoitti:

Suomen saaristossa on paljon helpompaa jiipata kiinteän pitkän keulapuomin päähän halssikulmastaan kiinnitetty genaakkeri yksin autopilotin avustamana, kuin tehdä sama symmetrisellä spinnulla, jos sukkaa tai rullaa ei käytetä. muuta ei tarvita kuin päästää yksi jalus löysälle ja tiukata toinen, sekä kääntää suuntaa. Symmetrisellä pitää lisäksi jiipata puomi, sekä jalusten oikea kireys on paljon tärkeämpää jo härdellien estämiseksi kuin genaakkerilla. Vauhdin kannalta toki molemmat pitää säätää oikein.

Optimi leikkauskulma genaakkerilla on keskimäärin selvästi tiukempi kuin optimi nousukulma luovilla, joten käännöksiä tulee vähemmän. Jos luovillakin pärjää, niin miksei genaakkerilla jiippailu muka sujuisi ?

Lue lisää

Ehkä en osaa suhtautua oikein genaakkeriin, koska kokemusta on vain yhden kauden ja parin-kolmen kokeilukerran verran. Nouseehan sillä aika hyvin tuuleen, mutta myös kallistuu eikä vauhti sivutuulesta ylöspäin ole juurikaan parempi kuin isolla genualla, joka on pinta-alaltaan melko tasan puolet genaakkerista. Myötätuulipurjeet tarvitaan myötätuulessa, koska siihen suuntaan purjevene on hitain. Enkä ole juurikaan tottunut kryssimään (leikkimään, eiku leikkailemaan) myötäiseen. Virsari on virsari, ja genaakkerillakin olen sitä käyttänyt mutta ei se pysy auki ilman spiirausta (spinnupuomilla) ja paukkuva virsari saa hermot tai jopa kaluston risaksi. Ehkä ratkaisu olisi rullalla oleva genaakkeri, jolloin sen saa tempaistua auki niissä rajoitetuissa olosuhteissa jolloin genaakkeri matkapurjehtijalle on tarpeen (tuuli ei saa olla: liian myötäinen, liian vastainen, liian kova) eli käytännössä jää 100-150 asteen tuulikulmat johonkin 6 m/s saakka. Spinnulla ero on siinä että käyttökelpoinen tuulikulma on 100(120) - 180 ja plattiksella spinnun voi pitää jonnekin 8 m/s tuuliin.

Ja niille jotka ajelevat perhemiehistöllä cruisailua genaakkerilla tai spinnulla yli 10 m/s, niin turha kommentoida. En minäkään kommentoi muiden urheiluharrastuksia.

Spinnujiipistä: eihän se ole mitenkään vaikea? Skuutit (gaijat) vaan ensin täysplattiksella niin että niiden pituus on lähellä toisiaan, siis purje suoraan keulan eteen. Sitten puomi vaihdetaan toiselle puolelle (irti mastosta-kiinni skuuttiin, irti skuutista-kiinni mastolle). Ison jiippaus ja skuuttien hienosäätö. Genaakkerin jiipissä pitää vetää köysiä ainaskin kymmenen metriä enemmän kuin spinnujiipissä.

Sitten vielä käytännön havainto, Rosalan suunnasta kohti Hankoa, edessä näkyi genaakkereita ja me menimme vielä genualla, ehkä hiukan genakkariveneet kasvattivat eroa. Kun käännyttiin Hangon läntiselle, niin tuuli jäi suoraan perän taakse, nostimme spinnun ja lepattavien genaakkereiden kanssa taistelevat jäivät kohta perän taakse. Jotkut laskivat genaakkerin ja jatkoivat isopurjeella, jotkut laskivat kaikki ja jatkoivat koneella. Kukaan tämän palsta ansioituneista genaakkeripurjehtijoista ei ollut paikalla, koska yksikään vene ei laskenut isoa ja jatkanut genaakkerilla, eikä myöskään yksikään alkanut siksakkaamaan tuota selkää. Teoria ja käytäntö joskus eivät vain kohtaa, sorry...

2+2 kirjoitti:

Ehkä en osaa suhtautua oikein genaakkeriin, koska kokemusta on vain yhden kauden ja parin-kolmen kokeilukerran verran. Nouseehan sillä aika hyvin tuuleen, mutta myös kallistuu eikä vauhti sivutuulesta ylöspäin ole juurikaan parempi kuin isolla genualla, joka on pinta-alaltaan melko tasan puolet genaakkerista. Myötätuulipurjeet tarvitaan myötätuulessa, koska siihen suuntaan purjevene on hitain. Enkä ole juurikaan tottunut kryssimään (leikkimään, eiku leikkailemaan) myötäiseen. Virsari on virsari, ja genaakkerillakin olen sitä käyttänyt mutta ei se pysy auki ilman spiirausta (spinnupuomilla) ja paukkuva virsari saa hermot tai jopa kaluston risaksi. Ehkä ratkaisu olisi rullalla oleva genaakkeri, jolloin sen saa tempaistua auki niissä rajoitetuissa olosuhteissa jolloin genaakkeri matkapurjehtijalle on tarpeen (tuuli ei saa olla: liian myötäinen, liian vastainen, liian kova) eli käytännössä jää 100-150 asteen tuulikulmat johonkin 6 m/s saakka. Spinnulla ero on siinä että käyttökelpoinen tuulikulma on 100(120) - 180 ja plattiksella spinnun voi pitää jonnekin 8 m/s tuuliin.

Ja niille jotka ajelevat perhemiehistöllä cruisailua genaakkerilla tai spinnulla yli 10 m/s, niin turha kommentoida. En minäkään kommentoi muiden urheiluharrastuksia.

Spinnujiipistä: eihän se ole mitenkään vaikea? Skuutit (gaijat) vaan ensin täysplattiksella niin että niiden pituus on lähellä toisiaan, siis purje suoraan keulan eteen. Sitten puomi vaihdetaan toiselle puolelle (irti mastosta-kiinni skuuttiin, irti skuutista-kiinni mastolle). Ison jiippaus ja skuuttien hienosäätö. Genaakkerin jiipissä pitää vetää köysiä ainaskin kymmenen metriä enemmän kuin spinnujiipissä.

Sitten vielä käytännön havainto, Rosalan suunnasta kohti Hankoa, edessä näkyi genaakkereita ja me menimme vielä genualla, ehkä hiukan genakkariveneet kasvattivat eroa. Kun käännyttiin Hangon läntiselle, niin tuuli jäi suoraan perän taakse, nostimme spinnun ja lepattavien genaakkereiden kanssa taistelevat jäivät kohta perän taakse. Jotkut laskivat genaakkerin ja jatkoivat isopurjeella, jotkut laskivat kaikki ja jatkoivat koneella. Kukaan tämän palsta ansioituneista genaakkeripurjehtijoista ei ollut paikalla, koska yksikään vene ei laskenut isoa ja jatkanut genaakkerilla, eikä myöskään yksikään alkanut siksakkaamaan tuota selkää. Teoria ja käytäntö joskus eivät vain kohtaa, sorry...

Lue lisää

"Kukaan tämän palsta ansioituneista genaakkeripurjehtijoista ei ollut paikalla, koska yksikään vene ei laskenut isoa ja jatkanut genaakkerilla, eikä myöskään yksikään alkanut siksakkaamaan tuota selkää. Teoria ja käytäntö joskus eivät vain kohtaa, sorry... "

Juuri näin, suomessa on härvinaista, että ylipäätään on genaakkeri tai spinnu ylhäällä. Sen sijaan ruotsissa on esim paljon J-80 veneitä ja heidän assytouhujaan on ollut hauska katsella tukholman saaristossa. Ei paljon innosta sijoittamaan genaakkeriin saaristo ja rannikkopurjehdukseen, jos on sen touhun nähnyt.

Sen sijaan jos asuisin valtameren rannalla, asymetrisellä nopealla veneellä olisi hauska päästellä.

genaakkeria kehiin kirjoitti:

Suomen saaristossa on paljon helpompaa jiipata kiinteän pitkän keulapuomin päähän halssikulmastaan kiinnitetty genaakkeri yksin autopilotin avustamana, kuin tehdä sama symmetrisellä spinnulla, jos sukkaa tai rullaa ei käytetä. muuta ei tarvita kuin päästää yksi jalus löysälle ja tiukata toinen, sekä kääntää suuntaa. Symmetrisellä pitää lisäksi jiipata puomi, sekä jalusten oikea kireys on paljon tärkeämpää jo härdellien estämiseksi kuin genaakkerilla. Vauhdin kannalta toki molemmat pitää säätää oikein.

Optimi leikkauskulma genaakkerilla on keskimäärin selvästi tiukempi kuin optimi nousukulma luovilla, joten käännöksiä tulee vähemmän. Jos luovillakin pärjää, niin miksei genaakkerilla jiippailu muka sujuisi ?

Lue lisää

"Suomen saaristossa on paljon helpompaa jiipata kiinteän pitkän keulapuomin"

Tuollaisella onkin varmaan hauskaa rantautua metsäiseen tai jyrkän kallion rantaan.

OOLK""#¤¤ kirjoitti:

"Kukaan tämän palsta ansioituneista genaakkeripurjehtijoista ei ollut paikalla, koska yksikään vene ei laskenut isoa ja jatkanut genaakkerilla, eikä myöskään yksikään alkanut siksakkaamaan tuota selkää. Teoria ja käytäntö joskus eivät vain kohtaa, sorry... "

Juuri näin, suomessa on härvinaista, että ylipäätään on genaakkeri tai spinnu ylhäällä. Sen sijaan ruotsissa on esim paljon J-80 veneitä ja heidän assytouhujaan on ollut hauska katsella tukholman saaristossa. Ei paljon innosta sijoittamaan genaakkeriin saaristo ja rannikkopurjehdukseen, jos on sen touhun nähnyt.

Sen sijaan jos asuisin valtameren rannalla, asymetrisellä nopealla veneellä olisi hauska päästellä.

Lue lisää

"Sen sijaan jos asuisin valtameren rannalla, asymetrisellä nopealla veneellä olisi hauska päästellä. "
Näin jos suunnittelee reittinsä karttapallolla. Todellisuudessa Helsinki-Tallinna välilläkin ehtii saada genaakkerin vetämään ilman että heti törmää vastarantaan.

saaret ja puomit kirjoitti:

"Suomen saaristossa on paljon helpompaa jiipata kiinteän pitkän keulapuomin"

Tuollaisella onkin varmaan hauskaa rantautua metsäiseen tai jyrkän kallion rantaan.

Lue lisää

Genaakkeripuomista lienee oli kyse. Se siis irroitetaan kun mennään maihin.

s_411 kirjoitti:

"Sen sijaan jos asuisin valtameren rannalla, asymetrisellä nopealla veneellä olisi hauska päästellä. "
Näin jos suunnittelee reittinsä karttapallolla. Todellisuudessa Helsinki-Tallinna välilläkin ehtii saada genaakkerin vetämään ilman että heti törmää vastarantaan.

Lue lisää

Pöh, viron rannikko tulee muutamassa tunnissa vastaan kunnon avotuulikeleillä ja nopsalla purkarilla.Plattiksella jiippejä tulee genaakkerilla hillitön määrä moisella matkalla.

Qwerty23 kirjoitti:

Genaakkeripuomista lienee oli kyse. Se siis irroitetaan kun mennään maihin.

"kiinteän pitkän keulapuomin" != "Genaakkeripuomista lienee oli kyse. Se siis irroitetaan "

Ihan samanlaista on sitten sählätä pitkä irrotettavan keulapuomin kanssa kuin jiipeissä normaalin spinnupuomin kanssa.

Genaakkeri on sama kuin rullagenoa, helpottaa yhdestä kohtaa ja aiheuttaa kolmesta kohtaa harmia, ei siis ole kummatkaan järkihankinta muuta kuin yksinpurjehtialle yli 38 jalkaisella veneellä.

lukutaito hoi kirjoitti:

"kiinteän pitkän keulapuomin" != "Genaakkeripuomista lienee oli kyse. Se siis irroitetaan "

Ihan samanlaista on sitten sählätä pitkä irrotettavan keulapuomin kanssa kuin jiipeissä normaalin spinnupuomin kanssa.

Genaakkeri on sama kuin rullagenoa, helpottaa yhdestä kohtaa ja aiheuttaa kolmesta kohtaa harmia, ei siis ole kummatkaan järkihankinta muuta kuin yksinpurjehtialle yli 38 jalkaisella veneellä.

Lue lisää

Jep, ja omalla rullallaan ankannokan päässä.

lukutaito hoi kirjoitti:

"kiinteän pitkän keulapuomin" != "Genaakkeripuomista lienee oli kyse. Se siis irroitetaan "

Ihan samanlaista on sitten sählätä pitkä irrotettavan keulapuomin kanssa kuin jiipeissä normaalin spinnupuomin kanssa.

Genaakkeri on sama kuin rullagenoa, helpottaa yhdestä kohtaa ja aiheuttaa kolmesta kohtaa harmia, ei siis ole kummatkaan järkihankinta muuta kuin yksinpurjehtialle yli 38 jalkaisella veneellä.

Lue lisää

Sitten on tietenkin veneitä, joissa keulapuomille on sola veneen rungossa, mutta se taas vie tilaa keulakajuutasta ja ei olisi ainakaan meitin vaimoväen mieleen.

9+15 kirjoitti:

Jep, ja omalla rullallaan ankannokan päässä.

Rullan säilytys on ongelmallisempii kuin pussiin mytäty genaakeri/spinaakkeri. Meillakin on jo fokka ja jenni rullalla toisessa peräkajuutassa, ei yhtään pitkää rullaa enää kajuuttaan.

lukutaito hoi kirjoitti:

"kiinteän pitkän keulapuomin" != "Genaakkeripuomista lienee oli kyse. Se siis irroitetaan "

Ihan samanlaista on sitten sählätä pitkä irrotettavan keulapuomin kanssa kuin jiipeissä normaalin spinnupuomin kanssa.

Genaakkeri on sama kuin rullagenoa, helpottaa yhdestä kohtaa ja aiheuttaa kolmesta kohtaa harmia, ei siis ole kummatkaan järkihankinta muuta kuin yksinpurjehtialle yli 38 jalkaisella veneellä.

Lue lisää

Oletko kokeillut ikinä? Mulla on irroitettava genaakkeripuomi. Ei ole ollenkaan vaikea, päinvastoin. Se liukuu rengasmaisen helan sisällä eteen ja taakse ja lukittuu etuasennossa kannen helaan. Erittäin helppo ja vaivaton. Eikä ole tiellä rantautuessa.

genaakkeri - - kirjoitti:

Rullan säilytys on ongelmallisempii kuin pussiin mytäty genaakeri/spinaakkeri. Meillakin on jo fokka ja jenni rullalla toisessa peräkajuutassa, ei yhtään pitkää rullaa enää kajuuttaan.

Lue lisää

Sitten tietenkin purjeita voi säilyttää ulkona, mutta fiksumpaa on säilyttää niitä mahdollisimman kuivissa tiloissa.

Qwerty23 kirjoitti:

Oletko kokeillut ikinä? Mulla on irroitettava genaakkeripuomi. Ei ole ollenkaan vaikea, päinvastoin. Se liukuu rengasmaisen helan sisällä eteen ja taakse ja lukittuu etuasennossa kannen helaan. Erittäin helppo ja vaivaton. Eikä ole tiellä rantautuessa.

Lue lisää

Ei kiinnosta kokeilla, ei kiinnosta jiippailla tiheissä itämeren saaristoissa yhtään turhaan.

654345yy kirjoitti:

Pöh, viron rannikko tulee muutamassa tunnissa vastaan kunnon avotuulikeleillä ja nopsalla purkarilla.Plattiksella jiippejä tulee genaakkerilla hillitön määrä moisella matkalla.

Lue lisää

Hillitön määrä = 0, jos käy hyvätuuri ja tuulen suunta muuttuu sopivasti. Muuten 1 tai 2 tai jopa 3. Tarvitaan jo huonoa tuuria, jos enemmän.

=LLKKDD kirjoitti:

Ei kiinnosta kokeilla, ei kiinnosta jiippailla tiheissä itämeren saaristoissa yhtään turhaan.

Ok, kukin tyylillään ja tavallaan. Kunhan ei tehdä omasta käsityksestä normia ja absoluuttista totuutta...

Sama se millä purjehtii kunhan purjehtii.

C/R kirjoitti:

Hillitön määrä = 0, jos käy hyvätuuri ja tuulen suunta muuttuu sopivasti. Muuten 1 tai 2 tai jopa 3. Tarvitaan jo huonoa tuuria, jos enemmän.

Taktisesti ei ole noin 99% tapauksista kovinkaan viisasta ajatua kovinkaan kauas radan keskilinjasta, joten optimijiiippikulmien mukaan purjehtien jiippejä tulee selvästi enemmän kuin 3 jopa symmetrisellä spinaakkerilla.

http://www.uiowa.edu/~sail/skills/racing_basics/index1.shtml#cont_reaching
"The main idea is to pick a side of the course and stick with it, but within that side, you can move a little to use the wind.
"

2+2 kirjoitti:

Ehkä en osaa suhtautua oikein genaakkeriin, koska kokemusta on vain yhden kauden ja parin-kolmen kokeilukerran verran. Nouseehan sillä aika hyvin tuuleen, mutta myös kallistuu eikä vauhti sivutuulesta ylöspäin ole juurikaan parempi kuin isolla genualla, joka on pinta-alaltaan melko tasan puolet genaakkerista. Myötätuulipurjeet tarvitaan myötätuulessa, koska siihen suuntaan purjevene on hitain. Enkä ole juurikaan tottunut kryssimään (leikkimään, eiku leikkailemaan) myötäiseen. Virsari on virsari, ja genaakkerillakin olen sitä käyttänyt mutta ei se pysy auki ilman spiirausta (spinnupuomilla) ja paukkuva virsari saa hermot tai jopa kaluston risaksi. Ehkä ratkaisu olisi rullalla oleva genaakkeri, jolloin sen saa tempaistua auki niissä rajoitetuissa olosuhteissa jolloin genaakkeri matkapurjehtijalle on tarpeen (tuuli ei saa olla: liian myötäinen, liian vastainen, liian kova) eli käytännössä jää 100-150 asteen tuulikulmat johonkin 6 m/s saakka. Spinnulla ero on siinä että käyttökelpoinen tuulikulma on 100(120) - 180 ja plattiksella spinnun voi pitää jonnekin 8 m/s tuuliin.

Ja niille jotka ajelevat perhemiehistöllä cruisailua genaakkerilla tai spinnulla yli 10 m/s, niin turha kommentoida. En minäkään kommentoi muiden urheiluharrastuksia.

Spinnujiipistä: eihän se ole mitenkään vaikea? Skuutit (gaijat) vaan ensin täysplattiksella niin että niiden pituus on lähellä toisiaan, siis purje suoraan keulan eteen. Sitten puomi vaihdetaan toiselle puolelle (irti mastosta-kiinni skuuttiin, irti skuutista-kiinni mastolle). Ison jiippaus ja skuuttien hienosäätö. Genaakkerin jiipissä pitää vetää köysiä ainaskin kymmenen metriä enemmän kuin spinnujiipissä.

Sitten vielä käytännön havainto, Rosalan suunnasta kohti Hankoa, edessä näkyi genaakkereita ja me menimme vielä genualla, ehkä hiukan genakkariveneet kasvattivat eroa. Kun käännyttiin Hangon läntiselle, niin tuuli jäi suoraan perän taakse, nostimme spinnun ja lepattavien genaakkereiden kanssa taistelevat jäivät kohta perän taakse. Jotkut laskivat genaakkerin ja jatkoivat isopurjeella, jotkut laskivat kaikki ja jatkoivat koneella. Kukaan tämän palsta ansioituneista genaakkeripurjehtijoista ei ollut paikalla, koska yksikään vene ei laskenut isoa ja jatkanut genaakkerilla, eikä myöskään yksikään alkanut siksakkaamaan tuota selkää. Teoria ja käytäntö joskus eivät vain kohtaa, sorry...

Lue lisää

En pysty vastaamaan muiden purjehtijoiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, koska en kykene olemaan kuin yhdessä veneessä kerrallaan, joten valitan, että teiltä jäi näkemättä meidät etenemässä ylivoimaisella nopeuserolla spinnuilijoihin verrattuna kohti Hangon juomakeitaita.

No, vakavammin puhuttuna:

Sailmagazinessa oli vuonna 2009 vertailua perinteisen spinnun, assyn ja uudemman innovaation, Parasailorin välillä. Kirjoittajien kommentti assystä: "The A-sail gets our nod as the best overall downwind sail, mostly because of its simplicity, its ease of handling, and its higher, faster sailing angles. Plus, A-sails are a snap to gybe, which is a key reason why these sails have become so popular. " Allekirjoitan tämän purjehtijana, jonka miehistö koostuu useimmiten pariskunnasta, joka on alkanut jo hiukan ikääntyä. Ei ole epäilystäkään, etteikö perinteinen spinnu olisi nopeampi, kun tuuli tulee perän takaa, mutta kaikella on hintansa. Tässä tapauksessa hinta on yhden ketterän lisägastin suuruinen.

http://www.sailmagazine.com/cruising/tips-techniques/spinnaker_comparisons/

Qwerty23 kirjoitti:

Ok, kukin tyylillään ja tavallaan. Kunhan ei tehdä omasta käsityksestä normia ja absoluuttista totuutta...

Sama se millä purjehtii kunhan purjehtii.

Selvähän se on ettei suomalainen voi myöntää, jos jokin omassa hankinassa/toiminassa mättää.

Assyilijä kirjoitti:

En pysty vastaamaan muiden purjehtijoiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, koska en kykene olemaan kuin yhdessä veneessä kerrallaan, joten valitan, että teiltä jäi näkemättä meidät etenemässä ylivoimaisella nopeuserolla spinnuilijoihin verrattuna kohti Hangon juomakeitaita.

No, vakavammin puhuttuna:

Sailmagazinessa oli vuonna 2009 vertailua perinteisen spinnun, assyn ja uudemman innovaation, Parasailorin välillä. Kirjoittajien kommentti assystä: "The A-sail gets our nod as the best overall downwind sail, mostly because of its simplicity, its ease of handling, and its higher, faster sailing angles. Plus, A-sails are a snap to gybe, which is a key reason why these sails have become so popular. " Allekirjoitan tämän purjehtijana, jonka miehistö koostuu useimmiten pariskunnasta, joka on alkanut jo hiukan ikääntyä. Ei ole epäilystäkään, etteikö perinteinen spinnu olisi nopeampi, kun tuuli tulee perän takaa, mutta kaikella on hintansa. Tässä tapauksessa hinta on yhden ketterän lisägastin suuruinen.

http://www.sailmagazine.com/cruising/tips-techniques/spinnaker_comparisons/

Lue lisää

"Ei ole epäilystäkään, etteikö perinteinen spinnu olisi nopeampi, kun tuuli tulee perän takaa,"

Jos tuuli on takaa, genaakkeri ei toimi. Jos se on vähänkin sivulta niin genoallakin pääsee.

++ööövdd kirjoitti:

"Ei ole epäilystäkään, etteikö perinteinen spinnu olisi nopeampi, kun tuuli tulee perän takaa,"

Jos tuuli on takaa, genaakkeri ei toimi. Jos se on vähänkin sivulta niin genoallakin pääsee.

Lue lisää

LYS-sääntö ei kuitenkaan tunnusta genaakkerin tai assyn huonommuutta siinä mielessä, että mittaluku alenisi, jos valitsee sellaisia symmetrisen spinnun sijaan. Sitten, jos ottaa molempia tyyppejä kyytiin, nousee mittaluku 0,1:llä.

++ööövdd kirjoitti:

"Ei ole epäilystäkään, etteikö perinteinen spinnu olisi nopeampi, kun tuuli tulee perän takaa,"

Jos tuuli on takaa, genaakkeri ei toimi. Jos se on vähänkin sivulta niin genoallakin pääsee.

Lue lisää

Genaakkeri toimii vallan mainiosti, jos tuuli tulee perän takaa esim. kulmassa 160 astetta.

++llmmmvdd kirjoitti:

Taktisesti ei ole noin 99% tapauksista kovinkaan viisasta ajatua kovinkaan kauas radan keskilinjasta, joten optimijiiippikulmien mukaan purjehtien jiippejä tulee selvästi enemmän kuin 3 jopa symmetrisellä spinaakkerilla.

http://www.uiowa.edu/~sail/skills/racing_basics/index1.shtml#cont_reaching
"The main idea is to pick a side of the course and stick with it, but within that side, you can move a little to use the wind.
"

Lue lisää

Noinhan se on, mutta mamman kanssa valitsemme mieluummin mukavuuden. Ei meitä haittaa yhtään tulla viisi minuuttia myöhemmin perille, jos ei olla kisoissa.

Genie kirjoitti:

Genaakkeri toimii vallan mainiosti, jos tuuli tulee perän takaa esim. kulmassa 160 astetta.

so what, joku keskustelussa ihmetteli, että mikä siinä on niin vaikeaa mennä siksakkia myötäistä. No eivätphän ole kryssineet tiheässä saaristossa keskella kivikkoja. Tarkkana pitää olla ja se on stressavaa touhua. Jos sama stressi varsinkin lomapurjehduksella pitäisi tehdä genaakkerin takia, niin onpa relaa touhua koko purjehduskausi.

Kokeilla voi vaikka tammisaaren saariston läpipurjehdusta länsi tai itätuulella genaakkerilla maksimivauhdilla ja optimaalisilla jiippikulmilla. Varmasti sen jälkeen ottaa fanaattisinkin genaakkerifriikki symmetrin spinnun kehiin.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=299705&n=6640926&scale=200000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=hanko&osoite=&kunta=&isShown=&lang=fi

C/R kirjoitti:

Noinhan se on, mutta mamman kanssa valitsemme mieluummin mukavuuden. Ei meitä haittaa yhtään tulla viisi minuuttia myöhemmin perille, jos ei olla kisoissa.

Mitä mukavaa on: sählätä keulapuomin kanssa, jiippaila kokoajan ja lillua platiksella vetämättömän genaakerin kanssa?

Se on vaan niin, että genaakkerin käyttöalue on huonompi kuin symmetrisen spinnun. 90 twasta vastatuleen on muut purjeet.

saaret ja puomit kirjoitti:

"Suomen saaristossa on paljon helpompaa jiipata kiinteän pitkän keulapuomin"

Tuollaisella onkin varmaan hauskaa rantautua metsäiseen tai jyrkän kallion rantaan.

Lue lisää

" Tuollaisella onkin varmaan hauskaa rantautua metsäiseen tai jyrkän kallion rantaan. "

Niin onkin, siitä on uskomattoman paljon hyötyä rantautuessa luonnon satamaan, jossa syvyys rajoittaa sitä kuinkan lähelle rantaa veneen saa.
Pitkän keulapuomin kanssa ei hyppää perkeleitä tarvita.

Rakennetussa satamassa taas pääsee kätevämmin perä edellä muutenkin, niin ei tartte nostella kamoja keulakaiteen yli, perähän on järkevissä nykyveneissä avonainen.

keulapuomilla kirjoitti:

" Tuollaisella onkin varmaan hauskaa rantautua metsäiseen tai jyrkän kallion rantaan. "

Niin onkin, siitä on uskomattoman paljon hyötyä rantautuessa luonnon satamaan, jossa syvyys rajoittaa sitä kuinkan lähelle rantaa veneen saa.
Pitkän keulapuomin kanssa ei hyppää perkeleitä tarvita.

Rakennetussa satamassa taas pääsee kätevämmin perä edellä muutenkin, niin ei tartte nostella kamoja keulakaiteen yli, perähän on järkevissä nykyveneissä avonainen.

Lue lisää

Selvä, nautinnollisia rantatumishetkiä vaikkapa Kråksärin pystykallioihin pitkällä keulapuomilla. Onneksi siinä vieressä on hiekkaranta, jonne voi uida keulapuomilla taiteilun jälkeen.

http://venenetti.fi/satamat/saaristomeri/uto-vano/774-krakskar/krakskar-nauvo

pkll2233 kirjoitti:

Selvä, nautinnollisia rantatumishetkiä vaikkapa Kråksärin pystykallioihin pitkällä keulapuomilla. Onneksi siinä vieressä on hiekkaranta, jonne voi uida keulapuomilla taiteilun jälkeen.

http://venenetti.fi/satamat/saaristomeri/uto-vano/774-krakskar/krakskar-nauvo

Lue lisää

hommaa isompi puomi, niin ei tartte taiteilla. Katso mallia vaikkapa kuunari helenasta.
Orci mittakirjassa TPS tulisi olla vähintään 150% J-mitasta.
Ei siis mikään tynkä kuten vaikkapa tässä : http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L10927.pdf
Tuollainen tynkä voi hyvinkin olla optimi kisailuun tasoitussäännöillä, mutta venevauhdin optimointiin cruisaillessa genaakkerilla se on aika huono riittävän pitkään verrattuna.

Pystykallioihin voi rantautua perä edellä, jos kerran syvyyttä riittää.
Tai sitten voit hommata J-veneen sisäänvedettävällä puomilla.

keulapuomista kirjoitti:

hommaa isompi puomi, niin ei tartte taiteilla. Katso mallia vaikkapa kuunari helenasta.
Orci mittakirjassa TPS tulisi olla vähintään 150% J-mitasta.
Ei siis mikään tynkä kuten vaikkapa tässä : http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L10927.pdf
Tuollainen tynkä voi hyvinkin olla optimi kisailuun tasoitussäännöillä, mutta venevauhdin optimointiin cruisaillessa genaakkerilla se on aika huono riittävän pitkään verrattuna.

Pystykallioihin voi rantautua perä edellä, jos kerran syvyyttä riittää.
Tai sitten voit hommata J-veneen sisäänvedettävällä puomilla.

Lue lisää

Tässä esimerkki kunnon pitkästä keulapuomista, tosin sisäänvedettävää mallia veneen pienehköstä koosta johtuen
J = 2.890
TPS = 4.690
http://www.ims.strefa.pl/certyfikaty/2011/2_MOONRAKER_1.PDF

2+2 kirjoitti:

Ehkä en osaa suhtautua oikein genaakkeriin, koska kokemusta on vain yhden kauden ja parin-kolmen kokeilukerran verran. Nouseehan sillä aika hyvin tuuleen, mutta myös kallistuu eikä vauhti sivutuulesta ylöspäin ole juurikaan parempi kuin isolla genualla, joka on pinta-alaltaan melko tasan puolet genaakkerista. Myötätuulipurjeet tarvitaan myötätuulessa, koska siihen suuntaan purjevene on hitain. Enkä ole juurikaan tottunut kryssimään (leikkimään, eiku leikkailemaan) myötäiseen. Virsari on virsari, ja genaakkerillakin olen sitä käyttänyt mutta ei se pysy auki ilman spiirausta (spinnupuomilla) ja paukkuva virsari saa hermot tai jopa kaluston risaksi. Ehkä ratkaisu olisi rullalla oleva genaakkeri, jolloin sen saa tempaistua auki niissä rajoitetuissa olosuhteissa jolloin genaakkeri matkapurjehtijalle on tarpeen (tuuli ei saa olla: liian myötäinen, liian vastainen, liian kova) eli käytännössä jää 100-150 asteen tuulikulmat johonkin 6 m/s saakka. Spinnulla ero on siinä että käyttökelpoinen tuulikulma on 100(120) - 180 ja plattiksella spinnun voi pitää jonnekin 8 m/s tuuliin.

Ja niille jotka ajelevat perhemiehistöllä cruisailua genaakkerilla tai spinnulla yli 10 m/s, niin turha kommentoida. En minäkään kommentoi muiden urheiluharrastuksia.

Spinnujiipistä: eihän se ole mitenkään vaikea? Skuutit (gaijat) vaan ensin täysplattiksella niin että niiden pituus on lähellä toisiaan, siis purje suoraan keulan eteen. Sitten puomi vaihdetaan toiselle puolelle (irti mastosta-kiinni skuuttiin, irti skuutista-kiinni mastolle). Ison jiippaus ja skuuttien hienosäätö. Genaakkerin jiipissä pitää vetää köysiä ainaskin kymmenen metriä enemmän kuin spinnujiipissä.

Sitten vielä käytännön havainto, Rosalan suunnasta kohti Hankoa, edessä näkyi genaakkereita ja me menimme vielä genualla, ehkä hiukan genakkariveneet kasvattivat eroa. Kun käännyttiin Hangon läntiselle, niin tuuli jäi suoraan perän taakse, nostimme spinnun ja lepattavien genaakkereiden kanssa taistelevat jäivät kohta perän taakse. Jotkut laskivat genaakkerin ja jatkoivat isopurjeella, jotkut laskivat kaikki ja jatkoivat koneella. Kukaan tämän palsta ansioituneista genaakkeripurjehtijoista ei ollut paikalla, koska yksikään vene ei laskenut isoa ja jatkanut genaakkerilla, eikä myöskään yksikään alkanut siksakkaamaan tuota selkää. Teoria ja käytäntö joskus eivät vain kohtaa, sorry...

Lue lisää

" Ja niille jotka ajelevat perhemiehistöllä cruisailua genaakkerilla tai spinnulla yli 10 m/s, niin turha kommentoida. "
Niinpä, mutta koska täällä on muitakin lukijoita kuin sinä, niin kommentoinpa kuitenkin.

Jos genaakkeri on code tyyppiä ja rullalla, niin sen voi aivan hyvin avata ja sulkea normaali perhemiehistöllä suomen saaristoväylillä vaikka 10 m/s tuulessa toisin kuin symmetrisen spinnun, mikä taas kaipaa kisamiehistöä. Tällaiset purjeet ovat aina kireällä etuliesmalla ja pinta-ala on aika vajaa verrattuna normi assyyn tai symmetriseen ja muoto sopii paljon tiukemmille tuulikulmille.

Toinen vaihtoehto on jäykempi laminaatti nailonin sijaan genaakkeriin, ja ylhäältä alas rullattava assy. Tällöin purjemuoto voi olla paljon parempi myötäisille tuulensuunnille kuin noilla code purjeilla, siis esim northin a-sarjan assyjä myötäisemmille kulmille, lentävällä halssikulmalla ja kaarevalla (kuperalla) etuliesmalla. Pinta-alaa kuten muissakin myötäisen kulman assyissa, ja jos keulapuomi on tarpeeksi pitkä niin haluttaessa enemmän kuin symmetrisillä spinnuilla.
Esimerkki noista rullaus periaatteista esim tästä linkistä :
http://www.futurefibres.com/images/stories/PDFs/ffwd_topdown010.pdf
Käytössä esim VOR 70 veneissä, ja toki monissa muissakin, myös yksin(kisa)purjehtijoilla.

rullagenaakkeri kirjoitti:

" Ja niille jotka ajelevat perhemiehistöllä cruisailua genaakkerilla tai spinnulla yli 10 m/s, niin turha kommentoida. "
Niinpä, mutta koska täällä on muitakin lukijoita kuin sinä, niin kommentoinpa kuitenkin.

Jos genaakkeri on code tyyppiä ja rullalla, niin sen voi aivan hyvin avata ja sulkea normaali perhemiehistöllä suomen saaristoväylillä vaikka 10 m/s tuulessa toisin kuin symmetrisen spinnun, mikä taas kaipaa kisamiehistöä. Tällaiset purjeet ovat aina kireällä etuliesmalla ja pinta-ala on aika vajaa verrattuna normi assyyn tai symmetriseen ja muoto sopii paljon tiukemmille tuulikulmille.

Toinen vaihtoehto on jäykempi laminaatti nailonin sijaan genaakkeriin, ja ylhäältä alas rullattava assy. Tällöin purjemuoto voi olla paljon parempi myötäisille tuulensuunnille kuin noilla code purjeilla, siis esim northin a-sarjan assyjä myötäisemmille kulmille, lentävällä halssikulmalla ja kaarevalla (kuperalla) etuliesmalla. Pinta-alaa kuten muissakin myötäisen kulman assyissa, ja jos keulapuomi on tarpeeksi pitkä niin haluttaessa enemmän kuin symmetrisillä spinnuilla.
Esimerkki noista rullaus periaatteista esim tästä linkistä :
http://www.futurefibres.com/images/stories/PDFs/ffwd_topdown010.pdf
Käytössä esim VOR 70 veneissä, ja toki monissa muissakin, myös yksin(kisa)purjehtijoilla.

Lue lisää

"sulkea normaali perhemiehistöllä suomen saaristoväylillä vaikka 10 m/s tuulessa toisin kuin symmetrisen spinnun, mikä taas kaipaa kisamiehistöä."

Symmetrinen spinnu nousee ja laskee samalla teknikaalla tuuli sitten 1 tai 15 m/s, joten, jos perhemiehistö osaa käyttää symmetristä spinnua, niin ei siinä mitään kisamiehistöä tarvitse 10 m/s tuulessa.

Lisäksi 12 m/s on sellainen raja monelle veneelle, että ilman avotuulipurjeita mennään tarpeeksi lujaa varsinkin perhemiehistön vinkkelistä. vaati se genaakeripurjehduskin taitoa, eihän siin ole puomi yleensä aivan kiinni purjeen kulmassa ja se pääsee hejaamaan ja pakkautummaan (isopurjeen taakse) helpommin.

Ö;LSS23 kirjoitti:

"sulkea normaali perhemiehistöllä suomen saaristoväylillä vaikka 10 m/s tuulessa toisin kuin symmetrisen spinnun, mikä taas kaipaa kisamiehistöä."

Symmetrinen spinnu nousee ja laskee samalla teknikaalla tuuli sitten 1 tai 15 m/s, joten, jos perhemiehistö osaa käyttää symmetristä spinnua, niin ei siinä mitään kisamiehistöä tarvitse 10 m/s tuulessa.

Lisäksi 12 m/s on sellainen raja monelle veneelle, että ilman avotuulipurjeita mennään tarpeeksi lujaa varsinkin perhemiehistön vinkkelistä. vaati se genaakeripurjehduskin taitoa, eihän siin ole puomi yleensä aivan kiinni purjeen kulmassa ja se pääsee hejaamaan ja pakkautummaan (isopurjeen taakse) helpommin.

Lue lisää

Edellä kisamiehistöllä varmaan tarkoitettiin miehistöä, joka kaikissa tilanteissa tietää mitä pitää tehdä (on harjoiteltu paljon monenlaisissa keleissä), toimii ripeästi, virheitä tehdään vähän, miehistöä on tarpeeksi, ja miehistön jäsenet ovat hyväkuntoisia aikuisia. Perhemiehistöllä vaimo on pinnassa, lapset nostimella ja mies keulakannella. Näin spinnuajo onnistuu hyvin n. 5 m/s asti, mutta en todellakaan lähtisi kokeilemaan 12 m/s:ssä.

Ljjjhhgghhhh kirjoitti:

Edellä kisamiehistöllä varmaan tarkoitettiin miehistöä, joka kaikissa tilanteissa tietää mitä pitää tehdä (on harjoiteltu paljon monenlaisissa keleissä), toimii ripeästi, virheitä tehdään vähän, miehistöä on tarpeeksi, ja miehistön jäsenet ovat hyväkuntoisia aikuisia. Perhemiehistöllä vaimo on pinnassa, lapset nostimella ja mies keulakannella. Näin spinnuajo onnistuu hyvin n. 5 m/s asti, mutta en todellakaan lähtisi kokeilemaan 12 m/s:ssä.

Lue lisää

"Perhemiehistöllä vaimo on pinnassa, lapset nostimella ja mies keulakannella. Näin spinnuajo onnistuu hyvin n. 5 m/s asti, mutta en todellakaan lähtisi kokeilemaan 12 m/s:ssä. "

Jos tarkoitat spinnun nostoa, niin se laitetaan nostovalmiiksi keulakannelle tuulen puolen skuuttausta myöden. Sitten gasti vetää purjeen ylös ja perämies alapuolen skuutista. Kun spinnu on ylhäällä, ottaa gasti kummatkin skuutit hallintaan. Ei siis tarvitse keulassa ketään nostossa..

Ljjjhhgghhhh kirjoitti:

Edellä kisamiehistöllä varmaan tarkoitettiin miehistöä, joka kaikissa tilanteissa tietää mitä pitää tehdä (on harjoiteltu paljon monenlaisissa keleissä), toimii ripeästi, virheitä tehdään vähän, miehistöä on tarpeeksi, ja miehistön jäsenet ovat hyväkuntoisia aikuisia. Perhemiehistöllä vaimo on pinnassa, lapset nostimella ja mies keulakannella. Näin spinnuajo onnistuu hyvin n. 5 m/s asti, mutta en todellakaan lähtisi kokeilemaan 12 m/s:ssä.

Lue lisää

Totuus on kyllä jossain noiden lukemien välillä. Jos tuulee 12 m/s, nostan itse kyllä pelkän ykkösen ja vauhti piisaa vallan hyvin. Spinnu nousee lähinnä yksin vaimon katsellessa jonnekin 8 m/s saakka. Jos tuuli nousee noston jälkeen, sitten nousee, sen takia ei oteta spinnua alas. Kymppi tuulta ja lapsi fallissa on huono ajatus, joko nopeus tai voima loppuu. Ja spinnun aukeaminen vajaaksi nostettuna ei ole kipparin, saati perheen mieleen.

Mutta genaakkeristahan tässä keskusteltiin. Omien useiden havaintojen mukaan aika kapealla tuulikulmasektorilla pienemmätkin rimpuilevat rinnalla tai suihkivat genaakkerilla ohi. Mutta kun se paras käyttöala näyttää olevan niin kapea ja avoimilla kulmilla se ei toimi kunnolla, pitäydyn siinä spinnussa.

200oke3342 kirjoitti:

"Perhemiehistöllä vaimo on pinnassa, lapset nostimella ja mies keulakannella. Näin spinnuajo onnistuu hyvin n. 5 m/s asti, mutta en todellakaan lähtisi kokeilemaan 12 m/s:ssä. "

Jos tarkoitat spinnun nostoa, niin se laitetaan nostovalmiiksi keulakannelle tuulen puolen skuuttausta myöden. Sitten gasti vetää purjeen ylös ja perämies alapuolen skuutista. Kun spinnu on ylhäällä, ottaa gasti kummatkin skuutit hallintaan. Ei siis tarvitse keulassa ketään nostossa..

Lue lisää

Laskusta oli kyse. Ja joskus nostosta, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Siitähän tässäkin on kyse, kovassa tuulessa pienistäkin virheistä rankaistaan nopeammin ja suuremmilla voimilla. Silloin vajaalla miehistöllä tulee helpommin ongelmia.

200oke3342 kirjoitti:

"Perhemiehistöllä vaimo on pinnassa, lapset nostimella ja mies keulakannella. Näin spinnuajo onnistuu hyvin n. 5 m/s asti, mutta en todellakaan lähtisi kokeilemaan 12 m/s:ssä. "

Jos tarkoitat spinnun nostoa, niin se laitetaan nostovalmiiksi keulakannelle tuulen puolen skuuttausta myöden. Sitten gasti vetää purjeen ylös ja perämies alapuolen skuutista. Kun spinnu on ylhäällä, ottaa gasti kummatkin skuutit hallintaan. Ei siis tarvitse keulassa ketään nostossa..

Lue lisää

Laskusta oli kyse. Ja joskus nostosta, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Siitähän tässäkin on kyse, kovassa tuulessa pienistäkin virheistä rankaistaan nopeammin ja suuremmilla voimilla. Silloin vajaalla miehistöllä tulee helpommin ongelmia.

rullagenaakkeri kirjoitti:

" Ja niille jotka ajelevat perhemiehistöllä cruisailua genaakkerilla tai spinnulla yli 10 m/s, niin turha kommentoida. "
Niinpä, mutta koska täällä on muitakin lukijoita kuin sinä, niin kommentoinpa kuitenkin.

Jos genaakkeri on code tyyppiä ja rullalla, niin sen voi aivan hyvin avata ja sulkea normaali perhemiehistöllä suomen saaristoväylillä vaikka 10 m/s tuulessa toisin kuin symmetrisen spinnun, mikä taas kaipaa kisamiehistöä. Tällaiset purjeet ovat aina kireällä etuliesmalla ja pinta-ala on aika vajaa verrattuna normi assyyn tai symmetriseen ja muoto sopii paljon tiukemmille tuulikulmille.

Toinen vaihtoehto on jäykempi laminaatti nailonin sijaan genaakkeriin, ja ylhäältä alas rullattava assy. Tällöin purjemuoto voi olla paljon parempi myötäisille tuulensuunnille kuin noilla code purjeilla, siis esim northin a-sarjan assyjä myötäisemmille kulmille, lentävällä halssikulmalla ja kaarevalla (kuperalla) etuliesmalla. Pinta-alaa kuten muissakin myötäisen kulman assyissa, ja jos keulapuomi on tarpeeksi pitkä niin haluttaessa enemmän kuin symmetrisillä spinnuilla.
Esimerkki noista rullaus periaatteista esim tästä linkistä :
http://www.futurefibres.com/images/stories/PDFs/ffwd_topdown010.pdf
Käytössä esim VOR 70 veneissä, ja toki monissa muissakin, myös yksin(kisa)purjehtijoilla.

Lue lisää

Useimmissa veneissä 10 m/s tuulessa on jo ainakin ensimmäinen reivi otettu, joten erittäin harvoin näkee spinnuja tai genaakkereitea perhemiehistöillä, jos oikeasti tuulee 10 m/s. Kisoissakin spinnut alkavat olla harvassa n. 12 m/s alkaen ja 15 m/s tuulessa ehkä 1% kisaajista enää miettii spinnun nosta.

Useimmilla veneillä myös nopeusero on melkolailla olematon spinnun ja genuan/fokan välillä yli 8 m/s tuulissa ja mikään vene ei kanna spinnua/genaakkeria yli 8 m/s sivutuulessa ja 10 m/s tuulessa käyttöalue on tyypillisesti jonnekin 130-150 tosituuleen saakka.

Mitä iloa olisi siis perhemiehistölle siitä, että spinnua/genuaa olisi helppo käyttää 10 m/s tuulissa?

Oma kokemukseni genaakkereista on vielä aika vähäinen (veneen mukana tuli sellainen), mutta kyllä reilun 90 m2 spinnun saan ylös ja alas 14 v tyttäreni kanssa kahdestaan tarvittaessa 10 m/s tuulessa. Mihin sitä kisamiehistöä tarvitaan? Narut rauhassa kiinni tyttären ajaessa ja sitten spinnu ylös. Alasotossa helpottaa ehkä hieman, jos autopilotti ohjaa ja tytär päästää fallin ja sitten auttaa keräämään spinnua, mutta kyllä se onnistuu ilman autopilottiakin.

Joakim_ kirjoitti:

Useimmissa veneissä 10 m/s tuulessa on jo ainakin ensimmäinen reivi otettu, joten erittäin harvoin näkee spinnuja tai genaakkereitea perhemiehistöillä, jos oikeasti tuulee 10 m/s. Kisoissakin spinnut alkavat olla harvassa n. 12 m/s alkaen ja 15 m/s tuulessa ehkä 1% kisaajista enää miettii spinnun nosta.

Useimmilla veneillä myös nopeusero on melkolailla olematon spinnun ja genuan/fokan välillä yli 8 m/s tuulissa ja mikään vene ei kanna spinnua/genaakkeria yli 8 m/s sivutuulessa ja 10 m/s tuulessa käyttöalue on tyypillisesti jonnekin 130-150 tosituuleen saakka.

Mitä iloa olisi siis perhemiehistölle siitä, että spinnua/genuaa olisi helppo käyttää 10 m/s tuulissa?

Oma kokemukseni genaakkereista on vielä aika vähäinen (veneen mukana tuli sellainen), mutta kyllä reilun 90 m2 spinnun saan ylös ja alas 14 v tyttäreni kanssa kahdestaan tarvittaessa 10 m/s tuulessa. Mihin sitä kisamiehistöä tarvitaan? Narut rauhassa kiinni tyttären ajaessa ja sitten spinnu ylös. Alasotossa helpottaa ehkä hieman, jos autopilotti ohjaa ja tytär päästää fallin ja sitten auttaa keräämään spinnua, mutta kyllä se onnistuu ilman autopilottiakin.

Lue lisää

Se on hieno fiilis, jos joku kerta nostatte sen 90m2 spinnun ylös perheen kanssa vaikkapa 6 m/s tuulessa ja tuuli nousee pikkuhiljaa 12 m/s asti ja vene kulkee hienosti kuin juna, ettei millään malttaisi ottaa spinnua pois.

^qq,,,ss kirjoitti:

Se on hieno fiilis, jos joku kerta nostatte sen 90m2 spinnun ylös perheen kanssa vaikkapa 6 m/s tuulessa ja tuuli nousee pikkuhiljaa 12 m/s asti ja vene kulkee hienosti kuin juna, ettei millään malttaisi ottaa spinnua pois.

Lue lisää

Kovin pitkää ei vene kulje kuin juna 12 m/s tuulessa spinnulla tai genaakkerilla. Jossain vaiheessa tuulikulma muuttuu, jolloin joko ajamaan plattista ja vene alkaa heijaamaan tai liian ylös ja vene broachaa. Tuossa tuulessa käyttöikkuna ei ole kuin ~20 astetta molemmin puolin plattista.

Jos tuulen suhteen kävisi hyvä tuuri, kasvaa aallokko varsin nopeasti ja pian vene ei kulje kuin juna.

12 m/s tuulessa isopurjeenkin jiippaminen alkaa olla työlästä ellei ole kahta reiviä tai 70-luvun mini-isoa.

Joakim_ kirjoitti:

Kovin pitkää ei vene kulje kuin juna 12 m/s tuulessa spinnulla tai genaakkerilla. Jossain vaiheessa tuulikulma muuttuu, jolloin joko ajamaan plattista ja vene alkaa heijaamaan tai liian ylös ja vene broachaa. Tuossa tuulessa käyttöikkuna ei ole kuin ~20 astetta molemmin puolin plattista.

Jos tuulen suhteen kävisi hyvä tuuri, kasvaa aallokko varsin nopeasti ja pian vene ei kulje kuin juna.

12 m/s tuulessa isopurjeenkin jiippaminen alkaa olla työlästä ellei ole kahta reiviä tai 70-luvun mini-isoa.

Lue lisää

"Jos tuulen suhteen kävisi hyvä tuuri, kasvaa aallokko varsin nopeasti ja pian vene ei kulje kuin juna.
"

Ei mikään painava matkapurkkari kuljekkaan koska ei nouse surfiin, mutta cruiser racerit hyötyvät alloista monta solmua per surffi.

Pitäisiköhän ruveta vanhemmilla päivilläni kehittelemään Pelle Peloton -virityksiä myötätuulipurjehdukseen. Esimerkiksi jonkinlainen kahvelipurjetyyppinen ratkaisu, jossa "kahveli" olisi eteenpäin ja tietysti säädettävissä sivuille. Spinnu tai genaakkeri nostettaisiin sitten kahvelin nokkaan, jolloin sen saisi siirrettyä isopurjen takaa sivulle esille kahvelin mitan verran. Kaksimastoisessa versiossa saisi paremmin tukea viritykselle. Jos tästä ei olisi muuta hyötyä, niin ainakin laituriparlamentissä tulisi kihinää. Varsinkin, jos pääsisi johonkin kisaan mukaan entisellä mittaluvulla.

Vastaavaa voisi tietysti viritellä myös alaosaan, eli kokkapuuhun. Sen jos tekisi kääntyväksi vaikka sen 30-45 astetta, jonka keulakulma antaa myöten, niin katvealue pienenisi.

Muistaakseni joskus ainakin mietittiin tosissaan jotain sen laatuista ratkaisua, jossa keulapurje (genoa) oli kaksinkertainen ja nostettu tuplaurilla varustettuun profiiliin. Myötäisellä sitten lehdet erotettiin toisistaan omilla skuuteillaan kuten avattu kirja. Käytäntö ei ilmeisesti ollut toimiva, kun ei ole näkynyt.

Pappa Peloton kirjoitti:

Pitäisiköhän ruveta vanhemmilla päivilläni kehittelemään Pelle Peloton -virityksiä myötätuulipurjehdukseen. Esimerkiksi jonkinlainen kahvelipurjetyyppinen ratkaisu, jossa "kahveli" olisi eteenpäin ja tietysti säädettävissä sivuille. Spinnu tai genaakkeri nostettaisiin sitten kahvelin nokkaan, jolloin sen saisi siirrettyä isopurjen takaa sivulle esille kahvelin mitan verran. Kaksimastoisessa versiossa saisi paremmin tukea viritykselle. Jos tästä ei olisi muuta hyötyä, niin ainakin laituriparlamentissä tulisi kihinää. Varsinkin, jos pääsisi johonkin kisaan mukaan entisellä mittaluvulla.

Vastaavaa voisi tietysti viritellä myös alaosaan, eli kokkapuuhun. Sen jos tekisi kääntyväksi vaikka sen 30-45 astetta, jonka keulakulma antaa myöten, niin katvealue pienenisi.

Muistaakseni joskus ainakin mietittiin tosissaan jotain sen laatuista ratkaisua, jossa keulapurje (genoa) oli kaksinkertainen ja nostettu tuplaurilla varustettuun profiiliin. Myötäisellä sitten lehdet erotettiin toisistaan omilla skuuteillaan kuten avattu kirja. Käytäntö ei ilmeisesti ollut toimiva, kun ei ole näkynyt.

Lue lisää

Tai jos laittais kaksi keulapuomia 45 asteen verran kummallekin sivulle ja halssikulmaan kaksi säätököyttä, joilla voisi liikutella alakulmaa puomien välillä. Silloin kun ei ole tarvetta myötätuulipurjeelle, voisi niihin virittää ritsan ja ammuskella ajankuluksi uppotukkeja vaikka appelsiineilla.

Touho kirjoitti:

Tai jos laittais kaksi keulapuomia 45 asteen verran kummallekin sivulle ja halssikulmaan kaksi säätököyttä, joilla voisi liikutella alakulmaa puomien välillä. Silloin kun ei ole tarvetta myötätuulipurjeelle, voisi niihin virittää ritsan ja ammuskella ajankuluksi uppotukkeja vaikka appelsiineilla.

Lue lisää

Hommaa ennemmin 2 runkoa, jolloin saat 2 keulaa ilman puomejakin.
Sen ritsan voit jättää maihin, lisä paino nimittäin vaan hidastaa.